MYRSKYT 1965
30.08.1964
SYYSMYRSKY AIHEUTTI HUOLTA
Sunnuntaiaamun ja päivän kuluessa vallitsi maamme kaikilla merialueilla 7-8, ajoittain jopa 9 beaufortiin kohonnut lounaismyrsky (17-25 m/s). Itämerellä se alkoi jo yöllä ja tuulet voimistuivat päivän kuluessa myös sisämaassa.
Myrskyn jälkiselvittelyjä jatkettiin koko maanantaipäivä Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoalueilla. Kadonneiksi oli ilmoitettu kaikkiaan noin 30 venekuntaa ja etsintöihin osallistuvat merivartioston veneet ja Meripelastusseura. Käytettävissä oli myös lentokone ja helikopteri. Vielä maanantainakin puhallellut navakka tuuli hiljeni vähitellen iltaan mennessä.
Meripelastajilla oli kiireinen päivä, mutta lähes kaikki kadonneiksi ilmoitetut löytyivät pääosin hyvässä kunnossa suojautuneina myrskyltä saariin tai luodoille. Joitakin veneitten rikkoutumisia tai karkaamisia myös sattui. Valitettavasti kuitenkin neljä hukkumistapausta tuli ilmi maanantaipäivän aikana.
Helsingin edustalla kadonneiksi ilmoitetut kahdeksan venekuntaa löydettiin päivän kuluessa ja kuljetettiin turvaan lukuun ottamatta yhtä mieshenkilöä, joka hukkui. Niin ikään Kotkan vesillä oli tehty katoamisilmoitus 15 venekunnasta, jotka koskivat 35 henkilöä. Kaikki tapaukset selvisivät onnellisesti maanantaihin kello 17 mennessä. Porin edustalla Reposaaresta lähtenyt moottorivene täyttyi vedellä ja upposi mukanaan kalastaja Toivo Stenfors.
Helsingin hukkumistapaukseen liittyi melkoista dramatiikkaa:
Yö kallioluodolla
Sunnuntai-iltana lähtivät mekaanikko Tauno Raninen, Ville Hyvärinen ja Eero Mustonen ajelulle merelle. Miesten veneen moottori pysähtyi kuitenkin Santahaminan eteläpuolella ja vene alkoi täyttyä vedellä. Ranisen onnistui päästä uppoavasta veneestä pienelle vain pari kiveä käsittävälle Lohikiven luodolle. Hyvärinen selviytyi uimalla Santahaminaan, mutta Mustonen vaipui syvyyteen.
Ranisen onnistui pysytellä luodolla pitäen kiinni pienestä metallitapista. Koko maanantain vastaisen yön löivät aallot hänen ylitseen ja merivartioston veneen päästyä hänen luokseen maanantaina aamupäivällä oli mies aivan sininen kylmästä ja pahoin kangistunut ja kolhiutunut. Pelastustyö tehtiin hyvin vaikeissa oloissa kovassa merenkäynnissä. Rautavene 24 oli ajoittain murskautua luotoa vasten, mutta pienellä soutuveneellä saatiin haaksirikkoutunut pelastetuksi. Rautaveneen päällikkönä toimi pursimies Heikki Leppäniemi ja miehistönä merivartijat Pentti Hallikainen sekä Heikki Leinonen.
Helikopteri avuntuojana. Jo sunnuntaina pelasti mainoslennolla ollut helikopteri kuusi pulaan joutunutta Harmajan majakan lähistöllä sijaitsevalta luodolta. Merivartioston otettua siihen radioteitse yhteyttä teki helikopteri kaksi matkaa luodolle kuljettaen siellä olleet turvaan.
Hangossa neljä nuorukaista uhmasi säätä lauantaina lähtien pienellä perälaitamoottoriveneellä kalastus- ja telttailuretkelle Kungsholm- nimiselle saarelle Hangon länsiselälle, josta pelastusristeilijä Russarö heidät sitten joutui sunnuntaina illansuussa hakemaan. Voimakas lounaismyrsky myllersi koko sunnuntaipäivän Hangon vesillä ja kohosi aina 8-9 beaufortiin.
Tuulituhoja rannikoilla ja sisämaassa
Aineellisia vaurioita myrsky aiheutti mm. katkomalla sähkö- ja puhelinlinjoja eri puolilla maata.
Turku. Navakat tuulenpuuskat ja suoranainen myrsky aiheuttivat melkoisia vahinkoja Turussa. Kurjenkaivonkenttä 5:ssä irtosi 9-kerroksisesta kivitalosta peltikatto ja tuuli puhalsi myös Puhallintehtaan peltikaton paikoiltaan. Eri puolilla kaupunkia kaatui suuriakin puita, jotka katkaisivat mm. sähköjohtoja, mutta henkilövahingoilta säästyttiin.
