1961 Ukkosmyrsky Maire

Last Updated: Wednesday, 04 January 2017 16:35
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 1961

 

 

 

01.08.1961

UKKOSMYRSKY MAIRE

Mairen päivänä riehui maassamme yksi vuosisadan tunnetuimmista ukkosmyrskyistämme. Se liittyi Itämerelle muodostuneeseen heikkoon matalapaineeseen ja sen itäpuoliseen lämpimänkosteaan ilmamassaan ja rintamasysteemeihin.

Myrskyrintama kokonaisuudessaan liikkui Etelä-Suomesta Keski-Suomen kautta luoteeseen, mutta Vaasan tienoilla ja Pohjanmaalla se ei enää aiheuttanut vahinkoja. Vaasaan ukkosmyrsky saapui kello 22, jolloin vielä koko taivas oli kirkkaana yhtämittaisesta salamoinnista. Idässä Puntarikosken voimalaitoksen salamalaskuri Joensuun lähellä rekisteröi 1250 iskua. 

Mairen tuhotyöt alkoivat Loviisan Valkosta iltapäivällä, josta myrskyrintama liikkui luoteeseen suunnilleen linjalla Pernaja - Liljendal - Myrskylä - Orimattila - Hollola - Padasjoki, minne myrsky ehti illalla klo 20 aikoihin.  Rintama oli laajentunut noihin aikoihin Tampereen seudulle ja Päijänteen itäpuolelle. Lehtitiedot kertoivat ukkosmyrskyyn liittyneen ”voimakkuudessaan ennennäkemättömiä pyörremyrskyjä, joista pahin koetteli Loviisaa”.

Myrskyrintama aiheutti mittavia puustotuhoja laajalti matkallaan pohjoiseen.  Asuin- ja talousrakennuksia sekä muuntajia paloi useita kymmeniä ja niiden mukana eläimiä, maatalouskalustoa ja viljaa. Rankka- ja raesateiden jäljiltä peltojen tilanne paheni entisestään jo sateisen heinäkuun lisäksi.

Puhelinliikenne oli myrskyn jäljiltä lamassa miltei kautta koko Etelä- ja Keski-Suomen. Mm. Lahti, Lappeenranta ja Jyväskylä olivat keskiviikon vastaisena yönä lähes kokonaan eristettynä muusta maasta. Yhteydensaanti palokuntiin kärsi pahoin ja teille kaatuneet puut hidastivat avunsaantia osaltaan.

 

Ihmishenkiä menetettiin

Maire-myrskyn salamointi vaati neljä kuolonuhria. Heinolassa yhteiskoulun 7. luokalle siirtymässä ollut Tuuli Marja Alanen sai surmansa silmänräpäyksessä salamaniskusta veneretken päätteeksi huvilarannassa.

Kontiolahden Notkolassa salama tappoi isännän ja kaikki kuusi lasta joutuivat sairaalahoitoon palovammoistaan. Kolme heistä meni tajuttomaksi iskusta, joka tuli ensin taloon ja siitä aittaan.

 

Etelä-Suomen Sanomien Maire - uutisointia elokuun 2. päivänä. Etusivun pääotsikko:

UKKOSMYRSKY PYYHKÄISI YLI ETELÄ-SUOMEN 

Suurta hävitystä Lahden seuduilla. Puut katkesivat kuin tikut - palokunnilla runsaasti työtä

 

Jo tiistain vastaisena yönä riehuivat kovat  ukonilmat lähes kaikkialla Lappeenranta-Vaasa-linjan eteläpuolella. Lahden seudulla miltei yhtämittaisesta kolmen tunnin salamoinnista huolimatta ukkonen aiheutti varsin vähän vahinkoja. Kaikissa Vesijärven ympäristökunnissa jouduttiin olemaan pari tuntia sähköittä kytkimien laukeamisen takia ja myös puhelinyhteyksiä korjailtiin runsaasti.

 

Iso huvila paloi

Suurin vahinko sattui Nastolan Ruuhijärvellä, kun toimitusjohtaja Gerdt Starckjohannin huvila paloi lyhyessä ajaksi irtaimistoineen poroksi. Kello 1.10 salama iski pihapuuhun jatkaen siitä maata pitkin huvilan nurkkaan ja keittiöön, josta se heitti jääkaapin ja astiakaapin toiselle seinälle. Pian talo oli ilmiliekeissä ja väki joutui pakenemaan yöpukeissaan ulos ukonilmaan. Puolentoista tunnin kuluttua oli puusta rakennettu viiden huoneen ja keittiön huvila porona. Vuonna 1952 rakennetun huvilan vahingot olivat huomattavat, mutta vakuutukset vastasivat vahinkoja.

