2016 Salomo ja Rauli kesämyrskyt

Last Updated: Thursday, 22 December 2016 11:55
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2016

 

 

 

23.04.2016

HARVAT SALAMANISKUT OSUIVAT

Kentälle iskenyt salama keskeytti juniorien turnauksen Kirkkonummella

Äkisti iskenyt ukkos- ja raekuuro pelästytti jalkapalloturnaukseen kerääntyneet nuoret ja muut paikalla olleet lauantaina iltapäivällä Kirkkonummella. Vuonna 2003 syntyneiden poikien turnaus jouduttiin keskeyttämään. Paikalla oli sateen alkaessa 16 joukkuetta ja toistasataa pelaajaa, heidän vanhempiaan ja joukkueiden valmentajia.

 

- Kaikki alkoi ensin sateella jota seurasi raekuuro, joka ensi alkuun oli monien mielestä ihan hauskaakin. Sitten sade tiheni ja pian välähti salama ja jyrähti ihan siinä kentän päällä, kuvaili turnausta isännöineen Masalan Kisan P03 joukkueenjohtaja Päivi Mertaniemi.

- Sain vasta jälkeenpäin tietää salaman todella iskeneen kentälle. Kuulin, että paikalla olleen valmentajan kenkä tai kenttä olisi mustunut iskusta.

 

Aivan kentälle lyöneen salaman iskupaikan vieressä seisonut toisen joukkueen valmentaja kertoi salaman aiheuttamien sähköpurkausten osuneen maahan sekä sateenvarjoon. Hän uskoo kyseessä olleen juuri sähköpurkauksesta, ei suorasta salamaniskusta.

- Yläpuolella välähti kaksi isoa salamaniskua, joista näkyi valojuova. Jos se olisi ollut salama niin en olisi varmaan sieltä kentältä kävellyt, valmentaja tuumi.

 

Joukkueenjohtaja Mertaniemi piti myös tilannetta huolestuttavana kenttää reunustavan metalliaidan vuoksi. Kaikki säikähtivät kovaa jyrähdystä, mutta osa ei ehkä huomannut salaman iskeneen siihen kentälle.

Paikalle hälytetyn ambulanssin hoitohenkilökunta sanoi heti, että pelit pitää keskeyttää. Pelaajat siirtyivät sisätiloihin odottamaan kuuron laantumista. Raesade muuttui lopulta lumisateeksi ja koko turnaus päätettiin keskeyttää, kun kentälle satoi useampi sentti lunta.

 

Salama jysäytti rintamamiestalon tuleen Espoon Lippajärvellä

- Naapuri oli kuullut hirveän pamahduksen ja nähnyt, että särkyneestä ikkunasta alkoi tupruta savua, kertoi päivystävä palomestari Kalle Ristola Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

Hälytys tehtiin lauantaina kello 14.48. Pelastuslaitoksen saavuttua paikalle sisään meni kuusi savusukeltajaa, koska ei tiedetty oliko talon asukas kotona. Poliisi sai häneen puhelinyhteyden myöhemmin.

Salama oli kuorinut 10 sentin leveydeltä kaarnan pois ylhäältä alas asti isosta pihamännystä. Puhelimen ilmajohto tuhoutui kokonaan ja se kohta seinästä, mistä johto oli mennyt sisään taloon, oli palanut laajalti mustaksi. Pelastuslaitos sai nopeasti palon hallintaan. Irtaimisto tuhoutui, seinät mustuivat paljosta savusta, mutta puolitoistakerroksisen talon rakenteet jäivät ehjiksi.

 

Salama iski kahteen laskeutuvaan Norwegianin koneeseen

Norwegianin lennot Barcelonasta Helsinkiin ja Lontoosta Helsinkiin saivat tuta takatalven voimat, kun molemmat saivat osuman salamasta Espoon ilmatilassa lähestyessään Helsinki-Vantaan lentoasemaa.

Norwegianin viestintä vahvisti salamaniskut Ilta-Sanomille. Viestintäneuvoja Tonje Naessin mukaan salamanisku on voinut vaikuttaa matkustajista pelottavalta, mutta niistä ei aiheutunut vaaraa. Tekninen tutkimus viivästytti seuraavaa lentoa kolme tuntia ja salamaniskusta tiedotettiin kyseisen koneen matkustajille tekstiviestillä jo ennen lentoa.

 

Raekuuro yllätti autoilijat

Neljä autoa suistui tieltä raekuuron liukastamalla pätkällä Turun ja Helsingin välisellä moottoritiellä Salon kohdalla. Onnettomuudet sattuivat noin puoli kolmen aikaan sada metrin matkalla Hajalan ja Halikon liittymien välisellä osuudella. Päivystävän palomestarin mukaan rakeita oli tiellä reilu kerros. Kaksi katon kautta ympäri menneistä autoista menivät lunastuskuntoon, mutta kukaan ei loukkaantunut hengenvaarallisesti. (TS)

 

 

 

26.05.2016

UKKOSTA JA RANKKASATEITA VARSINAIS-SUOMESSA

Keskiviikkoiltana alkanut salamointi ja sade jatkuivat Sastamalassa pitkin yötä. Palokuntaa työllistivät torstaiyön mittaan hälytykset rakennuspaloista Vammalassa ja Suodenniemellä sekä useammat vahingontorjuntatehtävät. Päivystävän palomestarin mukaan näissä oli kyse vedenpumppauksista ja kaatuneista puista.

 

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella oli kymmeniä ukkoskuuroihin liittyneitä tehtäviä torstai-iltapäivän aikana. Salamat sytyttelivät tulipaloja ja rankkasateet valuttivat tulvavesiä muun muassa talojen kellareihin.

Salon seudulla arvioitiin sataneen jopa 50 millimetriä. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin, että tutkahavaintojen perusteella arviot pitänevät paikkansa. Päivystävä palomestari Timo Saarinen Salon pelastuslaitokselta kertoi:

- Veden tulo alkoi kello 16 ja sadealue näkyi kuin kuulakärkikynällä piirrettynä taivaalla. Se tuli Laitilasta ja Pöytyän kautta liikkui Kosken Marttilan yli kohti Someroa hyvin kapealla alueella.

Sateiden seurauksena syntyi runsaasti vesivahinkoja ja niiden torjunta jatkui puoleenyöhön. Pikkuteitä on poikki, kymmenissä kellareissa on vettä ja salamaniskut sytyttivät lisäksi pari tulipaloa. Eniten vesivahinkoja oli Someron seudulla.

 

Salamanisku kaatoi neljä golfaria

Joukko golfareita kaatui ukkosmyrskyn voimasta maahan Tahkon OldCourse-kentällä keskiviikkoiltana (25.5). Neljän hengen porukkaan kuuluivat mm. Savon Sanomien päätoimittaja Seppo Rönkkö sekä Tahko Golf Club Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ilva.

Miehet huomasivat nousevan ukkosen, keskeyttivät pelin ja lähtivät suojaan odottaakseen sään parantumista. Noin 50 metriä käveltyään nelikko näki kirkkaan välähdyksen ja löysi seuraavassa hetkessä itsensä maasta.

- Siinä ei ehtinyt ajatella mitään. En tiedä, oliko se paineaalto vai iskikö salama tosiaan niin lähelle, mutta tuntui kuin joku olisi lyönyt laudalla päähän. Ensimmäinen ajatus siinä maassa maatessa oli, että onkohan kaverit hengissä, Ilva kertoi. Joukko selvisi vammoitta.

 

 

 

8-9.06.2016

SALOMO, SYYSMYRSKY KESKELLÄ KESÄÄ

Keskiviikkona 8.6 ennusteet kertoivat harvinaisen kesämyrskyn iskevän Suomeen Salomon päivän illan ja torstaiyön aikana. "Syysmyrsky keskellä kesää", otsikoi Yle. Tuulet puhaltaisivat puuskissa maalla noin 20 metriä sekunnissa ja merellä 25 m/s. Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan tällaiset lukemat ovat tyypillisiä marras-joulukuun myrskymatalapaineissa, mutta harvinaisempia kesäkuukausina, jolloin myrskytuulet liittyvät lähinnä ukkoseen. Sähköyhtiöt varautuivat ennakoituun myrskyyn täydellä toimintavalmiudella. Myös runsaita sateita ennustettiin ja Pohjois-Suomessa ne voisivat tulla osittain lumena.

 

"Aika railakkaalta näyttää"

Salomo-myrsky iski voimakkaimmin Keski-Pohjanmaan alueelle sekä Lappiin. Lapin pelastuslaitoslaitoksen päivystävä palomestari Juho Törmäsen mukaan pelastuslaitoksen kiireet alkoivat keskiviikkona iltapäivällä.

- Aika railakkaalta näyttää. Puunkaatohommaa on ollut riittävästi. Hyvin hankalaa on sanoa, miten pahoja myrskytuhot ovat, mutta Kittilän ja Sodankylän alueilla on kuitenkin runsaasti kaatuneita puita teillä, totesi Törmänen. Noissa kunnissa keskiviikkoiltana ilman sähköä oli lähes 2 000 taloutta.

 

Satoja puita nurin, 200 vahinkotehtävää Keski-Pohjanmaalla

Maakuntaa riepotellut harvinainen kesämyrsky laantui vähitellen torstaiaamupäivän aikana. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella oli vuorokauden aikana vähän yli 200 myrskytehtävää, pääasiassa kaatuneiden puiden raivaamisia, mutta myös tuulen irrottamien kattojen ja veneiden pelastamisia. Kokkolan Hollihaassa tuuli puhalsi puuskissa aamuseitsemältä 23 metriä sekunnissa.

Suurin osa tehtävistä keskittyi Kokkolan kantakaupungin ympäristöön, tehtäviä oli myös Pietarsaaressa, Kruunupyyssä ja Lohtajalla. Enimmillään palomiehiä oli liikkeellä sata, mutta torstaina iltapäivällä selvittiin jo puolella miehityksellä. Tuuli oli vielä iltapäivällä kovaa, esimerkiksi Kokkolan Tankarissa 20 m/s.

Kalajokilaaksossa myrskystä selvittiin melko vähällä. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella oli vain keskiviikkoiltana toistakymmentä myrskytehtävää pääasiassa rannikon tuntumassa.

 

Ilmatieteen laitos arvioi Salomon-myrskyn olleen vuodenaikaan nähden voimakas. Kesällä vastaavia matalapainemyrskyjä esiintyy noin kerran viidessä vuodessa. Kovimmat yli 30 metriin sekunnissa yltäneet puuskat mitattiin Pietarsaaressa ja Lapin tuntureilla. Pietarsaaren Kallanin merisääaseman puuskalukema oli 30,2 m/s ja keskituuli 24 m/s. Myrskylukemat, yli 21 metriä sekunnissa, ylitettiin ensimmäisenä Pietarsaaressa ennen iltayhdeksää. Keskituuli ylitti myrskyrajan viidellä merisääasemalla.

Puhtaasti maa-asemilla yllettiin 17-18 sekuntimetrin puuskalukemiin.

 

 

SÄHKÖKATKOT JA LIIKENNE

Harvinainen luoteesta saapunut kesämyrsky kaatoi raskaita lehtipuita sähkölinjoille. Koko maan sähköä vailla olevien määrä vaihteli nopeasti. Enimmillään yöllä sähkökatkot vaivasivat noin 10 000 kotitaloutta. Torstaiaamuna sähköttömyyteen heräsi yli 7 000 eri yhtiöiden asiakasta 38 kunnassa. Pahin piikki koettiin kuitenkin vasta yhden aikaan torstai-iltapäivänä, jolloin sähköttöminä oli 23 000 kotitaloutta 57 kunnassa. Tunnin kuluttua ilman sähköä oli kuitenkin enää 7 000.  

 

Junat myöhästelivät jo keskiviikkoiltana Vaasan ja Seinäjoen sekä Haapamäen ja Seinäjoen välisillä rataosuuksilla. Ukkonen aiheutti metroliikenteelle lieviä häiriöitä Helsingissä. Lapissa muuttui ajokeli paikoitellen huonoksi lumisateen vuoksi.

Finnair joutui perumaan aamulla lentonsa Helsingistä Kokkolaan ja Pietarsaareen. Hailuodon lauttalaituri vaurioitui varhain aamulla Meriluoto-lautan lähtiessä ja saarelle ei voi liikennöidä, ennen kuin laituri on kunnossa. Katamaraaniliikenne Tallinnaan oli pysähdyksissä kovan tuulen vuoksi.

 

 

Lapissa Salomo vei sähköt ja valkaisi maan

Inarin Saariselkä peittyi kymmensenttiseen lumivaippaan, mutta myös Rovaniemellä harjattiin aamulla tuulilaseja puhtaaksi lumesta, jota satoi viitisen senttiä. Eniten riesaa aiheuttivat myrskytuulet: sähköjohtojen päälle kaatuneet puut jättivät sähköittä tuhansia lappilaisia ainakin Rovaniemellä, Kittilässä, Sodankylässä, Pellossa ja Kolarissa. Kittilässä sähkökatkot alkoivat keskiviikkoiltana kello 18 jälkeen. Iltayhdeksältä sähköttä oli 2 500 taloutta.

Pelastuslaitokset saivat hälytyksiä nelisenkymmentä Kittilässä, Sodankylässä ja Kolarissa ja puita raivattiin koko yön sähkölinjoilta.

- Yöllä ei ehtinyt muuta kuin teroittaa sahaa ja jatkaa töitä, kertoi Kittilän ja Sodankylän päivystävä palomestari Juho Törmänen.

Tunturi-Lapin alueella Salomo aiheutti 20 hälytystä, kertoi yön läpi päivystänyt Esa Tapojärvi. Kolarista tuli 15 tehtävää, Muoniosta yksi, mutta Rovaniemeltä ei yhtään.

 

Enontekiön Hetassa kaatui puita päiväkoti Riekon pihassa. Ensimmäinen puu kaatui lasten vielä ollessa paikalla, tosin sisätiloissa. Kun päiväkodin saamenkielisen osaston lastentarhanopettaja Tiia Saatio käväisi vielä illalla paikalla hän huomasi puita kaatuneen todella paljon, lähes koko pihan täydeltä. (Yle Saame)

 

Kolarin Luosulla Salomo-myrsky jätti jälkeensä melkoisen paikallisen tuhon. Hyyverovan alueelta tuuli repi useita puita ja osa niistä kaatui Sanna ja Riku Setälän ystävän mökin katolle.

- Alueesta sanotaan, että se oikein kerää tuulen ja tuuli saa enemmän voimaa puhaltaa, kuvaili Sanna Setälä.

He asuvat mökistä noin kahden kilometrin päässä. Kotipihan ympäristössä myrsky kaatoi kymmenisen puuta, mutta se on pientä siihen verraten, että Hyyverovan metsässä menee paljas kaistale, josta myräkkä oli repinyt puut. Riku Setälä kulkee töissä Ylläsjärvellä. Myrskyn kaatamia puita mahtui hänen työmatkalleen ainakin 16.

- Mies kertoi, että vähän väliä oli tie poikki ja pelastuslaitos raivaamassa, Sanna Setälä sanoo.

Hyyverovan alue on kangasmetsää ja hiekkamaata. Se voi olla Setälän mielestä syy, miksi puut kaatuvat niin helposti. Niiden mukana ei ole lähtenyt suuria juuripaakkuja. Ehkä maa vain on liian pehmeä kestämään kovemmat tuulet. (Pohjolan Sanomat)

 

Hillat kärsivät? Ennätyksellisen aikaisin kukkineen hillan kannalta lumimyräkkä oli ikävä yllätys ja saattoi tuhota osan satoa. Myrsky väisti kuitenkin Ranuan hillasuot eikä siellä satanut luntakaan. Kesään ajoittuva lumisade ei ole Lapissa sinänsä ihme, vaan toistuu useita kertoja vuosikymmenessä. Poikkeuksellista oli pikemminkin viikkoja etuajassa alkanut kesäsää tänä vuonna.

