MYRSKYT 1927
05.07.1927
RAJUILMOJA HELTEEN JÄLKEEN
Rajuilma riehui Helsingissä
Tiistaina riehui ankara ukonilma Helsingin ympäristössä, mutta itse Helsingissä rajoittui ilmiö tavalliseen ukkoseen. Espoossa kello 14 maissa vallinnut ukkosilma ja rankkasade teki sangen tuhoisaa jälkeä. Ilmoitusten mukaan on raesade useissa taloissa rikkonut seuloiksi pahvikatot. Rakeet olivat harvinaisen suuria, eivätkä ne vielä kello 18 mennessä olleet ennättäneet täydelleen sulaa. Ilman lämpö varjossa oli ennen raekuuroa 31 astetta, mutta aleni sen aikana 12 asteeseen. Varsinkin perunamailla sai raekuuro varsin huomattavaa vahinkoa aikaan taittaen perunanvarret ja sotkien pellot pahasti.
Oulunkylän seudulla kulki raesade myös tavattoman rajuna. Rakeet olivat suuria lyöden lakoon kaikki puutarhakukat ja -kasvit sekä ruisvainiot. Monessa paikassa meni ikkunaruutuja rikki. Paikkakunnan iäkkäät asukkaat eivät ainakaan 50 vuoteen ole nähneet näin voimakasta raesadetta. Vielä iltakymmeneltä oli siellä täällä sulamattomia raekasoja. (HS 6.7)
Pyörremyrsky Alastarossa
Tiistaina liikkui Alastarossa parin kilometrin levyisellä alalla pyörremyrsky, jollaista ei ole miesmuistiin nähty. Etenkin Ilolan ja Männistön kylien kohdalla sai se paljon tuhoa aikaan rikkoen kattoja ja ikkunoita sekä katkaisten suuria puitakin. Muutamin paikoin löi raesade rukiin kerrassaan silpuksi. Ukkonenkin jyristeli, mutta ei aiheuttanut vahinkoja.
Salamasurmia
Suojärvellä salama iski uittotyömiesjoukkoon, viskeli heitä pitkiä matkoja ja surmasi yhden. Tiistaina vallitsi Suojärven länsiosissa harvinaisen ankara ukonilma. Wiborg Wood yhtiön uittomiehet olivat sitomassa puomilenkkejä Aittojoen suussa tehden työtä 10-15 hengen ryhmässä, kun salama iski niin valtavalla voimalla, että kaikki miehet viskaantuivat ympäriinsä. Tapahtumasta selviydyttyä havaittiin työmies Pekka Reitun Suojärveltä menettäneen henkensä. Salama oli polttanut häneltä hiukset päästä ja osan vaatteista, tuppi halkesi ja puukonpää murskautui. Työnjohtaja Petro makasi tiedottomana tunnin ajan, mutta toiset miehet pelastuivat melkein pelkällä säikähdyksellä.
Perniössä salama tappoi toisen miehistä, jotka olivat etsineet sateensuojaa puun alta. 3-4 metrin päässä ollut toveri huumaantui salamaniskusta selviten muuten vahingoittumattomana. Tajuihinsa tultuaan hän juoksi hakemaan apua, mutta entinen vouti Henrik Aleksander Henriksson voitiin vain todeta kuolleeksi. Salaman iskun merkkinä hänen hatussaan oli vain pieni reikä, samoin kuin sukissa kantapäiden kohdalla ja maassa oli nähtävissä salaman iskun vaikutuksia. Puu ei kärsinyt mitään vaurioita. (TS 7-9.7)
HÄME: Rae- ja rankkasateet tehneet tuhoa viljoille
Kesä on Hämeessä ollut viime päivinä kauneimmillaan ja ruis on hedelmöinyt mitä suotuisimpien säiden vallitessa. Viime päivinä on kuitenkin joissakuissa pitäjissä saatu niin rankkoja ukkos- tai raesateita, että viljaa on mennyt lakoon, jopa suorastaan murtunutkin suurin määrin. Onneksi tuhot rajoittuivat melko pienille alueille. Tampereelle osunut tavattoman rankka ukkossade ei ulottunut kaupungin ulkopuolen viljelysmaille.
Nokialla satoi tiistaina kello 15 aikaan rakeita niin paljon, että ne kestivät kauan sulaa, vaikka vettäkin vielä satoi. Monilla pelloilla ruis meni pahasti lakoon, korretkin katkesivat paikka paikoin ja suurilehtisemmistä kasveista menivät lehdet repaleiksi. Parhaassa käynnissä olleelle rukiin kukinnalle raesade teki pahaa tuhoa. Sama ukonilma oli riehunut Virroilla ja Alavudella ja varsinkin viime mainitulla kylvänyt rankasti rakeita tuottaen suurta tuhoa kasvillisuudelle. Parkanossa oli ankara ukkonen, joka poltti kaksi rakennusta, mutta ei satanut rakeita.