 

Kouvolan seudulle etelän puolelta noussut raivoisa ukkosmyrsky savutti huippunsa vähän puolenyön jälkeen, jolloin taivas oli sananmukaisesti yhtenä tulimerenä. Lähinnä pienehköt tulipalot työllistivät Iitin, Jaalan ja Voikkaan palokuntia. Yksi yhden huoneen asuinrakennus ehti palaa maan tasalle, kun Jaalan palokunta jouduttiin noutamaan 27 kilometrin päästä paikalle puhelinyhteyksien katkettua.

 

 

VARSINAINEN MAIRE-MYRSKY ISKI ILLALLA

Uusi ukkosrintama saapui maahamme etelästä tiistaina iltapäivällä noin 100 kilometrin levyisenä edeten hitaasti kohti pohjoista.

 

Loviisan kaupunki myrskyn alkulähteillä sai kokea elämänsä pahimman rajuilman. Kaupunkia kohtasi voimakas pyörremyrsky, joka alkoi Valkosta ja pyyhkäisi yli kaupungin kohti sisämaata. Se eteni noin 50-250 metrin levyisenä. Tuhansia puita kaatui kuin veitsellä leikaten. Voimakas tuuli murskasi lisäksi kirkon, paloaseman, sairaalan ja kahden koulun katot ja heitteli tiiliskiviä ilmaan.

Vesitornista pyörremyrsky tempaisi irti 100 kilon painoisen teräsluukun heittäen sen 50 metrin päähän maahan. Kaupunki sai myös merkillisen ”nähtävyyden”, kun tuuli käänsi rullalle palolaitoksen katon ja asetti koko tötterön kauniisti paloaseman eteen, jossa sitä ihmettelemässä kävi runsaasti kaupunkilaisia. Rauma-Repolan lautatarhassa hajosivat suuret lautatapulit kuin korttitalot ja proomut irtosivat laitureista. Saksalaisen rahtialuksen ankkuri ei pitänyt myrskyssä ja tuuli painoi sen karille. Uimaranta oli kuin ”maailman hirmuisimmat lättähatut olisivat temmeltäneet siellä”.

Loviisa pimeni täydellisesti sähköjen katkettua. Erikoista myös oli, että kaupunginhallituksen istunto päättyi, mutta tuulen paineessa he eivät päässeet ulos ovista ja joutuivat näin käsittelemään myrskyn mahdollisia seuraamuksia tuoreeltaan jatkuneessa kokouksessaan. Raivaustyöt aloitettiin seuraavana päivänä, mutta kestänee useita viikkoja ennen kuin kaupunki on entisellään. Suurimmat kustannukset tulevat sähkönjakeluverkon kunnostamisesta, mutta kaupunki ja lähiympäristö olivat muutoinkin pahoin runneltuja.

 

Myrskyrintama eteni pohjoiseen

Illansuussa ukkosmyrsky näytti voimansa Lahden seudulla. Suora sitaatti keskiviikon lehdestä:

”Keskipäivän hiostava sää enteili illaksi samantapaista rajuilmaa kuin edellisenä yönäkin, mutta kävikin niin, että ilmojen haltija ei tyytynyt ukonilmaan ja sateeseen, vaan lähetti sata kilometriä leveän myrskyrintaman koko Etelä-Suomen harmiksi. Jo seitsemän jälkeen illalla tuli ensimmäinen varoitus salamoiden ja rajujen tuulenpuuskien muodossa. Kadut olivat Lahdessa täynnä tuulen repimiä oksia ja hennommat rungot eivät kestäneet näitä alkuvalmistelujakaan.”

 

Puhelinyhteydet katkesivat

- Pahalta näyttää,totesi insinööri Jorma Rasila Lahden Keskinäisen Puhelinyhdistyksen vikakonttorista tiistai-iltana. Puhelinyhteyksien kannalta oli myrsky viime vuosien tuhoisin. Puita oli kaatunut linjoille ja yhteen aikaan yhteydet olivat poikki lähes kaikkiin suuntiin. Pahimmalta näytti linja Lahdesta Koskelle.

- Kaikki irrotettavissa olevat miehet on lähetetty myrskyn tuhoja korjaamaan ja töitä riittänee aamuun saakka. Kello 22 mennessä noin 20 miestä on saatu lähetettyä teiden varsille,kertoi Jorma Rasila.