 

Meri-Lapissa ennkoitu myrsky kesyyntyi vain voimakkaaksi tuuleksi. Alueen kunnissa ei ollut sähkökatkoksia eikä pelastuslaitoksella myrskytehtäviä. Myös Pohjois-Pohjanmaalla mukaan luettuna myrskyaltis Oulun seutu aiheutui suhteellisen vähän vahinkoja.

 

 

Etelä-Pohjanmaalla Salomo-myrsky aiheutti yhteensä viitisenkymmentä vahingontorjuntatehtävää, joista Kauhavalla 16 ja Seinäjoella 10, loput tasaisesti ympäri maakuntaa. Tehtävät hoidettiin tavanomaisella valmiustasolla hälytystiheyden ollessa reilu puolet tavanomaista enemmän.

 

Pohjanmaanmaakunta selvisi 40 myrskyn aiheuttamalla tehtävällä, joista suurin osa tuli yöaikaan. Suurilta tai vakavilta vahingoilta säästyttiin. Korotettua valmiustilaa ei ollut, vaan miehistöä hälytettiin töihin tilanteen mukaan.

 

Pirkanmaa: "Vähällä selvittiin"

Pirkanmaa säästyi suuremmilta tuhoilta Salomonin puhureissa. Vain kuusi vahingontorjuntatehtävää kirjattiin torstaiaamuun mennessä ja ilman sähköä oli 1 700 Elenian asiakasta. Tilanne ei kehittynyt niin pahaksi kuin ennakoitiin, totesi Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas.

 

Päijät-Hämeessä myrsky työllistipelastuslaitosta50 vahinkotehtävän verran 12 tunnissa keskiviikkoillasta alkaen. Tuhoiltaan myrsky oli keskiverto. Puita kaatuili teille tai sähkölinjoille, joitakin myös autojen päälle. Myrsky osui voimakkaimmin Asikkalan, Orimattilan, Lahden, Hollolan ja Heinolan alueille ja kussakin oli kymmenkunta tehtävää. Aiemmasta poiketen tehtävät eivät tulleet rykelmässä, vaan tasaisempana virtana ja niin ollen ruuhkilta vältyttiin. Joskus on tullut 20 tehtävääkin yhdessä rytäkässä samalta alueelta, kerrottiin päivystyksestä.

 

Kymenlaaksossa maakunnan kovin tuuli 18 m/s mitattiin aamulla Kouvolan Utissa. Sähkökatkot jäivät vähäisiksi. Ilta-Sanomat uutisoi korkean ABC-mainostrnin kaatumisesta ABC Valkealan pihassa Valtatie 15 risteyksessä. Tolppa kaatui pyörätielle, jossa ei juuri silloin ollut ketään. Aivan viereen jäi jäätelökioski ja autoja.

 

Pohjois-Savossa myrskysi pelättyä vaisummin. Sähköittä oli yöllä enimmillään runsaat 700 taloutta. Yksittäisiä vikoja tuli ympäri aluetta. Myös Pohjois-Karjala säästyi. Myrskymatalapaine heikkeni paikalleen itäiseen Suomeen ja hiukan Venäjän puolelle, mikä hiljensi tuulia.

 

 

SALOMON METSÄTUHOT

Salomon-myrsky kohteli hellävaroen Suomen metsiä ja vahingot muodostuivat odotettua vähäisemmiksi. Puita kaatui eniten läntisessä Lapissa, jossa suurissa valtion metsissä tuhoja näyttäisi kertyvän vain reilut 10 000 kuutiota. Vertailun vuoksi legendaarinen Mauri-myrsky kaatoi syyskuussa 1982 puita jopa 4 miljoonaa kuutiota ja silloin tuhoja raivattiin vuosia.

- Yksittäisiä puita ja puuryhmiä on kaatunut hakkuaukkojen reunoilla, mutta tuhot eivät ole merkittävästi suurempia kuin yleensä kovien tuulien jälkeen, kertoi metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi Metsähallituksesta.

Etelä-Suomessa ja Pohjanmaa-Kainuu-akselilla ei ole toistaiseksi tullut tietoon merkittäviä myrskytuhoja.

 

Lapissa Kittilän metsänhoitoyhdistyksestä arvioitiin yksityismetsistä puita kaatuneen noin 30 000 kuutiometriä. Suurimmat vahingot tapahtuivat Kittilän eteläosissa.

- Kittilästä alaspäin tasaisen tappavasti, luonnehti tuhoja metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pasi Seppälä. Hänen mukaansa vasta harvennetut alueet olivat herkkiä myrskytuulelle, jolla oli myös poikkeuksellinen suunta, pohjoinen. Seppälä luettelee useamman myrskytuhoalueen aina Kaukosesta Lohinivaan saakka.

- Kaukosessa se oli aika rumannäköistä touhua, siellä kaatui aika paljon puita, kertoi puolestaan Kittilän kunnan tiemestari Jarmo Kinnunen.

Sodankylän metsänhoitoyhdistys arvioi vahingot pienemmiksi kuin Kittilässä, muutamiksi tuhansiksi kiintokuutioiksi.

 

Sähkönjakeluyhtiö Rovakairan mukaan Kittilä oli pahin alue sähkökatkojen kannalta. Siellä oli vähän joka suunnassa ongelmia, paitsi taajamassa. Rovaniemellä ja Sodankylässä oli käytännössä vain yksi ongelma-alue.

 

 

 

18.06.2016

UUSI KESÄMYRÄKKÄ ETELÄ- JA ITÄ-SUOMESSA (Tapio)

Vuodenaikaan nähden erittäin syvä matalapaine liikkui lauantain kuluessa maan länsiosien yli pohjoiseen aiheuttaen voimakasta ja puuskaista tuulta erityisesti maan etelä- ja itäosissa. Kesäiseksi epätyypillinen myrskymatala kaatoi puita ja katkoi sähköt yhteensä noin 30 000 kotitaloudelta. Pahin piikki oli heti puolenpäivän jälkeen. Pahimmat tuulivahingot osuivat Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalan itäosiin.

- Kesällä ei yleensä ole näin voimakkaita matalapaineen aiheuttamia tuulia, vaan ne liittyvät pikemminkin ukkosmyrskyihin, kertoi Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Viime viikolla riehuneen Salomo-myrskyn veroiseksi ei tämä kesämyräkkä yltänyt ja sisämaassa tuulenpuuskat vain paikoitellen ylittivät myrskyrajan. Esimerkiksi Lappeenrannan lukemaksi ilmoitettiin 22 metriä sekunnissa.

 

Myrskyrintama kuritti pahiten Juvaa ja Kerimäkeä

Puolenpäivän aikoihin Etelä-Savoon rantautuneet myrskytuulet veivät sähköt tuhansilta. Pahimmillaan sähköttömiä talouksia oli kello 12 Järvi-Suomen Energian verkossa noin 7 600. Paikallisesti on koettu mittaviakin tuulituhoja runsaasti, mm. Kerimäellä ja Juvalla. Myös Rantasalmella oli paljon koteja ilman sähköjä.

Myrskynpuuskat aiheuttivat Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueella 32 vahingontorjuntatehtävää, jotka kohdistuivat pääasiassa Savonlinnan seutuun. Kello kahden jälkeen alkoi helpottaa, mutta mökkiteiden puunraivaukset tulevat yleensä viiveellä.

Lyhyt, mutta tavattoman raju sadekuuro muutti sadevesikaivot hetkeksi suihkulähteiksi Savonlinnan keskustassa. Hetken päästä paistoi taas aurinko.

 

"Pikamyrsky"

Kerimäellä nähtiin puolenpäivän aikaan ennenäkemätön pikamyrsky. Muutamassa minuutissa tuuli ja rankkasade pyyhkäisi paikkakunnan yli ja kaatoi valtavan määrän puita, joita näkyi pitkin tienvarsia.

Kerimäen Kuuselassa Kari Luukkanen oli kotonaan, kun yhtäkkiä talon ympäriltä alkoi kaatua puita, joista kaksi mäntyä kaatui Luukkasen auton päälle.

Eräs Länsi-Savon lukija totesi, että syöksyvirtaus runteli Kerimäen keskustaa tavalla, jota ei ole nähty vuosikymmeniin.

 

Kerimäki-Simanala-risteyksessä Joensuuhun päin menevälle tielle kaatui kahdeksan puuta. Palokunnan tulon viivästyessä paikallaolijat alkoivat raivata puita itse. Tilanteen sankariksi nousi kaivinkoneyrittäjä Teemu Hakkarainen, joka akkukäyttöisellä puukkosahalla alkoi sahailla puita. Apuna oli viisi muuta henkilöä mm. liikenteenohjauksessa, koska tielle kertyi useiden kymmenien autojen jono. Raivaustyöhön ja toisen kaistan avaamiseen meni noin tunti ja myöhemmin paikalle tullut palokunta raivasi lopulta tien kokonaan tyhjäksi. (Länsi-Savo)

 

Etelä-Karjalassa oli pahimmillaan yli 3 000 sähkötöntä asiakasta kello yhden aikaan päivällä. Kaakkois-Suomessa noin 15 sekuntimetrin tuuli sai puita kaatumaan.

Jukolan viestin tapahtumapaikalla Lappeenrannan Raikossa neljä henkilöä loukkaantui, kun tuuli kaatoi lahon puun heidän päälleen alueelle kulkevalla pääväylällä. Järjestäjien mukaan yksi henkilö loukkaantui vakavasti ja kaikki neljä toimitettiin Etelä-Karjalan keskussairaalaan.

Kova puuskittainen tuuli pieksi myös Kymenlaaksoa lauantaina. Pelastuslaitos sai kymmenkunta hälytystä kaatuneista puista, mutta melko vähällä lopulta selvittiin.

 

Pohjois-Karjalan maakunnassa kesämyrsky ja siihen liittynyt ukkosrintama tuulineen aiheutti reiluun kuuteen tuntiin pelastuslaitokselle kaikkiaan 40 tehtävää. Ne olivat pääosin puiden kaatumisia teille, sähkölinjoille, junaradoille ja muutamien yksittäisten rakennusten päälle. Radalle puut kaatuivat Ylämyllyn ja Lieksan Jamalin tasoristeyksen lähettyvillä. Polvijärven Koronniementiellä useampi puu kaatui rakennuksen päälle.

Iltapäivällä ilman sähköjä oli enimmillään noin 9 000 PKS:n tilaajaa ja vielä alkuillasta lähes 4 000 maakunnan keski- ja eteläosissa.

 

Festivaalilavoja suljettiin

Sääolosuhteet aiheuttivat muutoksia joihinkin viikonlopun julkisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Helsingissä Sideways-festivaalin kolme lavaa päätettiin lauantai-iltana sulkea turvallisuussyistä loppupäiväksi.

 

 

 

30.06.2016

ENNÄTYSMÄINEN UKKOSKUURO KAJAANISSA

Erittäin raju ukkoskuuro pyyhkäisi Kajaanin yli torstaina alkuiltapäivästä. Tunnin aikana kello 13-14 välillä Kajaanin Petäisenniskan havaintoasemalla tuli vettä 51 millimetriä, mikä hipoo yhden tunnin sademäärän Suomen ennätystä. Oulussa satoi vuonna 2014 51,9 millimetriä.

Päivystävä meteorologi Nina Karusto Ilmatieteen laitokselta vahvisti, että sademäärä on poikkeuksellinen noin lyhyessä ajassa. Kovassa kuurossa vettä tulee yleensä parikymmentä millimetriä tunnissa.

Raju sade työllisti myös pelastuslaitosta, jolle tuli yli kymmenen vahingontorjuntatehtävää. Vettä tuli niin rajusti, että esimerkiksi Kauppakadulla ja Niskantiellä  viemärit eivät ehtineet vetää. Autoja jäi jumiin ja vettä pääsi kolmeen liiketilaan sekä muutamiin kellareihin. Pelastuslaitos joutui lisäksi sammuttamaan yhden ukkosen aiheuttaman rakennuspalon.

Ukkonen ja seurannut rankkasade olivat paikallisia, sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan muualla Kainuussa ei sadetta esiintynyt. (Kainuun Sanomat, Yle Kainuu ja Pohjalainen).

 

Ukkoskuuro myllersi Oulun seudulla

Ouluun saapui iltapäivällä varsin voimakas ukkoskuuro, joka aiheutti tuhoja eri puolilla seutukuntaa. Pelastuslaitos sai reilut kymmenen vahingontorjuntatehtävää - puiden kaatumisia ja kattopeltien irtoamisia, kuvaili päivystävä palomestari Kimmo Virkkala. Toppilassa myrskytuuli kääri rullalle teollisuushallin katon ja sade pääsi sisälle rakennukseen.

Kovista sateista kaduille syntyi paikallisia tulvia. Näin kävi esimerkiksi Etu-Löytyssä, jossa osa katuosuuksista oli niin veden vallassa, että autoilijat tekivät u-käännöksiä tai ajoivat jopa pyöräteitä pitkin. Variskankaalla kävelytien maa-aines lähti viemärin kannen yli suihkunneen tulvaveden mukaan.

Voimakkaita kuuroja tuli torstaina myös muualla Pohjois-Suomessa. (Kaleva)

 

 

 

03.07.2016

KOVAT UKKOSET ITÄPAINOTTEISIA

Sunnuntaina Suomessa salamoi tiuhaan itäpainotteisesti. Ilmatieteen laitoksen mukaan rikkoutui kuluvan, laimeahkon ukkoskesän salamointiennätys, kun maasalamoita laskettiin kaikkiaan 3670 kappaletta. Salamat iskivät suurelta osin Etelä-Karjalan, Savon, Pohjois-Karjalan, ja jonkun verran Kainuun puolella. Voimakkainta ukkonen oli Etelä-Karjalan pohjois- ja Pohjois-Karjalan eteläosassa.

 

Etelä-Karjalan Parikkalassa ukkonen aiheutti laajoja sähkökatkoksia ja sunnuntai-iltana ilman sähköä oli yli 6 000 taloutta. Parikkalan Valon alueella lukema oli noin 4 000, Imatran Seudun Sähköllä 1600 ja Lappeenrannan Energialla 750. Pohjois-Karjalan Sähkön toiminta-alueella sähköjä vailla oli enimmillään reilut 2 000 taloutta. Parikkalan Valon vikapäivystyksen puhelinnumero on ollut tukossa lukuisten yhteydenottojen vuoksi. Parikkalan Valon alue ulottuu Simpeleeltä Uukuniemelle ja osin Ruokolahdelle Etelä-Savoon, jossa myräkkä aiheutti runsaasti sähkökatkoja Järvi-Suomen Energian asiakkaille.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on ollut runsaasti tehtäviä kaatuneiden puiden raivauksessa varsinkin maakunnan pohjoisosan kunnissa.

- Parasta aikaa on puunraivausta menossa useassa paikassa ja sitä riittää yötä myöten, päivystävä palomestari Heikki Saastamoinen kertoi illalla. Eniten töitä palomiehillä on ollut Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Parikkalassa, mutta muuallakin maakunnassa on ryskynyt. Lappeenrannassa kaatui Happotiellä puu parkissa olleen auton päälle.

 

Ukkosmyrskyn vuoksi Karjalan radan ajolankoihin tuli vika Parikkalassa ja Helsinkiin matkustavat jouduttiin kuljettamaan linja-autoilla Imatralle. Myös aamujunavuoro jouduttiin perumaan.