Kiikassa tiistaina kello 18 aikaan tuli rakeita varsinkin pitäjän pohjoisosissa "aivan tavattomasti, usean sentin vahvalti", vieden rukiin lakoon ehkä pahastikin. Mouhijärvellä satoi myös perin rankasti kello 15 jälkeen, vieläpä suuria rakeita, jotka laottivat ruista pahasti. (Aamulehti 7.7)
Ankara ukonilma ja raesade vallitsi myös Jämsän seudulla tiistaina iltapäivällä. Rajuilmaa kesti pari tuntia ja runsas raesade löi laihot lakoon ja vikuutti niitä juuri heilimöimisen aikaan, mikä huonontaa suuresti satoa. Varsinkin Koskenpäällä rakeita oli vielä keskiviikkoaamuna suuret määrät sulamatta ojien pohjissa ja noroissa. Rakeet tulivat niin kovan myrskytuulen mukana ja olivat niin suuria, että muutamia akkunoita rikkoontui. Kova ukkonen vikuutti sähkö- ja puhelinjohtoja ja salama iski pariin asumukseen. (Aamulehti 8.7)
08.07.1927
RAJU PYÖRREMYRSKY HÄRMÄSSÄ
Härmässä riehui harvinaisen ankara pyörremyrsky viime perjantaina (8.7) kello 3 aikaan iltapäivällä tullen pohjoisesta käsin ja kulkien Sorviston kylästä Haukkalan kylän yli. Myrsky teki tuhojaan 1 km levyisellä alalla ja sitä seurasi lievänlainen ukkonen. Raesateen jälkeen lakaisi voimakas pyörretuuli niittymailla kylän ulkopuolella parikymmentä niittylatoa paikoiltaan, heitti kokonaisia kattoja aina 50 metrin päähän katkoen paksuja hirsiä. Ainakin 6 puhelinpylvästä on myrsky repinyt irti heittäen ne useitten metrien päähän.
Erään paimenpojan viskasi ankara vihuri lammikkoon ja muudatta tyttöä se lennätti pitkät matkat. Useissa taloissa särkyi ikkunoita ja vanhoja puita katkesi sekä pihoissa että metsässä. Vahingot nousevat sangen huomattaviksi. (HS 13.7)
08-12.07.1927 (aika-arvio)
PERÄPOHJOLAN METSÄPALOT
Otsikko: Salamat sytyttelevät yhä uusia metsäpaloja kautta Peräpohjolan
Uusia paloalueita Sodankylässä, Petsamossa ja Rovaniemellä. Aikaisemmin syttyneet palot koillisrajan molemmin puolin jatkuvat. Sammutustöihin ottaa osaa paikallisten auttajien lisäksi yhteensä kuutisenkymmentä rajavartiosotilasta eri paikkakunnilla.
Vaikka Peräpohjolassa on viime aikoina ollut erittäin ankaria ukonilmoja ja satanutkin rankasti, ovat ukkospilvet poikkeuksetta kulkeneet satamatta paloalueiden yli. Salamat ovat sen sijaan sytyttäneet yhä uusia ja uusia metsäpaloja, joista on hankala saada tietoa, koska paloalueet sijaitsevat miltei poikkeuksetta täysin asumattomien taipaleiden takana. Senpä vuoksi on Metsähallituksen toimesta lähetetty peräpohjolaan kaksi sotilaslentokonetta tiedostelulennoille. (Pohjolan Sanomat 13.7)
16.07.1927
ANKARA UKKOSMYRSKY VAASASSA
Lauantai-iltana 6-7 ajoissa vallitsi Vaasassa harvinaisen ankara ukkosmyrsky. Mitä kirkkain ja kaunein kesäpäivä muuttui nopeasti etelämyrskyksi, jolla oli osaksi hyvin tuhoisat seuraukset. Salamat sinkoilivat ristiin rastiin ja iskivät kuitenkaan suurempaa tuhoa tuottamatta.
Pahempaa turmiota kuin salamat aiheutti vallinnut myrsky rankkasateineen. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla eivätkä kaupungin laskuaukot ja viemärit ehtineet sitä kuljettaa pois. Muun muassa kauppatorin alalaitaan muodostui virta, jossa kulki vettä ja hiekkaa sekä katuojien siltalankkuja. Pitkällekadulle rautatieylikäytävän paikkeille muodostui järvi, jonka vesi tulvi myös rautatiepuistoon. Vesi tunkeutui myös Pitkäkatu 27 olevaan Suomen Moottoritehtaaseen puolen metrin paksuudelta ja kellarikerros täyttyi kokonaan.
Pienempiä vaurioita teki myrsky puille siellä täällä kaupungissa. Kunnallissairaalan takana olevalla Kustaanlinnan metsäniemekkeellä se raastoi toistakymmentä puuta juurineen maasta. Merellä lie ollut kauniin ilman vallitessa jokseenkin kaikki ne kaupunkilaiset, joilla oli moottori-, purje- tai soutuvenekin käytettävissä. Nopeasti kohonneessa myrskyssä kaikki eivät ehtineet suojaan.
Kustaanlinnan vieressä olevan Räätärinsaaren luona kaatui purjevene, jossa olivat sisarukset ja 4-vuotias lapsi. Nuorempi 17-18-vuotias Rauha Hintikainen hukkui ennen kuin apu ehti Räätärinsaaresta. On tässä vaiheessa vaikea sanoa, kuinka paljon myrsky tuotti tuhoa kauempana merellä olleille tai niille, jotka eivät ehtineet hätäsatamiin turvaan. (Ilkka 18.7)
18-19.07.1927
KOVIA UKONILMOJA
Maanantaina 18.7 raivosi ankara ukonilma useissa paikoissa maata. Salamat sytyttelivät tulipaloja ja rankkasateet painoivat viljoja lakoon. Salama iski puolenpäivän jälkeen Keikyän pitäjän Meskalan kylässä Feliks Torpon omistamaan metsään, jossa oli viime talvena toimitettu tukinhakkuu. Tuli sai maahan jääneissä kuivissa oksissa ja latvuksissa heti suuren vallan. Sammutusväkeä kokoontui paikalle omasta ja naapuripitäjästä ja suurin ponnistuksin saatiin tulen valta myöhään yöhön mennessä rajoitetuksi.