Valtion puhelimesta katkesivat kaukoyhteydet illalla Lahdesta mm. Hämeenlinnaan, Tampereelle, Poriin, Lappeenrantaan, Imatralle, Kotkaan, Loviisaan, Mäntsälään, Mikkeliin, Jyväskylään, Jämsään ja Kuhmoisiin. Helsinkiin päästiin vain yhtä linjaa pitkin. Yhteydet saatiin suurimmaksi osaksi kuntoon noin kello 21.15.

Ukkosen raivotessa pahimmillaan keskeytti Lahden radioasema lähetyksensä ja myös teleprinttiyhteys oli jonkun aikaa poikki.

 

Puuta kaatui kuin heinää

Varsinainen myrskykeskus liikkui Lahden etelä- ja länsipuolelta. Varsinkin metsien reunustama Hämeenlinnantie tukkeutui kaatuneista puista ja sinne muodostui pitkiä autokolonnia ja ruuhkia.

Helsingintien poikki lojui säännöllisin välimatkoin kaatuneita puita, mutta liikenteelle ei tullut niin pahaa haittaa, koska kaatuneista rungoista ulottui tielle yleensä vain latvat.

”Metsät sen sijaan olivat lohduttoman näköisiä. Missä vähänkin oli aukeata ja rajuilma pääsi ottamaan vauhtia, eivät paksutkaan rungot kestäneet sen voimaa, vaan katkeilivat puolivälistä. Siellä täällä Suuret turvelaikut nousivat juurien mukana pystyyn ja oksankappaleet peittivät asfalttia kilometrikaupalla. Kaatuneita maitolaitureita lojui ojanpientareilla ja puhelinlinjat kiemurtelivat maantiellä.”

Sadevesi oli syönyt tienpenkkoja uhkaavanlaisesti, joskin suuremmilta sortumilta vältyttiin. Syrjäiset metsätiet peittyivät suuriin lätäköihin ja äkillisen pimeyden takia kävivät vaarallisiksi liikenteelle.

 

Laajimmat puustotuhot olivat linjalla Orimattila-Hollola-Lammi. Yksinomaan Hollolan Kukonkoivussa tuhoutui metsää 250-300 hehtaaria noin 3x3 km:n alalta. Kaatuneiden ja katkenneiden runkojen yhteismäärä viidentoista tilan metsissä oli 30.000. ESS:n toimittajan kuvakerrontaa:

"Kukonkoivun seutuvilla myrskyn voima oli yllättävän suuri vai lieneekö maaperä ollut otollista ukonilmalla. Pahimman pauhun aikana ilma oli yhtenä oksa- ja neulamerenä, vesiryöppyjen piiskatessa salamien säestämänä metsiä ja peltoja. Valtavat sademäärät nakersivat tienpenkkoja ja monin paikoin maantie peittyi kokonaan vesilammikoihin. Äkkiä langennut pimeys toi vielä lisäyksen hornamaiseen tunnelmaan. Eipä sitten ollut ihme, että myrskynpyörre tempasi keskusurheilukentän suuren katoksen taivaalle pudottaen sen ylösalaisin parinkymmenen metrin päähän alkuperäisestä sijaintipaikastaan."

 

 

Orimattilassa myrskyn tuhoreitti kulki linjaa Pakaa - Kantele - Humaloja – Vähä-Mallusjoki, siitä yli Hasin ja Unkerin kulmakuntien, edelleen Järvikylän - Niemisten kylien kautta Luhtikylään. Monien tilojen metsät menivät kokonaan nurin, kattoja hajosi ja lenteli satojen metrien päähän, mm. Kalliomäen talon toisen lappeen peltikatto 300 metrin päähän pellolle. Useiden tiilikattojen tiiletkin lentelivät hajalleen samoin kuin seipäillä olleet ruislyhteet. Matti Mäkelän suuri puimala hajosi lautakasaksi. Maitokopit teiden varsilta kaatuivat nurin mukanaan eräässä niistä suojautuneena olleet kolme poikaa.

Orimattilan myrskytuho vastaa pitäjän metsien 2-3 vuoden hakkuita. Tuhoalueen laajuudeksi mainittiin lehtitiedoissa noin 2x6 kilometriä.

 

Elokuun yhdeksäntenä päivänä satalukuinen joukko metsänomistajia kokoontui Orimattilassa kuulemaan ohjeita Metsänhoitoyhdistyksen tiedotustilaisuuteen. Paljon puhuva oli piirimetsänhoitaja Mauno Uusitalon lausunto Etelä-Suomen Sanomille:

”Monen moisilla metsäisillä taistelukentillä olemme olleet ja käyneet, mutta eipä totta vie tuollaista jälkeä ole juuri tavattu. Täydellisillä tuhoalueilla, joita on huomattavia määriä Orimattilassa, Hollolassa, Koskella, Lammilla ja Padasjoella, on murrokossa eteneminen varsin hankalaa. Tilanteet metsissä ovat erittäin sekavia ja harmillisen yksilöllisiä...