Meteosta ilmoitettiin tuulen voiman olleen rajuimmillaan 9 boforia. Myrsky aiheutti Pirskerin merivartioasemalle useita soittoja ja ilmoituksia kadonneista ja merihädässä olevista aluksista. Ihmishenkiä ei kuitenkaan menetetty.
Helsingin lentoasemilla myrsky ei aiheuttanut häiriöitä, mutta vaikeutti toimintaa mm. Harmajan majakalla. Kaivopuiston rannassa tuuli rikkoi laituriin kiinnitettyjä veneitä, tavaratalo Sokoksen edestä kaatui suuri puu ja paksuja oksia tippui kaduille sekä erään liikkuvan auton päälle. Myrsky upotti vuodesta 1961 saakka Helsingin edustalla lojuneen m/s Coolaroon hylyn sekä Haminan satamahinaajan.
Kemiö. Kaatuvat puut katkoivat Kemiöllä puhelin- ja sähkölinjoja niin, että yhteydet Helsingin ja Savon suuntaan olivat poikki kokonaan ja useat kyläkunnat ilman sähköä.
Koria. Puolet Korian vesitornin kuparikatosta tempasi myrskytuuli irti ja lennätti 50 metrin päähän eräälle pihamaalle saunan ja asuinrakennuksen väliin. Katonosan pinta-ala oli noin 100 neliömetriä.
Oulun pohjoispuolella katkoi myrsky puita, sähkö- ja puhelinjohtoja mm. Iissä. Koillis-Pohjanmaalla Kuusamossa ja Taivalkoskella oli myös häiriöitä sähkö- ja puhelinlinjoilla.
27.07.1965
SALAMA VEI TYTTÖSEN HENGEN
Keiteleellä tiistaina raivonnut ukonilma aiheutti tytön kuoleman. Kello 13 aikoihin iski salama maanviljelijä Emil Jauhiaisen talon läheisyydessä olevaan puhelinpylvääseen pirstoen sen. Tästä salama jatkoi puhelinlankoja pitkin talon ulkoseinään ja edelleen sisätiloihin. Tapahtumahetkellä olivat perheen lapset tuvan viereisessä huoneessa, jonne salama tunkeutui ja riisti sisarustensa joukossa olleelta Pirjo-tyttöseltä hengen. Voimakas paine aiheutti sen, että huoneen ikkunat sinkoutuivat 10 metrin päähän talosta, seinäpaperit repeytyivät ja talon ulkoseinä syttyi tuleen. Ihmeenä on pidettävä, ettei muille huoneessa olleille koitunut mainittavampia vahinkoja.
Vesannon Tiitilänkylällä salama tappoi kolme lehmää, kaikki sähkölaitteet rikkoutuivat ja sähkömittarikin lensi lattialle. Rautalammilla ukkonen sytytti ainakin kaksi palonalkua. (Savon Sanomat)
11.09.1965
LÄNSI-SUOMESSA RUNSAASTI UKKOSTA yöllä ja varhain lauantaiaamuna. Sademäärät kohosivat enimmillään 30 millimetriin. Lämmintä ilmaa oli ohimenevästi levinnyt maahamme. (omat muistiinpanot)
19.09.1965
MYÖHÄINEN UKONILMA
Kovaan ukkosenjyrinään ja salamointiin herättiin yläsavolaisissa kodeissa sunnuntaiaamuna. Kovin suuria vahinkoja ei tullut lukuun ottamatta sähköhäiriöitä, mm. Lapinlahden Martikkalassa paloivat useimpien talojen sulakkeet. Valtava sadekuuro seurasi ukkosta ja Iisalmen kaduillakin vesi suorastaan lainehti. (Savon Sanomat)
29.09.1965
HELSINGISSÄ "VEDENPAISUMUS"
Helsinki oli keskiviikkona iltapäivällä tunnin mittaisen ja lähes ennen näkemättömän ukkosluontoisen kaatosateen kourissa. Kadut, ennen kaikkea Hallituskatu, Mikonkatu, Kaisaniemenkatu ja molemmat Esplanadit peittyivät vesimassojen alle. Vettä virtasi rakennusten kellareihin, rakennustyömaille ja ravintoloihin. Palokunnalle tulikin kahden tunnin sisällä useita satoja vedenpumppauspyyntöjä.