 

Mikkelin sateen rajuus yllätti kaikki

Pelastuslaitoksen sunnuntai oli kiireisin miesmuistiin, kun rankkasade velloi ympäri Mikkelin seutua. Huima taivaalta satanut vesimäärä aiheutti valtavan määrän vedenpumppaustehtäviä, kun vettä jouduttiin poistamaan julkisista ja yksityisistä rakennuksista pitkälle iltaan saakka. Sademäärä yllätti myös pelastuslaitoksen, vaikka säätilaa seurataan tarkasti jatkuvasti. Lyhyessä ajassa vettä tuli 30 millimetriä.

- Pelastuslaitosta ei yllätetty housut kintuissa, vaan osasimme varautua ja nostaa valmiutta. Mutta en muista virkaurallani, että olisi tullut noin rajusti vettä, se yllätti kaikki, päivystävä palomestari Eero Aho kertoi.

Työtehtävien suuresta määrästä kertoo, että kaikki Mikkelin alueen VPK:t oli hälytetty töihin vakinaisen palokunnan lisäksi. Mikkelin keskustassa tukkeutuneet sadevesiviemärit aiheuttivat tulvia kaduilla. Vettä tulvi erityisesti Savilahdenkadulta kohti Mannerheimintietä. Sadevesiviemärin rikkoontuminen aiheutti Ely-keskuksen neuvotteluhuoneen katon romahtamisen Jääkärinkadulla. Vettä tulvi myös kauppakeskus Stellan alakerran liiketiloihin.

Palomestarin mukaan haasteena on ollut tänä kesänä säiden vaikea ennustettavuus, vaikka meteorologista täsmätietoa saadaankin. Se on toisaalta edistänyt oman toiminnan harjoittelemista ja kehittämistä.

 

Vettä on tullut paikoin runsaasti muuallakin. Sunnuntain korkein sademäärä tuntia kohden mitattiin Rautavaarassa, 37 mm.

 

 

 

04.07.2016

EILINEN KESÄN SALAMAENNÄTYS RIKKI

Suomessa rekisteröitiin maanantaina noin 5 000 salamaniskua, mikä on eniten tänä kesänä. Paikoin salamoita on iskenyt 800 tunnissa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Venäjältä tullut kuuma ja kostea ilmamassa on valahtanut pohjoiseen ja sinne syntyi voimakkaita ukkosia. Ukkonen on jyrissyt erityisesti Itä-Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaan itäosassa.

Maanantaina ulottui myös yhtenäinen sadealue Kokkolasta Kotkaan. Ilmatieteen laitos varoitti suurinta osaa maata rankkasateista, joissa vettä voi tulla useita kymmeniä millimetrejä. Ennusteissa pari seuraavaa päivää näyttivät samankaltaisilta. Maanantaipäivän suurin sademäärä kertyi Vesannon Sonkarin mittauspisteessä, jossa ropisi 51,9 mm 24 tunnissa.

 

Ukkonen runteli sähkölaitteita ja muuntajia

Eniten ukkosen aiheuttamia sähkökatkoja oli Kuusamossa, Suomussalmella ja Lieksassa.

Ukkosmyräkkä Pohjois-Karjalassa alkoi Kesälahdelta maanantaina iltapäivällä. Se pyyhkäisi pitkin rajaseutuja Ilomantsin, Kiihtelysvaaran, Lieksan, Tuupovaaran ja Enon yli kaataen illan mittaan puita linjoille, aiheuttaen puolenkymmentä muuntajavauriota ja rikkoen kotitalouksien sähkömittareita ja -laitteita. Pahimmillaan sähköittä oli yli 2 000 taloutta. Ukkosvahinkojen määrää luonnehti käytönvalvoja Petri Hiltunen PKS:stä runsaiksi:

- Meillä oli kiireinen yö ja koko yö oltiin töissä isolla 40 hengen miehityksellä. Nyt odotellaan vuoronvaihtoa ja levännyttä porukkaa töihin.

- Isoin korjausurakka oli Lieksan Jaakonvaarassa, jossa meni puolenkymmentä järeää sähköpylvästä poikki ja kaikki langat on maassa. Vika saadaan korjattua tiistai-iltapäivään mennessä. (Yle)

 

Raju ukkosrintama pyyhki Kuusamon ja Koillismaan yli maanantaina iltapäivällä. Salamointi alkoi puolenpäivän jälkeen jatkuen iltaan. Sähköt olivat poikki pahimmillaan tuhansissa talouksissa Kuusamossa. Ukkosmyrsky riehui laajalla alueella, muun muassa Rukalla oli kova ukkonen ja vettä tuli niin paljon "et ei eteensä nähäny", kommentoi eräs Koillismaa-lehden lukija.

 

Joensuun Huhtilammen asukas: 10 minuutissa 60 mm vettä ja 40 puuta nurin

Alkuviikosta rankkasateet piiskasivat Pohjois-Karjalaa. 72 tunnin aikana Joensuun Huhtilammella satoi 79,4 millimetriä. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin viimeisen 30 vuoden aikana heinäkuun keskiarvon olevan 79 mm, joten kolmessa vuorokaudessa rovautti vettä kerralla saman verran.

Huhtilammen alueella asuva Juha Tuupanen kertoi, että maanantaina (4.7) iltapäivällä kylällä oli erittäin voimakas ukkospuuska.

- Kymmenen minuutin aikana tuli 60 milliä vettä ja pihamaan ympäristöstä kaatui noin 40 puuta.

Tuupanen sanoi, ettei ole koskaan aikaisemmin nähnyt yhtä rajua ukkospuuskaa. Hän meni kellariin kuuron ajaksi. Ukkospuuska oli paikallinen, sillä naapureiden pihapiiristä puita ei kaatunut.

 

 

 

05.07.2016

RAJUT UKKOSET KESKITTYIVÄT POHJOIS-SUOMEEN (UNTAMO)

 

VUODEN LÄMPÖ- JA SALAMAENNÄTYKSET RIKKI

Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa välkkyivät tuhannet salamat tiistaina. Kuumaa ja kosteaa ilmamassaa virtasi idästä synnyttäen laajan ukkosrintaman ja poikkeuksellisen rajua salamointia alueelle, joka ulottui Pohjois-Karjalasta Lappiin. Varsinkin Lapin salamointia voidaan pitää jopa harvinaisen voimakkaana. Salamat iskevät normaalisti useimmiten maan itä- ja länsiosissa ja etenkin Pohjanmaalla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vuorokauden aikana havaittiin yli 21 500 salamaa, mikä tarkoittaa tilastollisesti merkittävää ukkospäivää. Yli 15 000 salamaniskun päiviä tilastoidaan keskimäärin kerran vuodessa. Kaikkien aikojen salamaennätys on 40 000 maasalamaa 29.6 vuonna 1988.

- Poikkeuksellisen kova myräkkä on ollut tänään, vahvisti Ilta-Sanomille Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuominen.

Ukkoset kehittyivät Pohjois-Karjalassa puolenpäivän vaiheilla siirtyen sieltä kohti Kainuuta. Iltapäivästä alkaen voimakkaat kuurot täplittivät salamakarttoja koko Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi- sekä Keski-Lapin alueella lopulta hiipuen iltayöhön.

Sitkeän matalapaineen keskus sijaitsi tiistaina niukasti maan kaakkoispuolella. Kesän lämpöennätys 28,8 astetta mitattiin Kuusamossa Oulangan mittausasemalla iltapäivällä kello kahden aikaan.

 

Kainuussa talouksia pimeäksi

Kainuun yli jyllännyt ukkosrintama pisti sähköt poikki pahimmillaan noin 3 000 taloudesta tiistaina. Pahin tilanne oli kello 17 aikaan.

- Tämä oli varsin raju myrsky, sähköyhtiö Loisteen valvomosta kommentoitiin tilannetta.

Ukkosmyrsky kaatoi kaksi puuta viitostielle Hyrynsalmella. Etelästä Kajaaniin puoli kuudeksi aikataulutettu juna oli pari tuntia myöhässä ukkosvaurioiden vuoksi. Oulujärven ympäristössä satoi myös suuria rakeita.

 

Rajut ukkoskuurot runtelivat lähes koko Lappia - Torniossa tulvi

Ukkonen aiheutti tuhojaan varsin laajalle alueelle Lapissa. Pelastuslaitoksilla oli kiireinen ilta ja hälytyksiä tuli harvinaisen paljon, kaikkiaan 39 kappaletta, joista 20 Kemi-Tornion päivystysalueella. Töihin hälytettiin myös vapaavuorot ja sopimuspalokunnat. Eniten hälytyksiä tehtiin vedentulosta kellareihin ja katkenneista puista.

Pelastuslaitos pumppasi kellareita tyhjiksi erityisesti Torniossa.  Ukkosrintamien yhteydessä tuli erittäin voimakkaita sadekuuroja, eivätkä viemärijärjestelmät ehtineet vetää kaikkea vesimäärää. Tämän vuoksi pumppaukset olivat pitkäkestoisia ja sitoivat väkeä.

- Tällaista tehtäväruuhkaa ei kyllä joka kesä tule. Yleensä myrskytehtävät kasaantuvat paikallisesti ukkosrintaman mukaan, mutta nyt oli koko Lapin alueella hälytyksiä. Vahinkojen laajuuden arviointi on vielä kesken, kertoi Tornion päivystävä pelastusviranomainen.

Kemi-Torniossa kaikki hälytykset olivat 20 kilometrin sisällä, joten odotusaika ei venynyt kohtuuttomaksi. Torniossa Pohjolankadulla useita omakotitaloja kärsi vesivahingoista, kuten myös mm. Säästö-Texin liikehuoneisto ja Park Hotel Tornio. Kaksi alikulkutunnelia jouduttiin sulkemaan tulvavesien vuoksi, muun muassa Vt. 29 oli poikki rautatien alikulkukäytävän kohdalta ja kiertotie käytössä.

Puita ukkonen kaatoi erityisesti Simossa ja Keminmaassa. Ukkonen aiheutti myös muutaman rakennuspalon Pohjois-Pohjanmaalla.

 

Rovaniemikin sai ukkosen niskaansa

Poikkeuksellisen rajuja ukkosrykelmiä riehui Etelä-Lapissa ja salamoita iski paikallisestikin suuria määriä (rajuinta salamointi oli Rovaniemen koillisosassa, jossa paikannettiin yli 100 salamaa 100 neliökm. Lähde: myrskyvaroitus.com). Rajut ukkoskuurot kastelivat Rovaniemen ja tuulenpuuska ylsi lentoasemalla 18 metriin sekunnissa. Rovaniemen Norvajärvellä rakeet rikkoivat terassin katteen ja pihan kukat kärsivät raerummutuksessa.

MTV:n meteorologi Pekka Pouta kertoi useamman ukkossolun kulkeneen Rovaniemen yli tiistaina. Etelän tiheämpään asuttuihin alueisiin osuessaan jälki olisi ollut toista luokkaa.

- Runsaan salamoinnin aiheuttamista tuhoista kuullaan yleensä jälkikäteen varsinkin harvaan asutuilla seuduilla, totesi meteorologi Kerttu Kotakorpi Yleltä.

 

Rovakairan verkkopäällikön Marko Haarasen mukaan ukkosvikoja oli iltapäivän ja illan aikana kaikissa yhtiön jakelukunnissa eli Rovaniemellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Yhtiön menettelytavat olivat suurhäiriötilanteen mukaiset.

- Pahimmillaan sähköttä oli yli 2 000 asiakasta, mutta illaksi olemme varautuneet uusiin katkoksiin ja töihin ovat tulleet kaikki tekijät, joille hälytys on saatu.

Suurin osa vioista saatiin korjattua tiistai-illan aikana. Sähköttömiä talouksia oli alkuillasta myös ainakin Ranualla, Posiolla ja Muoniossa. Oulun seudulla sähköittä oli illan aikana enimmillään pari tuhatta Oulun Energian asiakasta.

 

Salama läpäisi taksimiehen

Salama iski rovaniemeläiseen taksinkuljettajaan Keijo Kurviseen tiistaina iltapäivällä. Kurvinen oli auttamassa pyörätuoliasiakasta autosta kun hän tunsi voimakkaan räsähdyksen ja välähdyksen yhtä aikaa. Kurvinen tunsi salaman menevän lävitseen samalla, kun auton renkaan vieressä sepelit sinkoilivat ja maahan ilmestyi kuoppa.

Kurvinen pysyi tajuissaan, vaikka pulssi oli korkealla. Hänen ruumiinsa tärisi ja sormenpäät olivat hetken aikaa mustina. Asiakas selvisi säikähdyksellä.

Kurvinen tutkittiin sairaalassa ja lääkärin mukaan salama halvaannutti ylävartalon vasemman puolen osittain, mutta onneksi vain väliaikaisesti. Yön tarkkailun jälkeen hän pääsi sairaalasta kotiin ja kertoi huojentuneena tapahtumasta.

- Lääkäri sanoi, ettei sinun oikeasti pitäisi istua siinä ja olet ensimmäinen tapaus minun urallani, joka on selvinnyt vastaavasta, Kurvinen kertoi. Vasta sairaalasta lähtiessä hän huomasi yhdessä hoitajan kanssa, että toisen jalan sukan kantapää oli palanut.

- Aika näyttää, tuleeko tästä mitään ukkoskammoa. Pelastuin ehkä pahemmalta, koska seisoin auton lastaussillalla eivätkä jalat koskettaneet maahan.

 

Pohjois-Karjalassa Unto-ukkonen iski ainakin kolmeen rakennukseen aamupäivän aikana. Kello 13.30 Pohjois-Karjalan Sähkön toimialueella oli noin 1 400 sähköittä. Eniten katkoksia oli Lieksassa ja Ilomantsissa. Lieksassa satoi myös suuria rakeita.

 

Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan Suomessa kärsi sähkökatkoista tiistaina kaikkiaan noin 17 500 asiakasta, joista Elenialla lähes 4 000. Samanaikaisesti ilman sähköä oli koko maassa enimmillään vajaat 10 000 taloutta.

 

 

 

08.07.2016

RÄVÄKKÄ RAEKUURO KITEELLÄ

Ukkoskuuron liikkuivat mukanaan tuomat rakeet muuttivat maan valkoiseksi Kiteellä perjantaina puolenpäivän jälkeen. Rakeet olivat suurimmillaan 20-millisiä, kertoi Ilta-Sanomien lukija Maria Laitinen.

- Koko ajan isoni rakeiden koko. Juoksin koiran kippo pään suojana autoa siirtämään, jottei se vahingoittuisi. Kaikki, mitä kasvimaassa oli, on mennyttä. Siellä oli aika paljon kaikenlaista kasvamassa, Laitinen harmitteli.

- Mansikoista raakileet vain lensivät ja varret ovat katki, mustaherukat maassa ja sipuleista varret menneet poikki.

Päivystävä meteorologi Juha Tuomala Ilmatieteen laitokselta kertoi tutkakuvista näkyneen Kiteen raekuuro. Luoteesta kaakkoon kulki suhteellisen voimakkaita kuurojonoja, joista jotkut muuttuivat raetyyppisiksi.

Myös torstai-iltana Kiteen keskustaa piiskasi raju sadekuuro, jonka vuoksi superpesisottelu jouduttiin keskeyttämään.

 

IS:n kommenttipalstalta: Kuusamon Kuoliolla satoi 15-20 minuuttia samanlaisia rakeita ja meni paljon isompi kasvimaa, mansikat ja kylvökukat.

 

 

 

10.07.2016

RAEKUUROHERKKYYTTÄ

Yllättävä raekuuro aiheutti tuhojaan sunnuntaina Valasrannan leirintäalueella Pyhäjärven rannalla Varsinais-Suomessa. Kauniin aamun jälkeen äkillinen käänne säässä säikäytti karavaanareita ja teki myös vahinkoa.