Tiistaina iltapäivällä syntyneen ukkosen edellä puhaltanut voimakas myrskyluontoinen tuuli riehaannutti palon vahtimiehistä huolimatta uudelleen valloilleen, ja pian kymmeniä hehtaareja metsää oli liekkien vallassa. Sammutusväki oli vasta tulossa uudelleen paikalle, kun ankara ukkossade nopeasti valeli kulon sammuksiin.
Maanantaina samoihin aikoihin kuin edellinen tapaus iski salama noin 1 km päähän Kiikan puolella Raukon tilan metsään, josta se levisi Ylitalon metsään. Runsaslukuisesta sammutusväestä huolimatta muutamia kymmeniä hehtaareja hyvää metsää kuitenkin ennätti tuhoutua. (Satakunnan Kansa 21.7)
Maanantaina keskipäivällä salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi Orivedellä Parpolan kartanon suuren päärakennuksen perustuksiaan myöten. Loimaalla lipputankoon iskenyt salama sytytti Hulmin talon, josta vain irtaimisto saatiin pelastetuksi, vahingot 150 000 markkaa. "Niin ankaraa ukonilmaa ei paikkakunnalla muisteta olleen ainakaan pariinkymmeneen vuoteen". Laajoilla alueilla Lounais-Suomessa vioitti ukkonen puhelinjohtoja, Kokemäellä myös voimajohtoja.
Kello 3-4 tienoissa iltapäivällä Vihdissä raivonneen ukonilman aikana satoi harvinaisen rankasti lakoonnuttaen pahasti rukiin, minkä lisäksi se vahingoitti myöskin perunanvarsia ja kasvitarhoja. Kova tuuli katkoi puista vahvoja oksia, särki ikkunaruutuja ja sai aikaan muitakin pienempiä vahinkoja.
Ylistarossa salama surmasi 15-vuotiaan pojan Jaakko Larmin kotinsa pihamaalle.
Myös Vaasan tienoilla kävi maanantaina iltapäivällä kova ukkonen, jota seurasi ankara myrsky ja sade. Kaupungin puistikoissa kaatui joukoittain suuria puita ja kadut muuttuivat kuin järviksi. Kaupungin edustalla kaatoi myrsky erään venheen ja muudan pieni tyttö hukkui. Sekä saaristoon että mantereelle päin puhelinjohdot vikautuivat pahasti. (HS 19-20.7)
Savo-lehti kertoi 22.7 otsikolla Ukkosmyrskyn tuhoja:
"Ojajärvellä, johon kuuluu osa Ilmajokea, Jalasjärveä, Peräseinäjokea ja Seinäjokea, on aikaisemmin liikkunut ukkosmyrsky raesateineen tehnyt tuhoisaa jälkeä. Nyt vasta näyttäytyy raesateen vahinko koko laajuudessaan. Melkein koko kylän ruissato on hävitetty. Kylän 40 talossa on ruissato joko kokonaan tai osittain niitetty. Yhdessäkin talossa ajettiin pelloilta 70 kuormaa pehkua ja olkia.
Mikäli maanviljelysseuraan on saapunut tietoja, on kuitenkin peruna ja kevätvilja toipumassa raesateen jäljiltä. Seinäjoen puolella Ojajärven kylää ei raesade aiheuttanut niin raskaita hävityksiä kuin muissa osissa kylää."
Ankara ukonilma Virossa (19.7 tiistai)
Viime päivinä Virossa vallinneiden helteiden jälkeen raivosi Virossa ankara ukkosilma koko tiistaipäivän aiheuttaen suuria vahinkoja. Paljon peltoja ja puutarhoja tuhoutui. Kloogin kartanossa repi pyörretuuli juurineen maasta noin 200 vanhaa tammea. Alueella olevan Viron ulkoministerin huvilan kaikki ikkunat särkyivät.
Pernun kaupungin seuduilla nousi merestä valtava hyökyaalto, joka tuhosi suuren määrän uimahuoneita. Myrskyssä sai yksi henkilö surmansa, 6 henkilöä vaikeita ja 5 lieviä vammoja. Osa Pernun kaupungin puutarhasta tuhoutui kokonaan.
Kaikkiaan ukkonen aiheutti päivän kuluessa noin 15 tulipaloa. Vahingot koko maassa nousevat noin 50 milj. Viron markkaan. Näillä seuduilla ei mitään tämäntapaista luonnonvoimien raivoamista ole aikaisemmin havaittu. Viime päivinä on lämpömäärä Etelä-Virossa ollut jopa 40-45 astetta (Viron lämpöennätys todellisuudessa on 35,6 astetta 11.8.1992, kirj. huom.). (HS 21-22.7)
Satakunnan Kansa 20.7:
Eilen raivonnut ankara ukonilma teki taas paljon tuhoja. Toisissa paikoissa lehteämme kerrotaan muutamista pahimmista, mutta salama iski rakennuksiin monissa muissakin kohdin eri puolilla kaupunkia (Pori) särkien puhelimia, sähköjohtoja, radiolaitteita ym. sytytellen myös tulipaloja, jotka kuitenkin saatiin sammumaan alkuunsa. Puhelinlinjat olivat päivän aikana rikki ajoittain lähes joka taholle niin, ettemme maaseudun tuhoista voineet tietoja saada.
Vesivahinkoja. Iltapäivällä kello 2 aikaan pudotti suuri ukkospilvi Poriin vettä niin runsaasti, etteivät lokaviemärit pystyneet tyhjentämään katuja, vaan muodostui kulmauksiin suuria tulvia. Monin paikoin vettä oli katukäytävilläkin kymmenien senttien paksuudelta. Paikoitellen oli liikenne melkein mahdotonta millä ajoneuvolla hyvänsä, eivätkä jalankulkijat voineet ylipääsyä kuvitellakaan.