Topeliuksenkadulla liikennelaitoksen johdinauto suistui veden syövyttämän tienreunan pettäessä katuun syntyneeseen kuoppaan aiheuttaen jalankulkijalle sairaalamatkan. Kaisaniemenkadun ja Fabianinkadun kulmauksessa bussipysäkin kohdalla vesimassa nousi jopa puoleen metriin, ja autoilla oli isoja vaikeuksia ajaa Puutarhakatua pitkin ryöppyävää tulvaa vastaan.
Raitiovaunuliikenne oli myös vaikeuksissa ja vaunut pääsivät toisissa paikoin kaupunkia vain vaivoin eteenpäin. Hakaniemen torin laidoilla vesi tunkeutui vaunuihin ja liikenne seisahtui kadulle pysähtyneiden ajoneuvojen tähden. Toistakymmentä vaunua jouduttiin vaihtamaan niiden mentyä epäkuntoon. Ruuhkia syntyi joka puolella kaupunkia.
Helsinkiläiset olivat ihmeissään ja sateenvarjot, saappaat ja hämmennys sävyttivät ryöppyävää kaupunkikuvaa. Ateneumin lähellä olevan kioskin hoitajalle aiheutti "vedenpaisumus" ikävän yllätyksen. Hän ei päässyt kioskinsa ovesta ulos, vaan joutui kiipeämään myyntiluukun kautta vapauteen. Elannon pihalla oli sateen jälkeen puoli metriä vettä ja sitä virtasi myös kellarivarastoon, jossa kastui joukko vehnä- ja ruisjauhosäkkejä.
Palokunnalle puhelinsoittoja tuli niin tiheään kuin kaksi miestä ehti niitä vastaanottaa. Useimmat avuntarvitsijat jouduttiin kääntämään yksityisten liikkeiden puoleen, sillä palolaitoksella oli käytettävissä vain kaksi pumppua ja esimerkiksi apteekkien sekä teollisuuslaitosten varastot olivat luonnollisesti etusijalla.
Ilmatieteelliseltä keskuslaitokselta kerrottiin, että mistään varsinaisesta ukonilmasta ei ollut kysymys, vaikka ilmiö sitä suuresti muistutti. Sademääriä: Katajaluoto 39 mm, Kaisaniemi 32 mm, Malmi 25 mm ja Ilmala 22 mm. Helsingin vuorokautinen sade-ennätys on yli 100 mm. (HS)
30.9.1965
KEITELE VAPISI SYYSUKKOSEN PAUHUSSA
Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas ukonilma riehui sunnuntaina puolenpäivän aikaan Keiteleen kirkonkylässä. Se rikkoi noin 30 puhelinta, kaatoi useita puita sekä särki eräästä talosta ikkunat. (Savon Sanomat).
Pielavesi-Keitele-lehti 8.10.1065
Syyskuun viimeisenä päivänä Herran vuonna 1965 aamupäivällä alkoi kuulua hienoista ukkosen jyrinää, joka voimistui hetki hetkeltä. Vähän vailla kello yhtätoista alkoi tasapilviseltä taivaalta erittäin ankara ukonilma ja vettä tuli kuin "saavista kaataen". Varsinainen kova ukkonen vallitsi noin puolen tunnin ajan ja sinä aikana salamat iskivät Keiteleen kirkonkylässä useisiin paikkoihin.
Sairaalan ja metsikön välisestä petäjästä kiskoutui suuria säleitä ja postitalon läheisyydessä salama iski suureen petäjään möyrien juuria pitkin joka suunnalle. Dir.cant. I.Raitalan kotona Alavalla salama valitsi alastulopaikakseen vanhan pihakoivun puikkelehtien vielä maassakin eri haaroille. Osuuskauppa Nilakan varastorakennuksen päätykin joutui salaman kohteeksi - savut vain pöllähtelivät sen käynnin jäljiltä, mutta tulipaloa ei syttynyt. Monesta paikasta särkyi ikkunoita jyrinän aiheuttamien paineaaltojen voimasta. Sulakevaurioita syntyi eri talouksissa, jopa kokonaisia sulakesarjoja paloi muutamasta paikasta. Sähköt katkeilivat ukkossäälle tavanomaisesti.
Jyrinää ja pauketta oli kuin tykistökeskityksessä, mutta kuin ihmeeksi henkilövahingoilta säästyttiin. Aineelliset vahingotkaan eivät olleet lopulta kovin suuria, joten hienoinen pelästyminen ja sen aiheuttama nopeatahtinen sydämentykytys olivat pahimmat vaivat. Näin myöhäinen ukkonen ei ole tavanomainen, pikemminkin luonnonoikku. Sanotaan, että syysukkonen iskee aina maahan, eikä Keiteleen kirkonkylällä ole kuultu aikoihin näin kovaa ukkosta, eikä myöskään salaman muisteta iskeneen näin moneen kohtaan saman ukkosen vallitessa.