- Ihan jumalattoman isoja rakeita alkoi tulla aivan yhtäkkiä. Varmaan viisi minuuttia satoi ihan täysillä ja siellä ihmiset juoksivat sisään turvaan kun rakeita alkoi tulla. Ikinä en ole yhtä isoja nähnyt, Memmu Hytönen kertoi Ilta-Sanomille.

Rakeet aiheuttivat tuhoja karavaanareiden telttoihin sekä myös lommoja autoihin. Hytönen arvioi rakeiden olleen jopa 2-3 sentin kokoluokkaa.

Pelastuslaitokselta kerrottiin, ettei alueella ole tullut hälytyksiä päivän aikana, vaikka on ukkostanut ja satanut kuuroista. (IS)

 

Pyhtäälle osui voimakas sade- ja ukkoskuuro sunnuntaina iltapäivällä aiheuttaen vesivahinkoja ja pari tulipaloa. Kuuro sai pihat tulvimaan ja Pyhtään Siltakylässä pumpattiin vettä useammankin omakotitalon ja varastorakennuksen kellarista. Pelastuslaitoksella oli pumppaustehtäviä yhteensä seitsemässä kohteessa. (Yle)

 

Suolahdessa iltauutisten aikaan saatiin kokea harvinaisen kova raekuuro, jota salamat ja jyrinät tehostivat. Lämpötila laski muutamassa minuutissa viitisen astetta ja kuuro kesti noin kymmenen minuuttia. Rakeiden halkaisija oli puolitoista senttiä. (Äänekosken kaupunkilehti)

 

Kuuronauhoja kulki sunnuntaina pääasiassa Tampereen ja Turun välistä itään päin. Salamoita rekisteröitiin noin 1 300 kappaletta. Kuuroherkkä sää vaikutti paikoin liikennettä hidastavasti veden tulviessa ainakin kolmostiellä Sääksjärvellä ja Klaukkalan pohjoispuolella. Liikenne oli pahimmillaan täysin pysähdyksissä.

 

 

 

12.07.2016

UKKONEN TAPPOI 13 HIEHOA MAKUUSIJOILLEEN

13 nuorta hiehoa kuoli salamaniskuun Hämeenkosken Huhdissa maanantain ja tiistain välisenä yönä. Lisäksi yksi hieho loukkaantui lievemmin ja selvinnee hengissä. Tilaa pyörittävä Titta Malinen sanoo, ettei ole kuullut vastaavasta, yhtä mittavasta tuhosta. Hänen mukaansa eläimet ovat aina viihtyneet laitumella saman kuusikon alla, johon ukkonen nyt iski. Hiehot löytyivät tiistaiaamuna laitumelta, kun niitä hoitava Malisen isä ihmetteli, mikseivät eläimet tulleet aamuruualle.

- Aamulla nähtiin, että ukkonen oli lyönyt yöllä yhden ainoan kerran voimakkaasti suureen kuuseen, jonka alla lehmät olivat sateensuojassa makuulla. Mitään varsinaista ukonilmaa ei ollut.

Tilalla eleli yhteensä nelisenkymmentä hiehoa, joista osa oli ukkosen aikaan navetassa. Kaikilla eläimillä olisi ollut pääsy suojaan.

- Hiehot olivat kuolleet makuusijoilleen kivien vieren, puun juurten ympärille. Iso kuusi oli haljennut ukkosen voimasta ja juuren kappaleita lennellyt ympäriinsä.

 

- Tuollainen joukkoteurastus on raju juttu. Silmiä poltteli, kun tein kuolleista eläimistä ilmoitusta. Nuoria hiehoja meni kerralla niin monta, kertoi Titta Malinen.

Eläinlääkäri kävi aamulla toteamassa, että joukkokuolema johtui ukkosesta. Hän totesi, että eläimet vaikuttivat sydänkuolleilta ja kuolleet salamaniskuun välittömästi. Hiehot olivat iältään puolivuotiaasta 11-kuiseen.

Menetys oli tilallisille suuri. On kova työ hoitaa eläimet vuodenkin ikään pienestä vasikasta. Vakuutusyhtiö on ensitietojen mukaan korvaamassa vahingot.

Tilalla ei aiota jatkossakaan estää eläinten pääsyä laitumella niiden suosiman kuusikon katveeseen. Lehmät ovat olleet puiden alla eivätkä ne pelkää ukkosta. Aukealla paikalla on ukkosella yhtälailla riski. (Maaseudun Tulevaisuus)

 

 

 

14.07.2016

SALAMA ISKI PÄÄMUUNTAJAAN - PALJON HARMIA

Voimakas salama sytytti torstaina iltapäivällä kytkinkentän päämuuntajan palamaan Hyrynsalmella ja sähköt olivat enimmillään poikki yli 8 000 taloudelta Ylä-Kainuun alueella kello neljän aikoihin. Alueella vieraili vahva ukonilma.

- Meille tuli ilmoitus kello 15.04. Paloa lähti sammuttamaan yli kymmenen palomiestä. Lieskat nousivat jopa 15 metrin korkeuteen. Isku särki muuntajan ihan totaalisesti ja 12 tuhatta litraa muuntajaöljyä vuotaa, kertoi päivystävä ylipalomies Tapani Ruohonen. Jälkivahingontorjunnassa imuauto oli imemässä öljyä, ettei sitä pääse luontoon.

Alueen sähkönjakelusta vastaavan sähköverkko Loisteen käyttöpäällikkö Ismo Reinikka kertoi sähkökatkoksen vaikuttaneen koko Suomussalmen ja Hyrynsalmen taajamiin ja lähialueisiin. Suurin vahinko oli laaja sähkökatkos, vaikka tiensä päähän tullut muuntajakin on arvokas. Sähköt arvioitiin saatavan palautetuksi kello 18.30 mennessä varasyötön avulla. Loiste etsii Hyrynsalmelle käytettyä päämuuntajaa, koska täysin uuden muuntajan saaminen kestäisi ainakin puoli vuotta.

 

Palopaikalle sattuneen Timo Sirkkalan mukaan sähköjen katkeaminen tapahtui Hyrynsalmen kannalta mahdollisimman ikävään aikaan. Hyrynsalmella valmistaudutaan perjantaina ja lauantaina järjestettäviin suopotkupallon MM-kisoihin ja tapahtuma tuo paikalle myös runsaasti turisteja.

- Tämä on se tapahtuma, millä tahkotaan yleensä kesän huimimmat tienestit. Nyt on juuri se viikonloppu milloin kaiken pitäisi toimia ja kaupan käydä. Kauppojen kassat eivät toimi ja tällaista. Ihmiset kiertelevät ja ihmettelevät, mistä saisi ostettua tavaraa, mies kuvailee. (Ilta-Sanomat)

 

Raju ukkoskuuro keskeytti kansanmusiikkijuhlan Kaustisilla.Ennen kuutta iskenyt ukkoskuuro keskeytti kaiken ohjelman ja aikataulu meni uusiksi. Vettä satoi kaatamalla ja festivaalialue tulvi paikoittain. Paikalla oli satanut jo useampana päivänä aikaisemmin. (Iltalehti)

Torniossa rajuilma aiheutti tulvia ja yhden rakennuspalon. Ilman lämpötila laski nopeasti kymmenellä asteella.

 

 

 

17.07.2016

POHJOIS-POHJAMAALLA PAIKALLISIA SYÖKSYVIRTAUKSIA

Paikalliset syöksyvirtaukset katkoivat puita ja lennättivät trampoliineja Pohjois-Pohjanmaalla sunnuntaina. Kivikkokankaalla sijaitsevan taloyhtiön alueella tuuli kuljetti kolmea eri trampoliinia ja yksi niistä eteni jopa 50 metriä päätyen lopulta läheiseen metsikköön.

Meteorologi Paavo Korpela Ilmatieteen laitokselta kertoi, että Pohjois-Pohjanmaalla on mitattu tuulenpuuskien nopeudeksi 15 metriä sekunnissa. Mittauspisteet ovat kuitenkin harvassa ja myös 20 m/s tuulennopeudet ovat olleet mahdollisia. Sunnuntain ukkospuuskat olivat kuitenkin varsin lyhyitä ja vettä satoi voimakkaasti vain muutaman minuutin kerrallaan. (Kaleva)

 

Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.10: Kesän ainoat jättirakeet (yli 5 cm) satoivat 17.7 alas Kiimingin Alakylässä ja olivat kooltaan 6 cm.

 

 

 

27.07.2016

ISOJA RAKEITA PUOLANGALLA

Puolangalla tuli taivaalta alas rakeita, joista suurimman halkaisija oli 3-4 senttiä.

- Aivan mahdottomasti satoi vettä, ja sitten sade muuttui rakeiksi. Raesade kesti vain kymmenisen minuuttia, mutta oli tosi raju, kertoi Elvi Kumpumäki. Hän mittasi suurimman rakeen ympärysmitaksi kahdeksan senttimetriä ja halkaisijaksi 3-4 senttiä.

- Rakeet olivat niin teräviä ja satoivat niin kovalla vauhdilla, ettei ulkona olisi voinut mitenkään olla. Autoni takaluukkuun tuli lommo ja naapurin terassin valokatteeseen reikiä. En uskalla kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos olisin itse joutunut tuohon sateeseen.

Rakeita satoi keskiviikkona muuallakin Kainuussa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.

 

Maanantaina 25.7 ankarat ukkoskuurot häiritsivät sähkönjakelua Koillismaalla.  Sähköyhtiö Carunan alueella Kuusamossa oli enimmillään noin 2 500 taloutta sähköittä ja Taivalkoskella noin 250.

 

 

 

30.07.2016

KAUPUNKITULVIA TAMPEREELLA

Lauantai-iltana Tampereen ylittäneen saderintaman aiheuttamat tulvat poikivat pelastuslaitokselle kymmeniä tehtäviä. Ilmoituksia veden tulvimisesta rakennuksiin ja maanalaisiin tiloihin alkoi tulla kello 18 jälkeen erityisesti kaupungin itäosista Vehmaisten, Kaukajärven, Annalan ja Finninmäen kaupunginosista.

Palomestari Pauli Keskinen kertoi, että lisäksi runsas vesi ajoradoilla haittasi liikennettä ja kaatuneet puut sulkivat ajokaistoja. Tilanne rauhoittui kello 20 jälkeen. Saderintama oli hyvin paikallinen, koska Keskisen tietoon ei tullut isompia tehtäviä muualla Pirkanmaalla.

- Näin voi käydä kaupungissa, kun ukkoskuurosta tulee vettä voimakkaasti, eivätkä viemärit vedä. Normaalista palokuntatoiminnasta oli kuitenkin kysymys, vaikka yllättäenhän se aina tulee.

Särkänniemessä suljettiin varotoimenpiteenä kaikki korkeimmat laitteet ja radat puoleksi tunniksi ukkosen takia. (Iltalehti)

(Aamulehden kuvat kertoivat omaa "tulvakieltään". Linnainmaalla kadun tietyömerkit olivat kuin "reimareina", joiden ohjaamana auto oli hyökymässä läpi tulvaveden. Solkikadulla parkkirivistössä olleet autot olivat lähes renkaat peitossa vedessä).

 

 

 

31.07.2016

VOIMAKKAITA KUUROSATEITA HELLEJAKSON PÄÄTTEEKSI

Kymmenen päivän helleputki, jonka aikana jossain päin Suomea mitattiin yli 25 astetta, päättyi sunnuntaina rankkoihin ukkoskuuroihin. Iltakuuteen mennessä oli rekisteröity jo yli 5 500 salamaa ja tiheimmin iski Oulujärveltä Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella. Myös linjalla Keski-Pohjanmaalta Itä-Suomeen ukkosti ja etelässäkin salamoi paikoin. Rankoista kuuroista eniten vettä tuli Kuusamossa, jossa sademääräksi mitattiin 43,6 millimetriä.

 

Sääilmiöt koettelivat Keski-Pohjanmaata

Maakuntaa koettelivat sunnuntaina ukkosrintama, rankkasateet ja raekuurot. Kaatosateet tulvivat Pietarsaaressa joidenkin talojen kellareihin illalla. Vanhassa Skatan puukaupunginosassa tukkeutuivat viemärit ja vettä oli kaduilla pahimmillaan useita kymmeniä senttejä. Ullavassa salama iski omakotitaloon, mutta palovaroitin ja alkusammutus pelastivat isommilta vahingoilta.

Kokkolalainen Niko Kaikkonen oli mökillä viettämässä kesälomaa Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Öjassa, kun ukkoskuuro vyöryi ylle viiden maissa sunnuntaina.

- Ukkonen jyrisi ja salamoi niin merellä kuin mantereella ja sitten rakeita alkoi sataa kuin viimeistä päivää. Tuhoja ei syntynyt, mutta kyllä kattilan sai laittaa päähän, kun lähdin ottamaan rakeista kuvia, kertoi Kaikkonen.

Kaikkosen mukaan rakeita tuli vain 15 sekuntia, jonka jälkeen satoi vettä. (Iltalehden lukijan kuvasta päätellen suurimman rakeen halkaisija oli 3-3,5 cm).

 

Vettä satoi tulvaksi asti Vaalassa - ehkä 100 mm

Ankara vesisade ja ukkonen kiusasivat sunnuntaina Vaalan Enonlahden asukkaita. Rankkasade alkoi myöhään iltapäivällä ja kesti pari tuntia. Sähköt katkeilivat. Epävirallisen mittauksen mukaan vettä tuli peräti 100 millimetriä.

- Siltarummut eivät riitä ja vesi tuli teiden yli. Vähäojantiellä on vettä parikymmentä senttiä enkä tiedä, miten täältä pääsee pois, kertoi Vähäojan talossa viikonlopun vietossa ollut kuhmolainen Marjatta Kurvinen. Vähäojantielle ei autolla ollut asiaa. Hän oli kuullut muilta lähitienoon ihmisiltä, että myös läheinen Alassalmentie oli veden vallassa, joskin vielä ajokelpoinen. (Kainuun Sanomat)

Vuolijoki-Vaala-tiellä vettä oli myös runsaasti, mutta varovaisuutta noudattaen sillä pystyi autoilemaan. Lähellä Manamansalon risteystä yksi auto oli kuitenkin ajanut ojaan. Myös Vaalan keskustassa satoi paljon, mutta kuitenkin Enonlahtea vähemmän.

 

Raju ukkoskuuro valkaisi maan Rovaniemellä

Ukkosen kanssa tullut kova raekuuro yllätti ihmiset sunnuntaina kello 13 jälkeen Rovaniemellä. Vajaan viiden kilometrin päässä keskustasta sijaitsevassa Korkalovaarassa asuvan Tapio Inkeröisen mukaan rakeita tuli niin nopeasti ja paljon, etteivät sadekourut ehtineet vetää.

- Emme ole moiseen aiemmin törmänneet. Rakeet olivat noin sentin kokoisia, ei sentään mitään golfpalloja.  Ennen ukkosta oli 23 astetta ja raeryöpyn jälkeen 17-18.

Ilmiö oli pienialainen, sillä rakeita näytti olevan isoissa kasoissa naapuritalojen pihoilla ja parin kilometrin säteellä ojissa. Keskustassa ei vaikuttanut sataneen.

 

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Nina Karuston mukaan tutkassa näkyi myös hyvin runsasta salamointia Rovaniemen seudulla. Sinne oli noussut useampia ukkossoluja. Rovaniemellä lämpötila kohosi 20 asteeseen. (IS/Iltalehti)

 

 

 

1-3.08.2016

YÖLLISIÄ UKONILMOJA LÄNNESSÄ

1.8 maanantai

Pelastuslaitoksen yö oli kiireinen Meri-Lapissa, kun ukkosrintama ja rankkasade piiskasivat aluetta puolesta yöstä lähtien. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä koettu ukkonen oli tavallista kovempi.