Suurinta tuhoa teki vesi nyt aivan kuin pari viikkoa aikaisemminkin kahvila Elon talon alakerran myymälähuoneistossa. Heti veden alkaessa nousta suljettiin kyllä kaikki ovet visusti, mutta kaikista esteitä huolimatta tunkeutui vesi myymäläpöytien korkeudelle saakka aiheuttaen suurta tuhoa. Kassakoneiden ym. kuivaus vei tulvan loputtua vielä pitkän ajan, vaikka "Isku"-pumppu tekikin hyvää työtä.
Maaseudulla kävi ukkonen eilen ja toissapäivänäkin erittäin ankarana. Vammalassa oli taivas maanantaina yhtenään huikaisevan valkoisena ja ankarat jyrinät kuuluivat herkeämättä yli 10 minuutin ajan. Siurossa kävi ukkonen maanantaina kahteenkin otteeseen niin kovaa, ettei ainakaan 20 vuoteen ole koettu tällaista ukkossäätä. Vettä tuli niin paljon, että ojat tulvivat ääriään myöten ja niityt olivat paikoin yhtenä järvenä.
Hyvelästä ilmoitettiin, että siellä oli puoli kolmen tienoissa riehunut ukkonen ja pyörremyrsky niin rajuna, ettei sellaista ole nähty kymmeniin vuosiin. Salama rikkoi puhelinpylväitä ja puita pirstoutui metsässä.
Kurikan Salonkylässä raivonnut ukonilma katkoi sähkölankoja, repi kattoja ja painoi viljat ihan maata myöten.
20.07.1927
UKKOSET JATKUIVAT
Keskiviikon (20.7) vastaisena yönä Hausjärvellä raivonnut ankara ukonilma sytytti Selänojan Timperin talon rakennukset, navetan, kanalan ja sikalan tuleen. Paikalle kiiruhti heti runsaasti sammutusväkeä, mutta rakennuksia ei voitu pelastaa, vaan paloivat ne lyhyessä ajassa poroksi. Rakennusten mukana paloi 25 nautaa, 3 hevosta sekä kaikki talon maanviljelysirtaimisto. Vahingot nousevat satoihin tuhansiin markkoihin, mutta vakuutukset olivat vain 56 100 mk.
Kuopion eteläpuolella Hiltulanlahden seutuvilla raivosi keskiviikkona iltapäivällä puoli kolmen ajoissa ankara ukkosilma. Ukkosta seurasi rankkasade, joka kesti noin neljännestunnin. Tämän jälkeen raesade löi lopullisesti maahan viljelyskasvit, kuten rukiin ja perunanvarret. Kertojan ilmoituksen mukaan olivat rakeet ainakin 3 cm läpimitaltaan ja ne kykenivät särkemään ikkunaruutujakin. Maa oli kauan sateen jälkeen jään peitossa. Muutenkin sekä kuumuus että ukkosilmat tekivät Savossa paljon vahinkoa. Puhelinyhteyksien korjaamisessa mm. oli kovasti töitä. Ukkonen rankkasateineen kulki myös Mikkelin kaupungin yli sytytellen tulipaloja. (SatK/Savo 22.7)
Sanomalehti Ilkka kertoi viikon alkupäivien ankarista ukonilmoista Etelä-Pohjanmaalla. Salamat polttivat latoja ja muita rakennuksia, iskivät joitakin tainnoksiin ja karjaeläimiä kuoliaaksi. Maanantaina, tiistaina ja keskiviikon vastaisena yönä satoi tavattoman voimakkaasti.
21-23.07.1927
UKONILMOJEN AIKAANSAANNOKSIA KAAKOSSA
Moneen vuoteen ei ukkonen ole liikkunut kaakon paikkakunnilla niin tiheään ja voimakkaana kuin tänä kesänä.
Viime torstaina 21.7 p:nä riehui kova ukkosilma Anjalassa. Salama iski useaan paikkaan alas tehden tuhoisaa jälkeä. Muhniemen VPK:n taloon iski salama niin voimakkaasti, että koko rakennus oli heti yhtenä tulimerenä palaen tunnissa poroksi perustuksiaan myöten rankkasateesta huolimatta.
Joku päivä aikaisemmin iski salama Riitamaan kartanon keittiöön tullen uunista sisälle ja mennen ovesta ulos. Mitään vahinkoa ei tapahtunut vaan väki pääsi paljaalla säikähdyksellä.
Ikävämmin kävi pientilalliselle Kalle Leinoselle, jolta salama tappoi nuoren ja arvokkaan hevosen, talon ainoan. Leinosen emäntä oli toisen henkilön kanssa matkalla Inkeroisiin, kun salama yht'äkkiä iski hevoseen, joka kaatui kuolleena maahan. Kärryillä olijoille ei sattunut mitään vahinkoa. Lisäksi salama iski useaan paikkaan pirstoen puita, puhelinpylväitä ja rakennusten kattoja sekä kaivaen maahan suuria kuoppia.
Perjantaina 22.7 kello 2-3 välillä iltapäivällä Viipurin lähistöllä liikkui moniin vuosiin ankarin ukkonen. Ihantalan kylässä iski salama heinäkuorman edessä olleeseen hevoseen surmaten sen heti. Metrin päässä ollut hevosmies meni hetkeksi tainnoksiin. Ankara sade painoi viljoja lakoon.