...Sen jälkeen, kun on saatu selvitellyksi ratkaisevat peruskysymykset, onkin ponnekkaasta, tärkeimmäksi muodostuvasta puunkorjuu- ja ajotyöstä kysymys. Tässä mielessä meillä tulee olemaan, saatuamme työt asiallisesti käyntiin, todella kiire. On ennätettävä suorittaa ensivaiheen työurakka ennen lumen tuloa."

 

Silloinen käsitys luonnonvoimista: ”Niin tämä elokuun alun kiukkuinen vihuri kuin muutkin luonnon esitykset ja voimannäytökset, jotka viimeisen vuosikymmenen aikana ovat kieltämättä oloissamme määrällisesti lisääntyneet ja vaikutuksiltaan tehostuneet, panevat meidät kriitillisesti tarkastelemaan tapahtuneita ilmiöitä."

 

Lammin Evolla kello 19-20.30 kaatui metsäkoulun kauneimmasta hongikosta peräti 40 000 runkoa. Kilometreittäin oli puuta nurin myös Lammilta Jyväskylään menevällä tiellä ja lukuisilla pikkuteillä, tuhansia runkoja. Kaaosta saatteli ankara ukonilma.

 

Heinolan koillispuolella Paistjärvellä koettiin Mairen tuhovimma ESS:n kuvaamana:

”Tiistai-iltana kulki hirvittävän voimakas ukkosrintama kaatosateineen ja seudulla ennennäkemättömän hirmumyrskyn saattamana Räävelin itäpuolitse pääasiassa Pärnämäen maantien suunnassa pahimmanhävityskeskuksen sattuessa metsäalueelle, joka rajoittuu Sonnakseen, Kuijärveen ja Saarijärveen. Tällä kolmion muotoisella alueella hävitys muistuttaa sota-aikojen tykistökeskityksen jälkiä järeiden tukkipuiden maatessa 300 hehtaarin alueella luokonaan maassa”…”Eivätkä tuhot rajoitu vain mainittuun pääkeskukseen Paistjärvellä, vaan niitä on eri tilojen metsissä Pärnämäentien varrella, alkaen Sulkavankoskelta, kaikkiaan liki 40 kilometrin matkalla.” 

Moottorisahojen terävä laulu helähti soimaan kello 4 aikaan aamuyöllä Paistjärvellä, kun paikkakuntalaiset purkivat talkoovoimin myrskyn kasaamia sulkuja maanteillä. Pelkästään valtion metsissä arvioitiin kaatuneen järeää tukkipuuta yli 10 000 runkoa. Pienemmät havupuut mukaan laskien runkomäärä nousee "pyörryttäviin lukuihin". Yksityismetsistä erittäin rumaa jälkeä tuli mm. mv. Vilho Sihvonlahden omistamassa järeässä hoitomännikössä kilometrin matkalla.

 

ESS:n edustajan kuvaus: ”Paistjärven tuhoista näimme ensimmäiset merkit jo Muikkusalmen sillan yli ajettuamme ja pahimman hävityksen keskelle päästyämme avautui katastrofimaisemaa kahden puolen maantietä kilometrien matkalla.  Tuhoalueen leveys oli noin 2,5 kilometriä eikä metsäteknikko Puolakka vielä osannut kertoa, kuinka pitkälle se ulottuu Kuijärven eteläpuolella ja vastaavasti toisessa päässä Sonnaisten taakse. (Ilmeisesti jälki ei ole siellä enää yhtä rumaa).

Silminnäkijät kertoivat ”puilla metsässä olleen niin kiire maahan, etteivät ne joutaneet edes kaatumaan normaalisti”, vaan nyt ”menivät puut maahan silmänräpäyksessä kuin korpraalin käskystä, että mätkähti vain.

Kolme miesryhmää työskenteli moottorisahoineen eri puolilla aukoen sivuteitä taloihin. Ihmiset kertoivat joutuneensa jättämään autonsa mottiin myrskyn yllättäminä ja noutaneensa ne vasta teiden auettua.

 

 

Sysmässä alkoi erityisen ankara ukkonen klo 19 jälkeen. Taipaleen kylällä kaatui useita lähes 100-vuotiaita mäntyjä sähkölinjojen päälle. Eniten myrsky runteli Onkiniemen ja Kalhon välistä noin 8 kilometrin pituista aluetta. Puita kaatui ja kattoja vaurioitui; mm kahdesta koulusta repeytyivät katot. Palokunnalla oli kolme hälytystä tulipaloihin heti kello 20 jälkeen. Yksi ulkorakennus paloi maan tasalle.