- Maalla ukkonen oli kovaa, merellä jopa rajua. Kemissä mitattiin 17 salamaniskua sadalle neliökilometrille, Torniossa vastaava lukema oli 20 iskua ja Kemin edustan merialueella jopa 30 iskua, kertoi ukkostutkija Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta. Meri-Lapin ylitti nauhamainen ukkosalue.

Torniossa vettä valui Parkhotellin ja muutamien omakotitalojen kellaritiloihin. Pelastuslaitoksen apua tarvittiin myös joidenkin liiketilojen suojauksessa piha-alueiden tulvittua. Miukin alkulku oli suljettuna runsaat pari tuntia tulvaveden takia. Tiellä oli vettä enimmillään puoli metriä ennen kuin se saatiin pumpattua pois ja avattiin liikenteelle neljän aikaan aamuyöstä. (Yle Kemi)

 

2.8 tiistai

Ukkoskuurot ja rankkasateet aiheuttivat vahinkoa Oulun seudulla. Sadevesiputki rikkoutui Oulun seudun ammattikorkeakoulun tiloissa Kaukovainiolla ja sadevesiä valui koulun ensimmäiseen kerrokseen. Päivystävä palomestari Markku Hottinen kertoi, että vesi pääsi valumaan noin 500 neliön alueelle käytävä- ja toimistotiloihin, pieniä määriä myös kellarikerrokseen. Sadevettä lainehti lattioilla parista sentistä kymmeneen senttiin.

Pelastuslaitokselle tuli myös tehtäviä salamaniskuista taloihin tai niiden läheisyyteen. Sähkölaitteita rikkoutui useammassa kodissa.

Kemissä ukkoskuuron mukanaan tuoma rankkasade tulvi sadevesikaivoista yli ainakin Keskuspuistokadulla. Vesi tulvi myös yhden liikerakennuksen kellariin ja salamaniskut aiheuttivat pari palonalkua.

Sähköt olivat paikoin poikki Pohjois-Pohjanmaalla, esimerkiksi Haapajärvellä. Simossa ukkonen katkaisi sähköt runsaalta 500 asiakkaalta. (Yle Oulu ja Kemi)

 

Kittilän tienoilla sataneet elokuun suurimmat rakeet 2.8 olivat neljän senttimetrin suuruisia (Ilmatieteen laitoksen tiedote 11.10)

 

Kolme sairaalaan salamaniskuista

Kolme ihmistä joutui sairaalaan salamaniskun vuoksi tiistaina Keski-Suomessa. Salamat osuivat ihmisten lähistölle Jyväskylässä ja Muuramessa. Kaikissa tapauksissa iskun saaneet tuotiin päivystykseen tarkkailua varten. Yhdellä potilaista oli pinnallisia palovammoja. Ylilääkäri Mikko Linnun mukaan salamaniskun vuoksi hoidetaan Keski-Suomessa vuosittain muutamia ihmisiä - nyt kiintiö tuli täyteen kerralla.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Juha Tuomalan mukaan Keski-Suomessa saatiin tiistaina rajuja ukkosia ja paikoin salamointi oli kovaa, mutta "kyllä tämä menee vielä tyypillisenä suomalaisena ukkospäivänä". Ukkosvaroitukset olivat toki voimassa. (KSML)

 

Meteorologi Pauli Jokinen julkaisi Twitter-tilillään videon Pirkanmaalla kohtaamastaan raesateesta tiistaina päivällä. Hän arvioi suurimpien rakeiden olleen halkaisijaltaan parisenttisiä.

 

3.8 keskiviikko

Yöllinen ukonilma ukkospuuskineen aiheutti Pohjanmaan hätäkeskukselle noin 20 hälytystä. Yksi huvila paloi saaristossa maan tasalle. Saaristossa oli myös kaksi pienempää mökkipaloa, automaattihälytysten tarkastuksia ja pieniä palonalkuja, jotka eivät päässeet leviämään. Ukkosmyräkkä katkoi myös sähköjä ainakin Mustasaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Etelä-Pohjanmaan puolella Kauhavalla.

Ukkonen on vieraillut tiheään toissayöstä lähtien varsinkin Vaasan seudulla. Voimakkaat sateet aiheuttivat jonkin verran vesivahinkoja. Paikoin saatiin myös "tulvimalla" rakeita.

 

Ukkosen aiheuttama sähkökatko pysäytti huvipuisto Powerparkin laitteet, hotellin ja ravintolat runsaan tunnin ajaksi Kauhavan Alahärmässä. Johtaja Mikko Kiviluoman mukaan huvipuiston omat ukkostutkat havaitsivat jo aiemmin lähestyvää salamointia, ja korkeimmat laitteet oli kytketty pois toiminnasta jo ennen sähkökatkoa. Lopulta salamat eivät iskeneet huvipuistoalueelle, mutta sähköt menivät kello 11.50. Ihmisiä jäi jumiin hisseihin ja pelastuslaitos kävi paikalla. (Yle ja Iltalehti)

 

 

 

12.08.2016

SYÖKSYVIRTAUS ISKI FESTIVAALIIN JOENSUUSSA

Joensuussa menossa ollut vammaisten kulttuuritapahtuma Parafest joutui perjantaina luonnonvoimien murjomaksi. Äkillinen raju syöksyvirtaus kaatoi kello 17 kolme telttaa juhla-alueella Joensuun taidemuseon pihassa. Teltoissa oli yhteensä noin 200 ihmistä ja niistä suurimmassa oli parhaillaan menossa esitys. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi yksi lapsi ja hänet kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoon. Ensihoitajat tutkivat onnettomuuspaikalla yhteensä neljä henkilöä.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Markus Viitaniemi kertoi tilanteessa olleen suuronnettomuuden ainekset. Oli onni onnettomuudessa, ettei pahempaa sattunut.  Kaikki olivat päässeet sortuneiden telttojen alta pois, kun pelastuslaitos saapui paikalle.

 

"Pilari rysähti suoraan eteen"

Väkeä täynnä olleessa isossa teltassa oli esiintymisvuorossa Maitolaiturin tytöt, kun syöksyvirtaus iski.

- Me aloitetiin juuri toista biisiä, kun me katottiin että mitä ihmettä - vieläkö jatketaan? Mutta sitten alkoi nousta iso teltta ilmaan. Sitten otettiin piuhat irti ja juostiin karkuun, Mammu Koskelo kertoo.

Myrsky heitti ensin nurin toisen pienemmistä teltoista.

- Nähtiin siellä takana, kun pienempi teltta nousi tuulen voimasta ylös. Sitten isomman teltan toinen puoli alkoi nousta pikkuhiljaa. Siinäpä sitten tajuttiin, että tämä hajoaa koko teltta, Eve Pietarinen kertoo puolestaan.

Juhlateltta oli pullollaan ihmisiä.

- Kyllä siellä varmaan yli sata ihmistä oli sisässä. Kaikki juostiin sitten kauhealla kiireellä pihalle. Ihan kuin olisi ollut joku trombi. Mäkin ehdin yhden miehen ja pienen pojan tuupata edestäni kauemmaksi, kun yksi pilari rysähti suoraan nenän eteen, Tellu Turkka Maitolaiturin tytöistä kertoo.

 

Palomestari Markus Viitaniemi kertoi Joensuussa olleen iltapäivällä sadekuuroja. Hänen mukaansa paikallinen syöksyvirtaus teki tuhoja hyvin pienellä alueella. Puita ei lähialueella kaatunut, ainoastaan teltat menivät nurin. Pelastuslaitos tuki jälkiraivauksessa kaatuneet teltat, ettei lisävahinkoja enää pääse tapahtumaan ja purkaa ne myöhemmin.

Festivaalin ohjelma jatkuu lauantaina Joensuun kaupunginteatterilla. (Yle)

 

15.8 uutisoitiin Joensuun Parafest-tapahtuman tulevaisuuden olevan vaakalaudalla taloudellisten menetysten vuoksi. Tässä uutisessa kerrottiin syöksyvirtauksen kaataneen seitsemän tapahtumatelttaa. Festivaalin 300 hengen pääteltta hajosi täysin ja lisäksi backstage-, info- ja ruokailuteltat menivät. Myös äänentoistolaitteita ja pari autoa vaurioitui. Varmuutta siitä, kuinka paljon vakuutusyhtiö korvaa tuhoja, ei ollut tässä vaiheessa.

 

 

 

14.08.2016

LOHJANJÄRVELLÄ NÄHTIIN TROMBI

Etelä-Suomessa sunnuntaina vallinnut epävakainen, kuuroherkkä ja ukkostava sää ilmeni Lohjanjärvellä harvinaisempana kesäisenä ilmiönä: Pitkin Lohjanjärven pintaa kiisi ennen puolta päivää ukkospilvestä muodostunut trombi.

Mökillään Kuulukaisissa Lohjanjärven rannalla sunnuntaita viettänyt nummelalainen Minna Ojala ja muu seurue kohtasivat pysäyttävän näyn.

- Siskon mies kuuli kohinaa luullen, että ulkona tulee vettä. Kun ei satanutkaan, hän katsoi järvelle ja huomasi, että siellähän alkoi pyöriä trombi.

Ojalan mukaan vesi oli vaahtopäillä ja pyörteestä kuului kohina. Mökin väki lähti rantaan katsomaan ilmiötä, joka alkoi melko nopeasti hiipua ja he luulivat näytöksen olevan ohi.

- Sitten se alkoi uudestaan nostaen vedet vielä korkeammalle. Olen ikäni käynyt tällä mökillä, mutta en ole koskaan nähnyt aikaisemmin tuollaista.

Kaikkiaan trombi kesti Minna Ojalan arvion mukaan viitisentoista minuuttia. Hän ei osannut arvioida pyörteen kokoa tai etäisyyttä tarkemmin.

 

 

Myös helsinkiläinen Tuomas Pohjanpalo ikuisti vesipatsaan Kruuhunnookan kohdalla noin kello 10.40. Pohjanpalon mukaan trombi jatkoi matkaansa Yliselän ylitse kohti Helperiä, kunnes katosi hieman kello 11 jälkeen.

- Se lähti muodostumaan muutaman kymmenen metrin päähän meidän rannasta. Rannan puut menivät luokille tuulen voimasta, jonka lisäksi se nosti järvelle metriset aallot. Harmi, että nappasin kameran vähän liian myöhään, trombin sen loppuvaiheissa kuvannut Pohjanpalo sanoo.

 

Lohjalainen Mirja Ojala taas kuvasi trombin kauempaa ja näki myös trombin kehittymisen alusta asti: pilvestä laskeutui järven pintaan pyörre, joka nosti mukanaan vesipatsaan.

- Kerrostalon ylimmästä kerroksesta katsottuna se näytti kyllä komealta, vaikka ei mikään ennätyssuuri ollutkaan. Varmaan kuitenkin suurempi kuin nuo yleensä Suomessa ovat, Ojala arveli.

 

Iltalehti aiheesta: (jutussa huomionarvoisia piirteitä)

Lohjalainen Ulrika Heimonen kuvasi parvekkeeltaan trombin, joka nosti Lohjanjärven vettä ilmaan useiksi minuuteiksi ja ylitti koko järven.

- Se oli tänä kesänä jo kolmas tai neljäs trombi, mutta paljon isompi kuin yleensä. Minulla meni kolme neljä minuuttia, kun kävin hakemassa kameran, mutta huomasin, että akku loppui. En tiedä, kauanko trombi oli jo ehtinyt olla siellä ennen kuin näin sen.

Kolme vuotta nykyisessä asunnossaan asunut Heimonen sanoo trombien olevan kesäisin melko yleisiä. Tämänkertainen oli kuitenkin poikkeuksellisen suuri ja pitkäikäinen.

- Olen nähnyt kolmesta viiteen per kesä, ja ne ovat kestäneet korkeintaan 30 sekuntia. Tämä tuli koko Isonselän yli.

Aikaisemmat ovat suurimmillaankin kasvaneet mittaan, joka nyt oli Heimosen ensimmäisessä kuvassa. Siitä se tällä kertaa kasvoi vielä moninkertaiseksi.

 

Etelässä runsaita sateita

Etelä-Suomessa satoi tänään rankasti: esimerkiksi Vantaalla saatiin vettä lähes 39 milliä. Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksen mukaan yhden tunnin aikana vettä tuli peräti 27 millimetriä. Sateet hiipuivat iltaa kohti, mutta etenkin länteen ennustetaan sateista yötä ja annettiin sadevaroituksia, koska Pohjanmaan seudulle parkkeerasi yhtenäisempi sadealue ja luvassa on jopa 50 millimetrin sademääriä.

 

Teitä poikki, vettä kellareissa Pohjanmaalla

15.8: Pohjanmaan pelastuslaitoksilla on ollut eilisillasta tähän aamuun saakka parisenkymmentä vahingontorjuntatehtävää. Sadevesi on uhannut rakennuksia ja vettä on päässyt talojen kellareihin. Myös maanteitä on jouduttu sulkemaan liikenteeltä. Esimerkiksi Mustasaaren Sepänkylässä kunta joutui kaivamaan tien poikki sateen vuoksi.

Ilmatieteen laitos tiedotti, että vettä on satanut vuorokaudessa yli 50 millimetriä ainakin Vaasassa ja Ylistaron Pelmaalla.

Elokuun runsaat sateet ovat piiskanneet pohjalaisviljelijöiden viljapellot paikoin lähes toivottomaan kuntoon. Sato-odotukset romahtivat viikonloppuna, kun vettä satoi jopa 50 millimetriä.

 

 

 

19.08.2016

HURJA RAEKUURO PISTI LUMITÖIHIN KESKELLÄ ELOKUUTA

Vaasan Palosaaren kaupunginosan asukkaat kaivoivat lumilapiot esiin ja lähtivät lumitöihin rajun raekuuron päätyttyä perjantai-iltana noin kello 20 aikaan.

Vaasalaisella Matti Hietalalla on tapana käydä paikallisten avantouimareiden, Vaasan Pingviinien saunalla Hietasaaressa. Siellä kuulee uutiset niin maailmalta kuin kyliltäkin. Perjantai-iltana lauteilla puhuttiin, että ulkona on tullut rakeita kinoksiksi asti.

- En uskonut sitä aluksi itsekään, koska meillä päin oli satanut parvekkeelle vain muutamia rakeita. Kuuro oli todella paikallinen, muutaman kilometrin päässä pahimmasta raesateesta asuva Hietala sanoi.

Hietala lähti yhdentoista aikaan illalla saunalta katsomaan raekuuron luomia kinoksia, jotka olivat syntyneet nelisen tuntia aikaisemmin. Kinokset olivat vieläkin notkopaikoissa 25 senttimetrin korkuisia. Rakeet olivat hänen mukaansa jopa 20-millisiä halkaisijaltaan.

- Eräs nainen sanoi, että kuuron aikana ei nähnyt parvekkeelta kuin kymmenen sentin päähän, Hietala sanoi.

Lauantaiaamuna käydessään uudelleen paikalla, olivat kinokset muuttuneet pieneksi tulvaksi. Paikallinen mies oli kertonut vettä tulvineen kellariin ja autotalliin.

 

Forecan päivystävä meteorologi Kristian Roine kertoi Vaasan seudulla liikkuneen perjantaina paljon ukkoskuuroja. Noin kuuden aikaan oli rajuin kuuro, josta raenietoksetkin olivat peräisin. Tarkkaa dataa sademääristä ei ole, koska lähin mittauspiste on kaukana kovimmasta raekuurosta. Siellä päivän sademäärä oli 23 millimetriä, mutta paikan ylitti kolme sadekuuroa päivän mittaan.

Roine kertoi, ettei ole vastaavia kuvia koskaan nähnyt, mitä Vaasan raekuuro oli saanut aikaan. "Kyllähän sellaisia kuvia aina näkee, että maa on valkoinen, mutta en muista, että olisin aiemmin nähnyt kuvia ihan nietoksista." (Pohjalainen)

(Yksi kuva oli todella vaikuttava, maisema oli kuin talvella, puutkin aivan lumisia ja kadulla autojen jättämiä syviä raiteita).