Sippolassa ankara ukkonen kulki hyvin hitaasti ja matalalla seudun yli. Jokainen salamanisku tuntui sähköjohdoissa ja paikoitellen huoneissakin. Monessa talossa iski salama ikkunat palasiksi ja löi eräitä henkilöitä tainnoksiin. Liikkalassa Otto Huovilan talossa se lie rikkonut pahiten paikkoja sytyttämättä kuitenkaan tulipaloa. Juho Ukkolalta salama tappoi hevosen.
Poikkeuksellisen ankara ukkonen riehui myös mm. Luumäellä, Joutsenossa ja Ruokolahdella sytytellen tulipaloja ja rikkoen paikkoja.
Sunnuntaina 24.7 Virolahden Kattilaisilla iski salama sähköjohtoa pitkin mv. Santeri Raunion asuinrakennukseen, josta se pirstoi ikkunoita, repi tapetteja ja heitteli lattiapalkkeja niin, että multa pöllysi. Salama meni eteisen kautta siinä olleita henkilöitä vahingoittamatta navettaan. Siellä se repi pahasti hirsiseiniä ja tappoi navetan takana olleen lehmän, lopettaen tihutyönsä lähellä kasvavaan kuuseen. Lisäksi iski salama useihin muihinkin taloihin Kattilaisilla pienemmin tuhoin ja tappaen kanoja ja kissoja.
Inkeroisissa iski salama monenlaisten sähkölaitteiden lisäksi ihmisiin erilaisin seurauksin, mutta hengenmenoilta vältyttiin. Ukkoset jatkuivat vielä ainakin 27.7 Haminan seudulla.
23.7 salama surmasi 15-v. tytön Helga Tuomisen Hämeessä Janakkalassa. Hän oli kokoamassa turpeita kasoihin muiden mukana Tervakoski Ab:n polttoturvesuolla. Kun tyttöä ei kuulunut kotiin, meni hänen sisarensa etsimään häntä ja löysi hänet kuolleena. Kello 1 aikaan päivällä oli raivonnut ankara ukonilma ja sen iskua todisti tyttösen oikealta puolelta mustunut pää. (HS 25 ja 28.7)
24.07.1927
ENNENKUULUMATON RANKKASADE SAUVOSSA JA KARUNASSA
Sunnuntaina vallitsi Sauvossa ja Karunassa ennenkuulumattoman rankka sadesää. Onneksi ei tuullut, jolloin seuraukset olisivat olleet vieläkin tuhoisammat maanviljelyksille. Etenkin liikenteelle oli tuntuvaa haittaa tulvavedestä. Sauvossa uiskenteli maantiellä sähköpylväitä, jotka olivat lojuneet tienvarrella vastaista käyttöä varten. Useimmat maantiesillat rikkoutuivat ja vesi vei mennessään hiedan rumpujen kohdalta. Monin paikoin uursi vesi metrinkin syvyisiä katkeamia maantiehen, joita lepopäivästä huolimatta aloitettiin heti korjaamaan. Vielä tiistaina oli liikenne kuitenkin paikoin keskeytyksissä.
Karunassa oli sateentulo vielä runsaampaa kuin Sauvossa. Pellot olivat monin paikoin yhtenä järvenä, jossa heinäseipäät uiskentelivat. Myöskin Sauvossa saattoi vesi alavahkoilla paikoilla peittää heinäseipäät kärkiään myöten. Viljat joutuivat tietysti kärsimään. Eräältäkin tilalliselta meni kaurapeltoa veden mukaan mereen. Perunamaat tulivat tulvaveden vaikutuksesta tarpeettoman hyvin mullitetuiksi. Sunnuntainen sade toi kokemuksia, joita ei tiedetä miesmuistiin sattuneen niillä main.
Eräs vaarallinen tulvatarina: Pari tyttöä pyrki kyläilemään pitkin erästä kylätietä. Erittäin virtaisessa kohdassa otti vanhempi 13-vuotias tyttö 3-4 vuotiaan toverinsa syliinsä pyrkien kahlaamaan tulvaveden yli. Tyttö ei löytänyt kuitenkaan riittävää tukea jaloilleen ja virta sai valtaansa pikkutytön lähtien häntä kuljettamaan. Se olisi ollut hänen menonsa, mutta samoin veden varaan joutunut vanhempi tytöistä sai kiinni eräästä pensaasta ja onnistui pelastamaan myös toverinsa.
Vallinnut ukkonen teki tuhoja Sauvon Kosken kylässä, jossa miltei joka talon sähkömittarit paloivat rikki. Eniten vaurioituneessa Seppälän talossa rikkoutui miltei jokainen ikkunakin. Seppälässä toimi ukkonen myös lukkomestarina, avaten kaikki lukot ja täyttäen huoneet savulla ja noella. Kaikki katkaisijat rikkoutuivat ja sähköjohdot sulivat paikoin näkymättömiin.
Ulkona myllersi ukkonen suuria kiviä ja katkoi puita. Seppälän isäntä hämmästyksekseen löysi itsensä ulkoa, muut sisällä olleet kaatuivat tai saivat lieviä kohtauksia. (HS 27.7 alkuperä TS)
Turun Sanomat kirjoitti 27.7.1960 mm. kaupungin suurimmista sademääristä 1900-luvun alkupuoliskolta ja teksti jatkui: "Turun luvut eivät ole kuitenkaan mitään siihen sademäärään verrattuna, mitä satoi Sauvossa ja Karunassa heinäk. 24. päivänä 1927. Ilmatieteen keskuslaitoksen antamien tietojen mukaan on tuona sunnuntaipäivänä Karunassa satanut 182 mm kaikkien aikojen suurin Suomessa. Kesä 1927 oli muuten tuhoisa ukkoskesä ja sanomalehdet kertoivat miltei päivittäin heinä-elokuussa suurista ukkostuhoista."