Sen sijaan Luhangalla, Leivonmäellä ja Pertunmaalla ei ukkonen aiheuttanut suurempia vahinkoja.

 

 

Tampereen seudulla teki ukkosmyrsky miltei samanlaista tuhoa kuin Loviisassa. Lentokentällä mitattiin tuulen voimakkuudeksi ajoittain 42 m/s ja se kaatoi mennessään paksuja puita. Tampereen lähiympäristössä arvioitiin ukkosen ja siihen liittyneen kaatosateen aiheuttamat vahingot kymmeniksi miljooniksi markoiksi.

Tuntemattoman sotilaan esitys Pyynikin kesäteatterissa sai todellisuuden tuntua suuren puun rojahtaessa kesäteatterin päälle. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut. Myös Pirkkalassa "pyörremyrsky kiskoi paksuja puita juurineen".   

Alustavissa arvioinneissa myrskyn suurimmat metsätuhot olisivat olleet Tampereen pohjoispuolella Ylöjärvellä ja mahdollisesti Orimattilassa. Tuhojen tarkempi vertaaminen eri alueiden kesken oli muutamia päiviä tapahtuman jälkeen luonnollisesti vaikeaa.

(Kooste Etelä-Suomen Sanomien mikrofilmiarkistosta).

                  

 

                       

 

08.08.1961

RAEKUURO PUI VILJAT Lapinjärven ja Iitin rajalla. Aamulla klo 5.30 jälkeen nousi pohjoisesta ukkosrintama, joka yli tunnin ajan kylvi raekuuroja Iitin Haapakimolasta Muikkulan ja Taasian kylien läpi aina 2-3 kilometriä Lapinjärven puolelle asti. 10 kilometriä pitkällä ja 2 kilometriä leveällä alueella oli sateen tauottua maassa 5-10 sentin raekerros.

Viljelyksillä ja puutarhoissa syntyi pahaa jälkeä. Toistakymmentä tilaa menetti kaurasatonsa käytännöllisesti katsoen kokonaan yhteensä 40-50 hehtaarin alueelta. Jyvät olivat varisseet peltoon. Peruna- ja juurikasvimaat hakkautuivat riekaleiksi maata vasten. Myös omena- ja marjasadot kärsivät. (ESS:n mikrofilmiarkisto).

 

 

                      

 

21.08.1961

POUTAPÄIVÄN PYÖRREMYRSKY ELIMÄELLÄ

Raju pyörremyrsky rikkoi kauniin poutapäivän leppoisuuden perjantaina Elimäen Ratulassa. Vähäisen pilven alapuolelle syntynyt pyörre teki ällistyttävää tuhoa osuessaan pihapiiriin.

Pyörre syntyi peltoaukealla vetäen mukaansa multaa, ruohoa ja roskia. Sen suunta muuttui kohti Pauli Nurmisen taloa ja Ratulan koulua. Nurmisen talon puutarhasta pyörre imaisi ilmaan marjapensaita ja omenapuita. Seuraavaksi se tempaisi irti osan ulkorakennuksen pärekatosta, josta parinkymmenen neliön suuruinen kappale paiskautui asuinrakennuksen katolle tunkeutuen osaksi ullakolle. Samanlainen kappale lensi 50 metrin päähän perunapeltoon.

Vielä rajumman kohtelun sai osakseen kansakoulun uudehko opettajainasuntola, josta katto kohosi ilmaan kuin paperi. Osa siitä putosi nurin kääntyneenä takaisin alustalleen, mutta suuria kappaleita kiskaisi pyörre mukaansa. Iso peltirulla löytyi myrskyn ohi mentyä parinsadan metrin päästä pellolta ja toinen joesta, jossa pystyssä törrötti myös joitakin Nurmisen puutarhasta kadonneita omenapuita. Myös osa välikattorakenteita lensi pellolle.

Pyörteen kohdalle osunut Nurmisen ulkorakennus kärsi katon menetyksen ohella niin pahoja vaurioita, että omistaja harkitsee rakennuksen purkamista. Asuinrakennus on liikahtanut, mutta palomuurit todettiin ehjiksi. Opettajainasuntolan kattorakenteet joudutaan lähes kokonaan uusimaan. Rakennuksilla ei ollut vakuutuksen ns. myrskyehtoa. (ESS:n mikrofilmiark.)