 

 

 

27.08.2016

RAULI OLI KESÄMYRSKYKSI HARVINAISEN VOIMAKAS

Poikkeuksellisen voimakas kesämyrsky riepotteli lauantaina etenkin maan keskiosia rannikolta itärajalle. Pohjoisraja oli suunnilleen Oulu-Sotkamon korkeudella ja eteläraja noin linjalla Satakunta-Kymenlaakso. Myrskyn aiheutti nopeasti syvenevä matalapaine, joka kulki Suomen yli lännestä itään. Matalan keskuksen reitti meni kutakuinkin Suomen vyötärön kohdalta.

 

Raulin tuulet

Keskituuli ylitti myrskyrajan käytännössä vain länsirannikolla ja etenkin  Perämerellä Kovimmat tuulilukemat mitattiin Oulun edustalla tuulen kääntyessä luoteeseen. Hailuodon Marjaniemessä keskituuli puhalsi 23,6 m/s ja puuskassa 27,8 m/s. Maa-alueitten kovimmat puuskat mitattiin Vaasan Klemettilässä ja Pohjois-Savon Maaningalla 24,9 m/s.

Etelä-Karjalassa keskituuleksi mitattiin eri puolilla 11-18,5 m/s, joista viimeksi mainittu Lappeenrannan Hiekkapakassa. Siellä mitattiin myös maakunnan kovin puuska 23,8 m/s.

 

Ilmatieteen laitoksen mukaan Rauli-myrsky oli vaikutuksiltaan kesämyrskyksi poikkeuksellisen voimakas, pitkäkestoinen ja laaja. Pelkästään tuulen nopeuksien perusteella Rauli ei poikennut esimerkiksi vastaavista talvimyrskyistä, mutta vaikutukset olivat merkittäviä juuri kesäisen ajankohdan vuoksi: elokuun lopulla puut ovat täydessä lehdessä, maa roudaton ja sateisen elokuun jäljiltä yleisesti varsin märkä. Lisäksi myrskyn tuulimaksimi osui iltapäivään, jolloin kesävuodenajan auringonsäteily lisäsi ilman puuskaisuutta. Suureen vahinkojen määrään vaikutti myös laaja voimakkaiden tuulten alue aina Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan.

Vastaavanlaista matalapainemyrskyä ei ole havaittu kesäkuukausina ainakaan 2000-luvulla. Voimakkaan matalapaineen yhteyteen kehittyi Pohjois-Pohjanmaalla myös ukkoskuuroja, joihin alustavien tietojen mukaan liittyi paikallisia syöksyvirtauksia sekä mahdollisesti trombi.

 

Sähkökatkot

Sähköt olivat päivän mittaan poikki laajalti myrskyalueilla ja korjaustöitä jatkettiin yötä myöten, kunhan tuuli antoi periksi. Sähkökatkojen määrä nousi hyvin nopeasti puolenpäivän jälkeen ja saavutti energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan maksiminsa kello 17 aikoihin, jolloin  sähköttömiä talouksia oli enimmillään vähän yli 200 000 185 kunnassa. Korjaukset etenivät siten, että kello 21 illalla määrä oli vielä 160 000, sunnuntaina aamuviideltä noin 92 000 ja kello 13 jälkeen 40 000, tuolloin 111 kunnassa.

Sähköyhtiöistä Rauli-myrsky riepotteli erityisesti Elenian verkkoa, kun pahimmillaan ilman sähköä oli lähes 100 000 asiakasta. Sunnuntaiaamuna sähköttä oli yhä noin 36 000 asiakasta ennen aamukymmentä. Seuraavaksi eniten kärsivät Järvi-Suomen Energia pahimmillaan noin 35 000, Savon Voima noin 30 000 ja Caruna 15 000 sähköttömällä taloudella.

Kello 17.48 sähköttömien talouksien 10 kärki paikkakunnittain:

Jyväskylä       9016 taloutta

Ylöjärvi           7917    "

Hämeenlinna  6439    "

Jämsä             6439    "

Pieksämäki     5193    "

Orivesi            4623    "

Sastamala      3939    "

Mikkeli            3793    "

Kangasala      3765    "

Laukaa           3557   "

 

Junaliikenteen häiriöt

Junaratojen vaurioita korjailtiin vielä koko sunnuntaipäivä, mutta maanantaiaamuna junat kulkivat pääosin normaalisti. Rataliikennekeskuksen mukaan sähkörata- ja turvalaitevikoja oli ainakin Seinäjoen-Kokkolan ja Seinäjoen-Vaasan välillä, kuten myös Oriveden-Jämsän, Kuopion-Siilinjärven ja Kouvolan-Pieksämäen välillä. Viimeksi mainitussa Savon radalla Mikkelin ja Haukivuoren välillä myrsky kaatoi kymmeniä puita sähköradan rakenteisiin.

Yksi puu katkaisi liikenteen kahdelta raiteelta hetkeksi myös Tikkurilan ja Keravan välillä. Lisäksi useat vartioidut tasoristeykset olivat Keski- ja Itä-Suomessa ilman sähköä poissa käytöstä. Junia jouduttiin korvaamaan busseilla useilla rataosuuksilla.

 

Meteorologi/ukkostutkija Jari Tuovisen analyysiä Rauli-myrskystä

Laajuutensa ja pitkäkestoisuutensa vuoksi Rauli kipuaa kesämyrskyjen Top5-listalle. Tarkasteltaessa tuulen puuskalukemia kaikkina vuodenaikoina, Rauli häviää syys- ja talvimyrskyille ja tekee tiukkaa päästä edes Top20-listalle. Katsottaessa syntyneitä vahinkoja, esimerkiksi sähköttömien talouksien lukumäärää, Rauli taas yltäisi myrskyjen Top-10 sarjaan.

Raulin tehdessä tuloaan myöhään perjantai-iltana, maan länsirannikolla havaittiin meteotsunami, nopeasti liikkuva ukkospilvinauha, joka oli päivällä aiheuttanut Ruotsin puolella kovia ukkosia. Porin edustalla oli havaittu veden pakenevan rannikolta kohti ulkomerta. Hetken kuluttua vesi palasi rantaan pieninä aaltoina, ja tämä oli toistunut useita kertoja muutaman tunnin aikana. Tällaisia myrskyyn liittyviä ilmiöitä havaitaan noin kerran kesässä ja niiden syntymiseksi ukkospilven liikenopeuden täytyy olla 70-100 km/h.

Rauli-myrsky jylläsi lähes vuorokauden puhaltaen kahdesta suunnasta. Ensimmäiset puuskat puhalsivat Pohjanmaan rannikolla jo kello 10 lauantaiaamuna ja viimeisimmät Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa sunnuntain puolella, kello 2-3 aamuyöstä. On poikkeuksellista, että puuskittainen tuuli jatkuu kesällä näin kauan, sillä kesämyrskyt vaativat syvän matalapaineen ja vahvan korkeapaineen yhdistelmän. Talvella myrskyn kesto voi olla helposti 18-24 tuntia, mutta kesäisin tyypillisesti 6-12 tuntia.

Kesämyrskyt ovat yleensä myös paikallisempia sijoittuen esimerkiksi pelkästään maan etelä- tai länsiosaan. Nyt kattavuus oli syysmyrskyn luokkaa.

 

RAULI-MYRSKY ALUEITTAIN

POHJANMAAN MAAKUNNAT

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen päällikköpäivystäjä Kari Pajuluoma arvioi kuluneen myrskypäivän olleen yksi viime vuosien vilkkaimmista. Pelastuslaitos oli hoitanut aamukymmenen jälkeen noin 200 tehtävää, joista valtaosa puiden kaatumisia sähkölinjojen ja talojen päälle. Kaatuneet puut haittasivat myös liikennettä muun muassa 3-tiellä Ilmajoella.

Rauli harvensi melkoisesti jo keväällä harvennettua Hyllykallion ulkoilualuetta. Myrsky oli niin raju, että useita isoja puita kaatuili myös aluetta halkovan kuntoradan päälle. Osa puista korjataan pois alkuviikon aikana, osa jää maalahoksi parantamaan luonnon monimuotoisuutta.

Pohjanmaan pelastuslaitokselta Vaasasta kerrottiin illalla myrskyrintaman siirtyneen jo muualle. Päivän aikana tuhot olivat samantapaisia kuin rannikolla muuallakin. Tehtäviin kuului mm. kattopeltien korjailua ja irtipäässeiden veneiden pyydystämistä. Uusikaarlepyyn lähellä purjevene oli ajanut karille myrskyn vuoksi.

 

Pohjois-Pohjanmaalla Rauli-myrskyn suurimmat vahingot sattuivat Kiimingissä, jossa tuli paikallisesti isohkoja puustotuhoja. Oulun Seudun Sähkön tiedotteessa sanottiin, että syöksyvirtaus on kaatanut huomattavan määrän puita sähkölinjoille ja vaurioittanut niitä. Sähköt katkesivat noin 300 kotitaloudelta.

 

Ilta-Sanomien uutinen Kiimingistä:  (päivitys klo 14.07)

Rauli-myrsky iski täydellä voimalla Oulun Kiimingissä.

- Ensin tuli raivona vettä, mutta sitten sade lakkasi. Sitten alkoi tuulla ihan järkyttävästi - se tapahtui todella äkkiä se puuska, kertoi Katariina Hämeenaho tapahtumia lauantaina aamupäivällä Kiimingissä. Hämeenaho oli kahden koiransa kanssa sisällä perheen talossa, kun myrsky iski.

- Olin olohuoneessa. Katsoin ikkunasta, kun puita alkoi kaatua. Huomasin niitä alkavan kaatua talonkin päälle, joten juoksin siitä keittiöön. Koetin päästä etuovesta ulos, mutta en päässyt kun puut olivat kaatuneet eteen, Hämeenaho kertasi nopeita tapahtumia.

Hän meni alaovesta ulos ja näki, että kolme puuta oli kaatunut saunan päälle ja juurakko repinyt terassin irti. Etupihalla talon päälle kaatunut puu vaurioitti kattoa. Koko tilanne oli nopeasti ohi. Koiratkaan eivät olleet moksiskaan.

- Ei siinä kerennyt kuin vähän säikähtää ja sitten pihalle katsomaan. Tuli melkein heti tyyni ja suunnilleen alkoi aurinko paistaa. Sellainen puuska ja se oli siinä, Hämeenaho ihmetteli.

 

Oulun seudulla lauantai oli pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Arssi Heiskasen mukaan kiireinen, mutta alueella päästiin jopa muuta maata vähemmällä. Pelastuslaitoksella oli 20 vahingontorjuntatehtävää, joista isoin Kiimingissä työllisti nelisen tuntia. Sunnuntaiaamu käynnistyi rauhallisissa merkeissä eikä myrskyn jälkiin liittyviä tehtäviä ollut ja yökin oli ollut rauhallinen. (Kaleva)

 

Erikoisempia uutisia:

Lampaat merihädässä. Limingassa pelastuslaitos pelasti lampaita, joiden pelättiin joutuneen merihätään. 160 lammasta oli laiduntamassa, kun merivesi alkoi nousta myrskytuulen vuoksi ja omistaja pelkäsi lampaidensa joutuvan veden varaan. Suurin osa lampaista löydettiin hyväkuntoisina ja kolme pelastuslaitoksen yksikköä yhdessä omistajan kanssa ajoivat eläimet takaisin karsinaan. (Kaleva)

 

Rauli muotoili hiekkakakkuja. Oululainen Heikki Holmikohtasi ennen näkemättömän ilmiön uimarannalta Hailuodosta. Noin viiden metrin levyisessä muodostelmassa oli kahden euron kokoisia "hiekkakakkuja", jotka sijaitsivat meren puolella rantadyynejä muutaman kymmenen metrin päässä merestä. "Hiekkakolikot" olivat ympäröivää hiekkaa kosteampia.

Sen paremmin löytäjä kuin geologi eivät ole nähneet vastaavaa Suomessa. Holmi on pitkään käynyt samalla rannalla muutaman kerran vuodessa. Miettimisen jälkeen hän arveli, olisiko satanut vettä, joka kostutti hiekan ja myrskytuuli sitten puhaltanut kuivan hiekan pois.

Geologi Jukka-Pekka Palmu vahvisti kuvaa katsellessaan arvauksen todennäköisesti oikeaksi: Ehkä alun perin tasainen pintamaa on kostunut, minkä jälkeen sade on lakannut ja tuuli alkanut puhaltaa. Tuuli on pystynyt irrottamaan kuivemmat rakeet, ja "paremmalla liimalla" oleva aines jäänyt jäljelle. Olosuhteiden on täytynyt olla juuri sopivat ilmiön syntymiselle. (Kaleva/Iltalehti 30.8.2016)

(kuvassa ilmiö oli todella vaikuttavan näköinen)

 

 

SATAKUNTA

Voimakas tuuli työllisti lauantaina Satakunnan pelastuslaitosta. Porin seutu (Pori, Harjavalta, Merikarvia, Nakkila, Ulvila) sai kello 18 mennessä kaikkiaan 22 myrskyyn liittyvää tehtävää. Ensimmäiset puut kaatuivat kello 8, viimeiset alueen päivystävän palomestarin mukaan kello 16.

Pohjois-Satakunnassa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen) tuli päivän aikana noin 30 vahinkoilmoitusta. Päivystävän palomestarin mukaan käytännössä puita kaatui enemmän, sillä palokunta joutui matkalla tapahtumapaikoille poistamaan toisia tien päälle kaatuneita puita. Tienomistajat olivat myös oma-aloitteisesti olleet raivaustehtävissä.

Ala-Satakunnassa (Eura, Eurajoki, Huittinen, Kokemäki, Rauma, Säkylä) sai kello 18 mennessä 42 hälytystä, joista pari automaattihälytystä. Hälytyksiä tuli erityisesti Euraan, Kokemäelle ja Huittisiin, Rauman alueella oli vain yksittäistapauksia. (Satakunnan Kansa)

 

Varsinais-Suomessa Loimaalla koivu kaatui 20 kilowatin sähkölinjan päälle ja kipinät sytyttivät sänkipellon, kertoi päivystävä palomestari Kai Salonen. Pelto oli sateettoman kauden jälkeen melko kuiva ja sänkeä paloi puolen hehtaarin alalta. Paikalle lähetettiin aluksi runsaasti yksiköitä, koska kovan tuulen pelättiin lietsovan tulta leviämään.

- Muuten täällä päästiin aika vähällä. Kymmenkunta puuta on käyty raivaamassa teiltä ja rakennuksilta. Naapuri Hämeessä on ollut kiireisempää, Salonen sanoi.

 

 

PIRKANMAA

Pelastuslaitos aivan tukossa, 50 000 ilman sähköä

Rauli-myrsky riepotteli niin pahasti, että sähköyhtiö Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas ei muista vastaavaa.

- En muista, että matalapainerintaman myrskypuuskat olisivat näin laajalti Suomessa aiheuttaneet sähkökatkoja. Sähkökatkoja on todella paljon Etelä-Suomessa länsirannikolta itään.

Iltapäivän tilanne oli se, että yhteensä noin 50 000 asiakasta oli ilman sähköä luvun sisältäessä kaikkien sähköyhtiöiden asiakkaat. Ylöjärvellä sähköttömiä oli yli 8 000 kello 17.15, josta se puolittui aamuviiteen mennessä. Aamulehden saamien lukuisten yhteydenottojen perusteella kokonaisia kyliä oli ilman sähköä, muun muassa Ruoveden koko keskusta. Kaupat ja Alko pitivät ovensa kiinni.