Suomen ennätys on nykyisissä tilastoissa 198,4 mm, Espoon Lahnus 21.7.1944.
25.07.1927
RANKKASADE TURUSSA
Maanantaina aamupäivällä vähän vaille klo 10 alkoi Turussa harvinaisen rankka sade, jota jatkui tunnin ajan. Vettä lankesi maahan tavattomat määrät. Tällöin uudistui ilmiö, joka Turussa aina sattuu ankarien sateiden aikana: viemärit eivät jaksa niellä kaikkea kertyvää vettä. Viklundin Rautakaupan kellareihin virtasi vettä tavattomat määrät, jopa 78 sentin vahvuudelta. Veden valtaan jäi kauppatavaroita, kuten värejä, maataloustarvikkeita, autojen osia, öljyä ym. Vahingot nousevat sangen huomattaviksi. Veden pumppasi kellarista palokunta sateen tauottua. Myöskin Centrumin talon kellareihin tunkeutui runsaasti vettä. (TS 27.7)
31.07.1927
RAJUILMAA LÄNSI-UUDELLAMAALA
Sunnuntaina raivosi Pohjois-Lohjalla, Sammatissa ja Nummella kauhea rajuilma, jota kesti yli kaksi tuntia ja aikaansai suuria vahinkoja. Kello puoli yksi alkoi ankara ukonilma, jonka kestäessä vuoroin tuli vettä kuin saavista kaataen ja vuoroin rakeita, joista suurimmat olivat läpimitaltaan pari senttimetriä. Rakeet rikkoivat monista asumuksista ikkunoita, hakkasivat perunanvarret ja kasvimaat niin, että vahingot on laskettava hyvinkin suuriksi.
Vettä tuli niin viljalti, että alavimmat paikat joutuivat kokonaan tulvaveden valtaan. Toisin paikoin oli pelloilla ja niityillä parikin metriä vettä, maanteilläkin paikoin puolitoista metriä. Tulvavesi kuljetti heinälatoja ja hajotti ruiskuhilaat ja heinäkeot uiskentelemaan mukaansa. Maanteiden siltarumpuja särki tulva useita, siltojakin ainakin yhden. Karstulla vei tulva Joenpellon sahan, jonka sulkuruuhen se särki ja myllykin oli vaarassa. Yksistään Karstun kylän kohdalla rajuilman aiheuttamat vahingot on laskettava sadoiksi tuhansiksi markoiksi. (HS 2.8)
(Heinäkuun sademääristä tietoja HS:n artikkelissa 10.8, tämän vuosikoosteen lopussa)
Salama teki tuhoa Sarkalinnan kartanossa Mäntyharjun Outilan kylässä kello 3 iltapäivällä. Salama iski kaksikerroksiseen kivirakennukseen särkien yläkerroksessa kaikki uunit sekä osaksi tiilisiä väliseiniä. Alakerroksessa salama katkaisi yhden kaakeliuunin, vikuutti kahta muuta ja meni sitten keittiön vesijohdosta kaivoon hajottaen sen kokonaan. Päärakennuksesta levisi salama kaikille suunnille, tehden maahan syviä ojia ja tappaen kartanolla hevosen. Kaksi henkilöä meni tainnoksiin päärakennuksessa, joista toinen täytyi viedä Mikkeliin saamaan lääkärin apua ja on toipumaan päin. (HS 5.8/ alkup. Mikkelin Sanomat)
Lauantaina iltapäivällä raivosi Tampereen seudulla taasen erittäin voimakas ukkosilma rankkasateineen. Tulipaloja syttyi useita.
04.08.1927
HELSIKI TULVI, SALAMA PIRSTOI
Torstaina aamupäivällä puhkesi Helsingissä kova ukonilma ja rankkasade. Noin kello 10 ajoissa alkoi ukkonen jyristä voimakkaasti, taivas oli kokonaan synkkien pilvien peitossa, sade alkoi valua virtana ja salamat risteilivät tuhkatiheään. Rajuilma oli ankarimmillaan kello puoli 11 ja 11 välillä. Vedentulo vaikeutti useissa paikoissa katuliikennettä, raitioliikenne jatkui kuitenkin häiriöttä. Monin paikoin ulottui vesi autojen akseliin saakka ja esim. Kluuvikadulle muodostui lyhyessä ajassa jalankulkijoille ylipääsemätön 30-40-senttinen lammikko.
Salamat poltti sähkömittarien varalaitteita, mutta suurin hävitys tapahtui Hietaniemessä Oskari Janatuisen omistamassa kivi- ja kuvanveistämössä sekä sen yhteydessä olevassa yksityisasunnossa. Salama sekoitti tai pirstoi siellä kaikki esineet ja työkalut pahanpäiväisesti, rikkoi kaikki ikkunat, sähkömittarin ja puhelimen. Sähköjohdot katkesivat pylväitä myöten ja paloivat. Huoneissa olijoille ei, merkillistä kyllä, tapahtunut vahinkoa. Oskari Janatuisella oli tosin kipua polvessa ja veripilkkuja silmän seudulla, mutta sylissä olleelle lapselle ei käynyt mitään.
Rakennuksen lähellä oli muutamia leppäpuita, salama kulki erästä puunrunkoa pitkin ja hajotti sen lähellä olleen hautapatsaan. Mainittakoon, että noin kuukausi sitten rikkoi salama samasta talosta puhelin- ja sähköjohdot.