- Iltapäivä ja illansuu on keskitytty siihen, että valvomosta yritetään pitää sähköt päällä sähköverkon vaurioitumattomissa osissa. Kun on päivä ja kesäaika, niin ihmisillä ei ihan heti ole hätä. Maastoon päästään täysimääräisesti töihin, kun tuuliolosuhteet ovat asentajien kannalta turvalliset, Kuusela-Opas kertoi. 

Elenia on valjastanut poikkeustilanteeseen urakoitsijaverkoston, joka normaalisti rakentaa kaapeliverkkoa.

 

Yhtiö kartoitti sunnuntaina aamuseitsemästä lähtien sähköverkkojen vikakohteita helikoptereiden avulla, joita oli käytössä kaikkiaan viisi. Yksi tarkasti tilannetta Keski-Suomessa ja yksi Pirkanmaan ja Keski-Suomen välimaastossa. Loput kolme pörräsivät Pohjois-Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Maastosta tuli terveisiä, että sähköverkkoa on mennyt reippaasti rikki. Korjattavia kohteita on pitkälti kolmatta sataa ja aamulla niitä alkoi tulla tietoon kymmenittäin lisää sitä mukaa, kun kartoitus eteni. Pahin tilanne on Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Kuusela-Opas kertoi, että Pohjois-Pirkanmaa ja Keski-Suomi ovat alueita, joita myrskytuulet koettelevat usein kaikista kovimmin.

- Eleniasta ei osata tässä vaiheessa arvioida, kuinka kauan sähköjen palauttaminen vie. Varmasti menee paikoin koko sunnuntai. Tämä on hankalaa työtä, joka kestää pitkään, sanoi Kuusela-Opas.

 

Sähköverkon korjaaja: Raulin tuhot pahimmat sitten Tapani-myrskyn 2011

Sähköverkon vikoja etsivä ja korjaava Samu Kulo kertoi, että viimeksi hänellä oli näin kova työurakka vuoden 2011 tapaninpäivän myrskyä setviessä. Hän kulkee työparinsa kanssa sähköverkkoa kartan kanssa läpi ja siirtää puita pois linjojen päältä. He aloittivat puoliltapäivin ja pimeä aika sentään levätään, mutta aamulla kuuden aikaan jatketaan työtä.

 

Hätäkeskukset ruuhkautuivat

Myrsky ruuhkautti hätäkeskusten numeroita ympäri Suomea. Pelastuslaitoksen numeroon ja yleiseen hätänumeroonkin sai jonottaa. Pirkanmaan pelastuslaitoksella oli vahingontorjuntatehtäviä kello 21 mennessä noin 300, mutta sunnuntain aamupäivään mennessä ne lisääntyivät 400 kappaleeseen.

Myrskyn laajuutta kuvasi, että Pirkanmaan pelastuslaitos ei puoli kahdeksaan mennessä pystynyt antamaan tietoa vahinkojen määrästä tai laajuudesta. Edelleen jatkuneet rajut puuskat hidastivat myös korjaustöitä.

Teikantiellä Ikaalisissa ihminen joutui päivällä puristuksiin kaatuneen puun alle. Hän selvisi tilanteesta hengissä.

Kello 20.30 jälkeen Valtatie 12 oli toistaiseksi poikki Pälkäneen eteläisen liittymän kohdalla ja liikenne pysähdyksissä kumpaankin suuntaan. Tilanne johtui myrskyn tielle kaatamista puista ja sähkölinjoista, joissa oli edelleen virta päällä. Poliisit ohjasivat liikennettä. (Aamulehti ja Yle)

 

Lomailijat jumissa Nokialla yli yön

Lauantaina iltapäivällä Nokialla kovimmilla kierroksilla käynyt kesämyrsky kaatoi 15 isoa kuusipuuta Alisniemen rantaan johtavalle tielle, eikä rannasta päässyt ajoneuvolla pois ennen sunnuntaiaamupäivää. Alisniemi on Nokian Invalidit ry:n vapaa-ajan viettopaikka saunoineen ja vuokramökkeineen.

- Istuttiin vaunulla, kun alkoi kuulua rytinää. Nähtiin, että sähkötolppa nitkahti ja kauempana kaatui puu, rannassa asuntoautollaan ollut Veikko Nokkonen kertoi. Myrskyn yltyessä puita kaatui lisää.

- Nokian kaupungin auto kävi paikalla, mutta heillä oli liian pieni moottorisaha, jolla ei saanut puita pätkittyä. Palokunta taas sanoi, että olisi liian vaarallista tehdä siinä myrskyssä mitään, Nokkonen jatkoi.

Tie saatiin raivattua talkoovoimin sunnuntaiaamuna. Loukkuun jääneet ottivat asian huumorilla - eihän luonnonvoimille mitään voi. (Yle)

 

 

KESKI-SUOMI

Pelastuslaitoksella yli 400 tehtävää

Rauli-myrsky on osoittautunut "poikkeuksellisen voimakkaaksi kesämyrskyksi", todettiin Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedotteessa. Pelastuslaitoksen johtokeskus miehitettiin kello 14.30, kun tehtäväilmoituksia alkoi tulla yli 50 tehtävän tuntivauhdilla. Johtokeskus purettiin kello 21.

Myrsky aiheutti lauantain kello 11 ja sunnuntain kello 11 välisenä aikana yli 400 vahingontorjuntatehtävää Keski-Suomen alueella, joista 300 oli kertynyt lauantai-iltaan kello 19.45 mennessä. Todellinen tehtävämäärä oli vielä suurempi, sillä monet ilmoittivat tuhoista suoraan raivaustöissä oleville palomiehille tai soittivat päivystävälle palomestarille. Rauli-myrsky työllisti arviolta noin 150 palomiestä tuona vuorokauden aikana.

Suurin osa hälytyksistä tuli taajamiin eli Jyväskylään, Jämsään, Äänekoskelle, Laukaaseen ja Saarijärvelle, näistä Jyväskylään 140. Kiireisin ajanjakso oli lauantaina kello 15-19.30, jolloin tehtäviä tuli tasaisen vauhdin taulukolla laskien 1 per minuutti. Tehtävärepertuaaria hallitsi perinteisesti puiden raivaaminen eri kohteissa.

 

Useiden talojen päälle kaatui lauantaina puita, mutta suuria omaisuusvahinkoja ei tapauksissa tullut. Yksi haastavimmista tilanteista oli Äänekosken Liimattalassa, jossa useita puita kaatui korkeajännitelinjan päälle.

- Sähköpylväätkin lähtivät kallistumaan. Siellä meni useampi tunti eli iltakymmeneen saakka. Jouduimme eristämään aluetta ja vahtimaan, ettei sinne mene ketään, koska paikalla oli iso sähköiskujen riski, kertoi päällikköpäivystäjä Juha Saario.

Nelostielle Äänekosken Lintulahden kohdalla kaatui kaksi puuta puolen tunnin sisällä iltaseitsemän jälkeen, ja liikenne oli hetken poikki kokonaan.

 

Sähkökatkoja oli Keski-Suomessa jokaisen kunnan alueella, yhteensä pahimmillaan yli 40 000 taloudella. Kello 20 aikaan myrsky ei vielä osoittanut laantumisen merkkejä ja Järvi-Suomen Energialla oli sähköttömät asiakkaat maksimissaan (35 000, Keski-Suomi /Etelä-Savo). Voimassa oli ns. suurhäiriötila.

- Tässä on juuri nyt omat haasteensa, kun vikoja tulee koko ajan uusia jo korjatuille kohteille. Monin paikoin joudumme tekemään vain ensiavun, kertoi Järvi-Suomen energian käyttöpäällikkö Mika Huttu.

- Yllätys oli, että myrsky ei laannukaan siinä aikataulussa kuin alunperin odotettiin. Pahaksi tilanteen teki myös myrskyalueen laajuus, kun se tuli koko verkkoalueen leveydeltä. Resursseja on vaikea jakaa, kun vikoja on siellä täällä joka paikassa, jatkoi Mika Huttu.

Suuren vikamäärän ja pitkäkestoisen myrskyn takia viankorjaustyöt jatkunevat myöhään sunnuntaille ja jopa alkuviikolle.  Pienjänniteverkon korjaukset aletaan vasta kun keskijänniteverkon viat on korjattu. Pitkiin keskeytyksiin on syytä varautua ja yön aikana tehtävät korjaustyöt tuovat omat haasteensa.

Maastossa on noin 70 asentajaa ja illan edetessä vahvuus saadaan nostettua 100 asentajaan. Helikopterilennot aloitetaan aamulla sään salliessa.

Sunnuntaina oli kello 13 jälkeen maakunnassa sähköittä vielä yli 10 000 asiakasta, eniten Jämsässä, 2 000. (Yle ja KSML)

 

 

KANTA- JA PÄIJÄT-HÄME

Rauli-myrsky tarttui täydessä lehdessä oleviin puihin myös Hämeessä ja kaatoi niitä kymmenittäin Hämeenlinnassa sekä Forssan ja Riihimäen ympäristössä. Eniten puita kaatui Hämeenlinnan kaupunkialueella, missä pelastuslaitoksella oli töitä yli 40 kohteessa. Pelastuslaitoksilta kerrottiin, että Rauli-myrsky ei ollut yhtä tuhoisa kuin alueen pahimmat myrskyt.

Lauantaina illansuussa Kanta-Hämeessä oli sähköttömiä talouksia noin 15 000, joista yli kolmannes Hämeenlinnassa. Puuskat alkoivat katkoa sähköjä kello 13 aikoihin ja huippu osui kello 17-18 välille.

- Töitä on paljon! Niitä on jonoksi asti pitkälle iltaan, huokasi päivystävä palomestari Pasi Lamminaho Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Hän seisoi kello 18 aikoihin Janakkalassa turvesuolla, jossa kova tuuli oli nostanut turveauman liekkeihin.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos kävi kaatamassa viikonloppuna 164 puuta, jotka olivat ihmisille vaaraksi. Yksi puu kaatui auton päälle, jossa oli ihmisiä sisällä, mutta kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.

 

Päijät-Hämeen puolellakin puita kaatui runsaasti. Lauantaina kello 16 jälkeen pahin tilanne oli Itä-Hämeessä, jossa vajaat 9 000 Elenian asiakasta oli ilman sähköä Asikkalassa, Hartolassa, Heinolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Illalla yhdeksän jälkeen sähkökatkojen määrä oli suurimmillaan yli 13 000.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mukaan kaatuneita puita raportoitiin 60-70, pahin suma oli ennen kuutta illalla. Pääteille ei puita kaatunut, mutta esimerkiksi tie 3255 oli illalla tukossa Padasjoen ja Kuhmoisten rajalla kaatuneiden puiden ja sähköjohtojen vuoksi.

Puoli yhdeksään mennessä oli ollut noin 70 myrskytuhotehtävää. Lahdessa Marolan kotieläinpihalla tuuli irrotti navetan kattoa, samoin Vesijärvenkadulla rakennuksen kattolevyjä oli irronnut. (Yle ja ESS)

 

 

POHJOIS- JA ETELÄ-SAVO

Rauli-myrsky iski maakuntiin niin, että Savo oli yksi pahiten kärsineitä alueita koko maassa. Iltaan mennessä maa-alueiden kovin puuskalukema oli mitattu Maaningalla Pohjois-Savossa (yhdessä Vaasa-Klemettilän kanssa).

Lauantai-iltana koko Savossa oli enimmillään jopa 64 000 taloutta sähköttä eli lähes kolmasosa koko maan tilanteesta. Savon Voiman osuus (pääosin Pohjois-Savo) oli vähän alle puolet verrattuna Suur-Savon Sähköön. Lisäksi vikoja korjattiin Savon puolella myös Pohjois-Karjalan Sähkön verkossa.

Vahinkoja sattui pitkin maakuntia, ei missään yhdessä ryppäässä, joka hidastaa korjaustyötä. Savon Voiman alueella korjaajia oli illalla töissä jopa sata, Suur-Savon Sähköllä alkuillasta noin 70, mutta alkuyöksi lisävoimin jo yli sata asentajaa. Sunnuntaiaamuna helikopterilennot vikojen paikallistamiseksi aloitetaan koko Savon alueella.

 

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastustoimenjohtaja Jari Martikainen kertoi hälytystehtäviä olleen lauantaina monipuolisesti laajalla rintamalla lähemmäs 140. Etelä-Savon pelastuslaitos korjasi päivän aikana noin sata tuulen kaatamaa puuta teiltä, omakotitalojen katoilta ja junaradoilta. Vt. 23 Varkaudessa oli hetkellisesti poikki ajoradalle kaatuneiden puiden vuoksi. Sivulliset aloittivat tien raivauksen moottorisahoilla.

Pelastuslaitokset arvioivat myrskyn olleen viimeisen 20 vuoden alalta kymmenen työläimmän joukossa, mutta henkilövahingoilta tiettävästi vältyttiin.

- Top-kympin joukkoon tämä menee 20 vuoden aikana kesämyrskyistä. Myrskyjä voi yrittää laittaa suuruusjärjestykseen eri tavoin, esimerkiksi tuulen voimakkuuksien, sähkökatkojen määrän tai vahinkojen määrän ja suuruuden mukaan. Siksi ei ole yksiselitteistä, mikä rajuilmoista on ollut pahin, pelastusjohtaja Martikainen sanoo.

 

Tapahtumiin peruutuksia myrskyn vuoksi

Erilaisten tapahtumien järjestäjät joutuivat muuttamaan suunnitelmia Rauli-myrskyn riehuttua. Esimerkiksi Kuopion keskustan Satoa-katuruokatapahtuma jouduttiin sulkemaan ennen aikojaan monien "läheltäpiti"-tilanteiden jälkeen tuulen repiessä mm. telttaravintoloita. Kuopio juhlii/Sataman yö-tapahtuman päätösilotulitus peruutettiin. Myös sähköjen puute häiritsi eri tapahtumia, mm. TervoFest-kesähuipennusta.

Monilla paikkakunnilla oli luvassa lauantai-illaksi ilotulituksia venetsialaisten eli kesäkauden päättäjäisten merkeissä. Pelastuslaitoksilta kehotettiin varovaisuuteen ja huomioimaan puuskainen tuuli.

 

 

KAAKON MAAKUNNAT

Etelä-Karjalan ja Kymenlaaksn alueita Rauli-myrsky kohteli verrattain lempeästi. Hieman ennen kello 21:ta sähköt olivat poikki alle 3 500 taloudesta Etelä-Karjalassa. Pahin tilanne oli Parikkalassa ja Ruokolahdella. Pelastuslaitos sai lauantain ja sunnuntain aikana kaikkiaan noin 60 myrskytehtävää.

Kymenlaakson pelastuslaitos sai sunnuntaihin kello 13 mennessä niin ikään 60 vahinko-, tarkastus- tai avunantotehtävää. Kymenlaaksoon myrsky saapui iltapäivällä ja puhalsi voimakkaana kello 23 saakka. Myrsky painottui pääosin pohjoisosiin, kertoi palomestari Harri Uuttala.

Sähköverkon vauriot olivat ennakoitua pienemmät. Sähköttömiä talouksia oli pahimmillaan noin 2 800, pääasiassa Kouvolan seudulla (kello 21 jälkeen vajaassa 2 500 taloudessa). Maanantaiaamuun mennessä sähköt oli saatu palautettua kaikille.

 

Tuulta Saimaalla

Ilmatieteen laitoksen Joutsenon Hiekkapakan sääasemalla keskellä Saimaata koettiin tuulisin hetki lauantai-iltana kello 18.20. Tuolloin keskituulen voimakkuus oli 19 m/s ja puuskassa 24 m/s. Puumalan kirkonkylässä vastaavat lukemat olivat 13/22 m/s.

Saimaan alueeseen kuuluvalla Haukiveden Rukkasluodolla tuuli himpun kovempaa, lukemiksi kirjattiin 17/24,1 m/s.

 

 

POHJOIS-KARJALA

Kesän hurjin myrsky vei viikonloppuna sähköt pahimmillaan 17 000 taloudesta. Myrsky katkoi sähköjä etenkin PKS:n etenkin länsi- ja eteläosissa Liperissä, Rääkkylässä, Heinävedellä, Kiteellä ja Tuusniemellä. Liperin Onkisalmen ja Leppälahden maisemissa sähköt olivat poikki lähemmäs 30 tuntia. PKS:n linjoilla vikoja korjasi enimmillään noin 70 miestä ja urakoitsijoita. Myös helikopteri oli paikantamassa vikapaikkoja. Myrsky oli pahempi kuin kesäkuun "Tapio"-myrsky, joka vei sähköt 9 000:lta.

Pelastuslaitoksella oli lauantai-iltaan mennessä 55 myrskyn aiheuttamaa puunraivaustehtävää, eniten Outokummussa ja Kiteellä.

 

 

MYRSKYN REUNA-ALUEILLA

Lounais-Suomessa sähköyhtiö Carunasta kerrottiin sähköttömiä talouksia olleen kolmen aikaan noin tuhat, viiden aikaan noin kolmetuhatta ja kahdeksan aikaan lauantai-iltana kaksituhatta.

Uudellamaalla esimerkiksi Kirkkonummella, Raaseporissa, Lohjalla ja Nurmijärvellä sähkökatkoja oli muutamissa sadoissa talouksissa.

 

Kainuussa Rauli-myrsky ei aiheuttanut isoja vahinkoja Sähköttömiä talouksia oli enimmillään kaikkiaan noin 1 200 lauantai-illan ja yön aikana. Sähköviat alkoivat kello 15 aikaan Kuhmosta. Vikoja oli myöhemmin myös Suomussalmella, Sotkamossa ja Kajaanissa. Loisteen sähköverkossa oli eniten yhtä aikaa sähköjä poikki iltaviiden-kuuden aikaan.

Kainuun pelastuslaitokselle tuli vain muutamia vahingontorjuntatehtäviä. Yksi puu kaatui talon ja toinen henkilöauton päälle Kajaanissa.

 

 

METSÄTUHOT

Suomen metsäkeskus arvioi 30.8 Rauli-myrskyn kaataneen puustoa noin 150 000 kuutiometriä arvoltaan 5 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan näyttää siltä, että eniten puuta kaatui Pohjois-Savossa, jopa kolmannes koko maan määrästä. Suurimmat tuhot kohdistuivat Kuopion ja Sisä-Savon metsiin, joissa kaatui runsaat 30 000 kuutiota puuta, vahinkoarvio metsänomistajille 1,6 miljoonaa euroa. Arviot tarkentuvat vielä myöhemmin, mutta esimerkiksi Keski-Suomen eteläosissa havaintoja kaatuneista puista on paljon.

Tuuli kaatoi yksittäisiä puita tai muutaman puun ryhmiä. Pääsääntöisesti kaatuneet puut olivat aukeiden alueiden ja mäkien etelä- ja länsisivuilla sekä sähkölinjojen varsilla. Laaja-alaisia yhtenäisiä tuhoja ei tapahtunut lukuun ottamatta Kiimingissä, Oulusta noin 27 kilometriä Kuusamoon päin sattunutta syöksyvirtausta.Kiimingissä sattuneen tuhon laajuudeksi arvioidaan 1 000 kuutiota ja vahingoittuneen puuston arvoksi 40 000 euroa.

 

Hätäkeskukset ruuhkautuivat pahasti

Viikonlopun Rauli-myrsky ruuhkautti hätäkeskukset Turussa, Porissa, Vaasassa ja Kuopiossa. Sekä puhelut että tehtävät ruuhkautuivat, teknisiä ongelmia ei ollut. Keravan ja Oulun hätäkeskuksissa myrsky ei vaikuttanut merkittävästi toimintaan.

Suurin työkuorma oli Porin hätäkeskuksella, missä lauantaiaamun ja sunnuntai-illan välisenä aikana kirjattiin yli 3 300 tehtävää. Määrä on yli kaksinkertainen määrä normaaliin toimintaan verrattuna. Jonotusaika nousi keskimäärin yli 10 minuutin ja jonossa oli pahimmillaan useita kymmeniä soittajia samanaikaisesti.

- Myrskytilanteeseen hälytimme lisää työvoimaa, mutta palveluiden ruuhkautumista emme silti pystyneet estämään. Useiden minuuttien jonotusaika on hätätilanteissa kestämätön apua tarvitsevalle vaikuttaen tietysti myös koko auttamisketjun toimintavalmiuteen, hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen kertoi laitoksen tiedotteessa. (tiedote 29.8)

 

Rauli mykisti 84 viranomaisverkon tukiasemaa

Muun muassa pelastuslaitoksen ja poliisin käyttämä viranomaisverkko Virve pätki tai mykistyi osittain Rauli-myrskyn aikana. Tukiasemia mykistyi 84 kappaletta ja niiden toimintaa jouduttiin pahimmilla alueilla varmistamaan siirrettävällä varavoimalla. Yhtenäisimmät katkot olivat Pohjois-Pirkanmaalla ja osassa Keski-Suomea. Tukiasemia oli nurin vielä sunnuntaina parikymmentä.

Virve-verkko tukeutuu noin 1 400 tukiasemaan, joista noin 90 prosenttia toimii akuilla sähkökatkosten aikana. Akkujen pisin kesto on kuutisen tuntia. Suuremmilta ongelmilta säästyttiin tukiasemien päällekkäispeiton ja verkkosuunnittelun ansiosta. Kaatuneet tukiasemat olivat myös laajalla alueella ja haittavaikutukset jäivät näin maakunnittain suhteellisen pieniksi.

 

Puhelinoperaattoreilla oli myös ongelmia virransyötön katkettua. Lauantai-iltana oli noin 700 tukiasemaa ilman virtaa ja sunnuntaiaamuna noin 300, kertoi Timo Saxe'n Soneran viestinnästä. Myrskyn suurimmat vaikutukset kohdistuivat Soneran Etelä- ja Keski-Suomen tukiasemiin. Saxe'nin mukaan myrskyn rajuuteen nähden olivat kuitenkin suhteellisen vähäisiä.

 

Sähköyhtiöiden alustavissa kustannuslaskelmissa Rauli vertautui Valio-myrskyyn. Valion kustannukset olivat noin 17 miljoonaa euroa ja arvio Raulista 14-16 miljoonaa euroa. Summasta hieman yli puolet kertyy ns. vakiokorvauksista asiakkaille, loput ovat korjauskustannuksia.

 

Tuulivoimalat uuteen tehoennätykseen

Rauli-myrskyn kovat puhurit sysäsivät Suomen tuulivoimatuotannon uusiin ennätyslukemiin, kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi. Tuulivoimaloiden yhteisteho ylitti ensi kerran 1 000 megawatin rajan jo varhain lauantaiaamuna. Suurimmilleen eli hieman yli 1 200 megawattiin tuotanto kohosi alkuillasta kello 18-19.

Tuulivoimaloidemme  enimmäiskapasiteetti on 1 300 megawattia, joten ne jauhoivat sähköä lähes täydellä teholla. Myrskypäivänä sähköä syntyi jopa enemmän kuin yksittäisestä Olkiluodon ydinreaktorista, jonka teho on 880 megawattia. Tuulivoimatuotanto luonnollisesti heittelee päivästä toiseen, mutta on useimmiten muutamien satojen megawattien tasoa.

 

 

 

3-4.09.2016

POIKKEUKSELLINEN SADE HUUHTOI PÄÄKAUPUNKISEUTUA

Pääkaupunkiseudulla satoi lauantai-illan ja sunnuntain vastaisen yön aikana  niin paljon vettä, että sitä tapahtuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Espoon Tapiolan mittauspisteessä 18 tunnissa satoi 60,1 millimetriä, mikä vastaa koko kuukauden sademäärää.

Hidasliikkeinen matalapaine yhdistettynä melko lämpimään mereen aiheutti etelärannikolle paikoin hurjia sademääriä! Ilmatieteen laitos twiittasi sunnuntaiaamuna. Sateesta teki merkittävän sen osuminen pääkaupunkiseudulle, jossa se aiheutti mittavia taajamatulvia. Suurimmat sateet tulivat Helsingin länsipuolella ja Espoossa. Rakkasateita tuli myös ainakin Kotkan seudulla. Pelkästään Espoossa vahingot voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin.

 

Rankkasateet saivat tiet ja kellarit tulvimaan ainakin Helsingissä ja Espoossa. Esimerkiksi Kehä 1:n ja Vihdintien liittymä oli sunnuntaina suljettuna tuntien ajan. Helsingissä autoja jäi jumiin tulvavesiin ja niitä jouduttiin hinaamaan pois.

Kello 14 aikaan Espoossa Puolarintie oli yhä osittain veden alla ja liikenteenohjaus käynnissä. Mankkaanlaakson tie oli poikki Lukupuronportin kohdalta, jossa oli kiertotiejärjestely merkittynä.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertoi Espoossa olleen pumppaustehtäviä ainakin 20 asunnon kellarissa. Vettä pumpattiin myös parkkihalleista. Olarinluomassa vesi tulvi useisiin kymmeniin autoihin autoliikkeen pihalla. Tulvat johtuivat Gräsanojan pinnannoususta, minkä vuoksi tulvavedelle ei voinut mitään, ennen kuin ojaveden pinta laski.

Kirkkonummella oli maansortuma, jossa noin 13 metrin matkalla maata sortui ajokaistalle.

 

Rankkasade kasteli suunnistuksen pitkän matkan SM-kisojen radat Meikossa tehden kisasta raskaan. Meikon maastot olivat jo alkujaan aika märät ja siihen osui sitten vielä lähes "vuosikymmenen sade".

 

 

 

30.09.2016

SYYSMYRSKY PUHALSI

Torstai-iltana Suomeen rantautunut myrsky liikkui yön aikana maan yli koilliseen heiketen vähitellen perjantain kuluessa. Myrsky aiheutti joitakin tuhansia sähkökatkoksia. Aamuviideltä oli sähköittä noin 2 000 taloutta 18 kunnan alueella. Myrsky työllisti pelastuslaitoksia illan ja yön aikana muun muassa Etelä- ja Pohjois-Savossa. Etelä-Savossa pelastustehtäviä oli tusinan verran, kaikki puunraivauksia.

 

Merialueilla mitattiin laajalti myrskylukemia. Kristiinankaupungin majakalla yöllinen puuska puhalsi 30,7 metriä sekunnissa. Kirkkonummella aamuviideltä mitattiin 28,4 m/s puuska ja keskituulikin ylsi siellä 23 metriin sekunnissa.

Maa-alueillakin tuulenpuuskat ylsivät monin paikoin 15-20 metriin sekunnissa, järvillä ylikin. Helsinki-Vantaalla tuulennopeus ylitti 15 m/s. Länsi-Suomessa havaittiin kevyttä ukkosta.

 

Dramaattinen pelastustehtävä Hailuodossa - luoto katosi jalkojen alta

Myrskyisä sää aiheutti vaaratilanteen Hailuodon merialueella perjantain vastaisena yönä. Miesten metsästysreissu oli päättyä ikävästi, kun vesi nousi voimakkaasti ja leiripaikkana ollut luoto kutistui lähes olemattomiin.

Kolme vesilintumetsällä ollutta miestä jäi pulaan Ulkolaidanmatalalla Hailuodon koillispuolella. Miehet jäivät yöpymään pienelle luodolle tarkoituksenaan jatkaa linnustusta aamuvarhaisella. Miesten nukkuessa heidän veneensä oli uponnut meriveden voimakkaan nousun seurauksena. Luoto kutistui lähes olemattomiin ja meri vei mukanaan osan miesten varusteista.

Miehet hälyttivät apua kuivana säilyneellä puhelimella, ja Virpiniemen merivartioston venepartio ja pelastuslaitoksen veneyksikkö pelastivat seurueen ja koiran. Pelastustehtävä oli haasteellinen, kun pimeys, rankkasade ja puuskissa yli 25 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli nosti kovan aallokon. Pelastettaessa luotoa oli näkyvissä vain muutaman jalansijan verran ja aallot löivät yli kastellen miehiä. Ilman kuivana pysynyttä puhelinta miehet olisivat todennäköisesti menehtyneet, merivartiostosta arvioitiin.

Miesten kunto tarkastettiin ambulanssissa ja he olivat lievästi kylmettyneitä. Merivartiosto painottaa hyvien varusteiden merkitystä, sääennusteiden seuraamista ja suunnitelmien tekemistä niiden mukaan. Syysmyrskyt ovat ankaria, pimeä tulee nopeasti ja merivesi on kylmää. (Yle Kotimaa)

 

 

 

 

19.11.2016

SALAMANISKU LENTOKONEESEEN

Rovaniemelle lähtenyt Finnairin lento AY427 joutui lauantaina iltapäivällä kääntymään takaisin Helsinki-Vantaalle salaman osuttua siihen. Lento oli kestänyt puolisen tuntia, kun Lapin Kansan haastatteleman matkustajan mukaan kone joutui sadepilveen, josta salamanisku osui.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin Hannu Vallan mukaan säätyypillä ei voi selittää tapahtunutta. Hän arvioi Finnairin koneen lentäneen matalaan sadepilveen eikä säädata antanut osviittaa erityisestä salamoinnista. Euroopan yllä oli poikkeuksellisen laaja matalapaine, jonka alueella kehittyi osakeskuksia nopeasti.

- Rungon lisäksi lentokoneen päästämä pakokaasu voi aktivoida salaman. Kerosiini palaa hiilidioksidiksi ja vesihöyryksi, joka jäätyy kiteiksi, kertoi Valta.

 

 

 

05.12.2016

KITEELLÄ PYRYTTI JA SALAMOI

Harvinainen luonnonilmiö yllätti maanantaiaamuna ihmiset Kiteen seudulla, kun talvisen lumipyryn keskellä jyrisi ja salamoi. Moni yöllisen pyryn jälkeen heräillyt hieraisi silmiään toisenkin kerran: ukonilma ja kovaa salamointia lumisateen keskellä!

- Talviukkoset ovat yllättäviä ja harvinaisia, mutta niitäkin esiintyy. Ilmiö liittyy voimakkaisiin lämpötilaeroihin, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eveliina Tuovinen selvitti.

Juuri Kiteen kohdille osui maanantaiaamuna lämpimän ja kylmän ilmamassan raja, epävakaan sään alue. Yön lumimyräkkä antoi maakuntaan lunta paikoin jopa parikymmentä senttiä. Epävirallisten mittausten mukaan esimerkiksi Kontiolahden Herajärven rannalla lunta satoi 35 senttiä kinosten yltäessä 70 senttiin. Pohjois-Karjalassa liikenne takkusi lumenpaljouden ja tilanteeseen riittämättömän aurauskaluston vuoksi. Sähkökatkoja oli parissatuhannessa taloudessa.

 

Kova etelätuuli ja sakea lumipyry aiheutti vaikeuksia Kittilään saapuville lennoille sunnuntaina. Kaikkiaan viisi konetta joutui laskeutumaan huonon kelin vuoksi muille Pohjois-Suomen kentille. Lentoaseman päällikön Kari Tohmon mukaan sunnuntain kaltainen "härdelli" on Kittilässä melko harvinaista.

 

Kova puuskittainen tuuli katkoi sähköjä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Sähköyhtiö Carunalla oli päivän kuluessa noin 10 000 sähkötöntä asiakasta. Energiateollisuuden mukaan sähköttömiä oli maassa kaikkiaan noin 13 000. (Yle ja Pohjolan Sanomat)