Etelä-Suomen kaukopuhelinlinjat menivät melkein kaikki epäkuntoon, mutta ne saatiin korjattua noin kolmessa tunnissa. Maaseutulinjat saatiin korjattua päivän kuluessa. Iltapäivällä ukonilmat raivosivat Vaasan, Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion tienoilla.
Lehtemme tiedustellessa Meteorologisen Keskuslaitoksen havaintoja meille ilmoitettiin, että ukkonen kulki noin puolen kilometrin korkeudella kaupungin yläpuolella jatkaen matkaa sisämahan päin. Matalan paineen syvennys, jonka mukana tällainen ilma säännöllisesti tulee, kulkeutui hiljalleen Skandinaviasta Etelä-Suomea kohti ja ukkospilviä oli liikkeellä jo varhain aamulla. Ankarimman sateen aikana 10.30-11 välillä satoi vettä 10,5 mm, kokonaisuudessaan 15 mm, mikä on varsin suuri määrä täällä. (HS 5.8)
13.08.1927
UKKOSEN TUHOJA MAALLA JA MERELLÄ
Salama tappanut lehmiä
Ankara ukonilma raivosi lauantaina kello 8 tienoissa Askolan Särkijärvellä ja Huuvarissa. Salamat sähisivät ristiin rastiin ankaran pauhun säestäessä. Salama iski Pretbackan kartanon heinämaneesiin ja liekkien saaliiksi joutui n. 6 500 kiloa heinää ja 42 kuormaa puimatonta ruista jyvämäärältään n. 3 000 kiloa.
Huuvarissa tappoi salama samoina hetkinä palstatilallisen Wilkmanin 2 hyvälypsyistä lehmää, joista toinen oli maksanut keväällä ostettuna 5 000 markkaa ja toisen arvo oli 2 000 mk.
Navettapalo Hollolassa
Lauantai-iltana kello 6 aikaan Hollolan Paimelassa ankaran ukkosen aikana iski salama alas mm. mv. Martti Uusitalon navettarakennukseen sytyttäen sen ilmi liekkiin. Sammutustyö oli turhaa tulen saatua täyden vallan ja varsinkin, kun ullakko oli täynnä kuivaa heinää. Palossa tuhoutuivat kaikki rakennuksen puuosat, 40 häkkiä heiniä, 30 kanaa ja muudan suppukone. Siat, lampaat ja melkein kaikki irtaimisto saatiin kuin ihmeen kaupalla pelastetuksi, vaikka tuli levisi nopeasti. Vakuutukset eivät riittäne korvauksiin. (HS 17.8/ESS)
Kotkan edustalla rajumyrsky
Lauantaina raivosi Kotkan seuduilla ankara ukonilma ja rankkasade, mikä oli tuhoisa merellä olijoille. Onnettomuudet myrskyssä vaativat ihmishenkiä. Illalla lähti Suulisniemestä 6 henkilöä purjeveneellä aikomuksenaan mennä Pitkäänsaareen, kun raivoava hirmumyrsky tavoitti heidät. Huomatessaan myrskyn lähenevän Mikkola-niminen mies yritti ottaa purjeita alas, mutta tällöin venhe kaatui ja kaikki joutuivat veden varaan. Heistä hukkui Mikkolan vaimo Elin ja niinikään työmiehen vaimo Ida Viinikainen sekä yhteiskoululainen Irja Jauhiainen. Muut pelastuivat kuin ihmeen kautta, heidän joukossaan myös lapsi. Naarausten jatkuessa vielä sunnuntainakin löydettiin vain venheessä olleita tavaroita.
Samoihin aikoihin lähti Kalle Heikkilä tovereidensa kanssa Tiutisesta moottorivenheellä marjamatkalle. Myrsky yllätti heidät Vehkaluodon kohdalla ja tällöin Heikkilä yritti hypätä moottorivenheestä perässä hinattuun soutuvenheeseen pelastaakseen siellä olleet tavarat, mutta aallokossa yritys epäonnistui ja mies joutui mereen. Häntä ei ennätetty pelastaa, sillä ennen kuin moottorivenhe ehdittiin kääntää takaisin oli 1983 syntynyt Heikkilä jo vajonnut aaltoihin. Häneltä jäi vaimo ja kolme alaikäistä lasta, joista nuorin 9 kk. ikäinen.
Vielä myrskyn vallitessa kaatui eräs purjevenhe Mussalon edustalla ja siinä olijat joutuivat veteen, mutta heidät pelasti moottorinkuljettaja Kalle Lax.
Raivonneen myrskyn vaikutuksesta rikkoutui eräitä Guzeit-yhtiön proomuja ja ne ajautuivat Katariinan rantaan särkien useita veneitä. Satamassa ei myrsky tehnyt sanottavampaa vahinkoa.
Ilmoituksen mukaan löi salama Porvoon ja Helsingin välillä erääseen helsinkiläiseen vuokra-autoon, joka syttyi palamaan ja autossa olleet 5 henkilöä pelastuivat kuin ihmeen kautta. Salamaniskut tekivät tuhoa myös Turun Taivassalossa polttaen mm. heinäsuojan heinineen. (HS 17.8)
22.08.1927
PYÖRREMYRSKYN RAIVOA
Aamupäivällä puhkesi Honkilahdella Satakunnassa voimakas pyörremyrsky kulkien kapeana vyöhykkeenä halki pitäjän. Pahimmin tuiversi myrsky kirkonkylän Isotalon tilalla repien päärakennuksesta irti mitä revittävissä oli. Sen hirvittävästä voimasta kertovat tuhoutunut vesikatto, toinen savupiippu, ikkunat, ovet ja osa rakennuksen seinääkin. Äsken valmistuneesta kivinavetasta repi myrsky vesikaton kokonaan irti, samoin vanhasta puunavetasta, jonka seinät myös osittain sortuivat. Vesikattonsa menettivät myöskin talon aitta ja sauna. Ainoastaan riihirakennus jäi eheäksi.
"Rauman Lehdelle" ilmoitettiin, ettei myrsky pitäjän muissa osissa saanut aikaan mainittavampaa tuhoa. Tosin kaatoi se kosolti omena- ym. puita sekä aitoja, mutta vahingot näistä olivat pieniä verrattuna Isotalon myllerrykseen. Ihmisiä ei onneksi myrskyn raivotessa vakavammin loukkaantunut. Isotalossa sai kuitenkin muudan työmies lievempiä vammoja. (HS 25.8)
Kooste HS:n artikkelista 10.8.1927:
HEINÄKUUN RANKKASATEET ENÄTYKSELLISIÄ
Rankkasateet ovat meillä tavallisimpia lämpiminä ja aurinkoisina kuin kylminä ja sateisina kesinä. Kulunut heinäkuukin sopeutuu hyvin tähän sääntöön, näyttääpä siitä syntyneen jonkinlainen ennätyskuukausikin. Pitkin aikaa ovat uutiset kertoneet rankka- ja raesateiden sekä ukkosten tuhoista milloin missäkin seuduin, mutta etupäässä maan länsi- ja lounaisosissa.
Tähän saakka keräytynyt, vielä varsin vaillinainen havaintoaineisto näyttää suurempaa rankkasateiden lukumäärää kuin mikään kuukausi koko sinä aikana, jolta ilmatieteellisiä havaintoja maastamme on olemassa. Sadeasemien määrä on tosin nykyjään lähes kaksi kertaa niin suuri kuin kuusi vuotta sitten, mutta tähänkin verrattuna pitänee em. rankkasateiden ennätyksellisyys paikkansa.
Jos pidetään 40 mm vrk.sademäärää oloissamme suurena, saadaan sellaisia tapauksia heinäkuulta tähänastisten ilmoitusten mukaan 43, mikä on ennen kuulumattoman korkea määrä. Vielä erikoisemman asiasta tekee, jos verrataan yli 60 mm:n vrk.sademäärien esiintymistä. Vuoden 1926 loppuun mennessä oli tällaisia havaittu maassamme kaikkiaan 53 tapausta, joista heinäkuun osalle 11. Tämän vuoden heinäkuussa niitä oli 12 eli yhtä enemmän kuin aiemmissa heinäkuissa yhteensä.
Viime heinäkuun yksittäistapauksista suurin oli Siikaisten sademäärä 91,4 mm 22.7, mikä oli viidenneksi suurin vuorokausisumma maamme havaintohistoriassa. Edellä ovat Pankakoski 110,9 mm 28.6.1913, Simajärvi 101,3 mm 6.8.1913, Kajaani 95,0 mm 28.7.1905 ja Mäntyharju 92,9 mm 15.7.1906.
Lisää tämänvuotisia vrk.sadearvoja heinäkuulta: Muolaa 83,5 mm 24.7, Kurikka 76,4 mm 18.7, Kangasala 72 mm 19.7. Erityisen runsaita näyttävät olleen 18-20 p:n tienoilla saadut rankkasateet ja lukuisia olivat vielä 23-24 p:nä ja kuun loppupäivinä saadut sateet.
Yli 50 mm vuorokausisademääriin sisältyy oloissamme miltei poikkeuksetta hyvinkin lyhyellä aikaa saatua rankkasadetta, kuten Finbyssä 31.7 yhden tunnin 18 minuutin aikana tullut 56,5 mm. Jos tällainen putoaisi pääkaupunkimme tiiviisti kivetyille kaduille, olisi tulva vielä toisenmoinen kuin viime viikon ukkossateella (15 mm).
Jotkut seudut ovat saaneet jopa kahteen kertaan kokea rankkasateen vaikutukset. Niinpä satoi Pihtiputaalla 29.7 43,5 mm ja 31.7 62,7 mm; kolmessa päivässä satoi kaikkiaan 114,7 mm eli 1,5 kertaa koko paikkakunnan normalinen heinäkuun sademäärä.
Vielä paljon huomattavampia määriä saatiin Siikaisissa: 22.7 aiemmin mainittu 91,4 mm, mutta kolmea päivää aikaisemmin satoi 61 mm ja koko viikolla 19-25 p. 182,6 mm. Tämä vastaa jo varsin runsasta kevättulvaa ja niinpä joen vesi nousikin niin, että rantapelloilla heinäseipäät olivat paikoitellen puoliväliin vedessä. Koko heinäkuun sadesumma oli 234 mm (sadepäiviä vain 12), mihin määrään on vain kerran ennen päästy yhden kalenterikuukauden kuluessa, Ruovedellä heinäkuussa 1915.
Yksityisten rankkasateiden vaikutuksesta heinäkuun sademäärä nousi huomattavaksi myös esim. Pälkäneellä (192 mm), Hattulassa (189 mm) ja Vihdin Hiiskulassa (169 mm).
Kuivimpia seutuja olivat heinäkuussa Laatokan luoteispuolen seutu aina Keski-Savoon ja pitkälle Pohjois-Karjalaan saakka (15-30 mm). Helsingissäkin satoi vain 25 mm.