Poimintoja...1912..1928..1950-lukua..1960.

Last Updated: Friday, 29 December 2017 19:07
Written by Leevi Korpela

2-3.10 1912

ANKARA LUMIMYRSKY

Lokakuun 2-3 päivinä v. 1912 riehui maassamme ankara lumimyrsky, joka lienee voimakkain meillä viimeisen sadan vuoden aikana sattunut. Myrskyn aiheuttanut matalapaine saapui maahamme lounaasta. Sen keskus oli 2. päivän aamuna Hangon seuduilla ja 3. päivän aamuna Itä-Suomessa Joensuun luona. Tuulen voima oli suurimmillaan 2. päivänä, jolloin se kohosi Pohjanmaalla 11-12 boforiin (28-32 m/s).
Myrskyn yhteydessä satoi maassamme Lappia lukuunottamatta harvinaisen paljon lunta --Pohjanmaalla ja Kainuussa paikoitellen yli puoli metriä. Kovan tuulen takia lumi ajautui valtaviin kinoksiin, joista suurimmat olivat yleisesti 100-200 cm, paikoitellen jopa 300-450 cm korkeita. Voimakas kinostuminen häiritsi pahasti postin kulkua ja liikennettä estäen ne paikoitellen kokonaan.
Vuodenaika huomioon ottaen varsin erikoisena tapauksena mainittakoon, että Raumalta puolenpäivän aikaan lähtenyt juna pysähtyi kinoksiin Kokemäellä.Myrsky aiheutti metsässä suurta tuhoa. Yksistään Kokkolan kaupungin alueelta myytiin myrskyn jälkeen 100000 kaatunutta tukkipuuta ja kokonaistappiot koko maassa arvioitiin miljooniksi rungoiksi.
Myrskyn vaikutuksesta vesi laski Perämerellä jopa 275 senttiä. Matalan veden takia pysähtyi laivaliikenne Ouluin ja Kemin satamissa. Rantoja jäi pitkälti kuivaksi ja mereen laskettuja kalanpyydyksiä kuivalle maalle. (vuoden 1966 Sääkalenterista)


 

1928 KESÄLLÄ

SUOMEN TUHOISIN SALAMANISKU

Heikki Virtanen näki nelivuotiaana sellaisen salaman tuhon, että se on piirtynyt kirkkaana mieleen.
Oli vuosi 1928. Heikki-poika pääsi isänsä kanssa Parkanon kirkkoon, joka korjauksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. Kansaa oli niin paljon, että he joutuivat jäämään eteiseen, ja se koitui heidän pelastuksekseen. Salama iski erilliseen kellotapuliin ja siitä kirkkoon. Neljä ihmistä kuoli. Yhdeltä heistä paloivat vaatteet kravattia lukuunottamatta päältä. Shokissa mies lähti pyöräilemään kotia kohti, mutta kuoli matkalle.
Kirkko syttyi tietenkin palamaan, mutta mahtava rankkasade sammutti palon alkuunsa. Tapaus on tiettävästi pahin salaman aiheuttama onnettomuus Suomessa. (Apu-lehti v. 2003)


 


3.1.1954

TALVIMYRSKY runsaine lumisateineen sekoitti mm. lento- ja junaliikennettä sekä vaurioitti pahoin viestintäyhteyksiä. Maan kaukopuhelinlinjoista noin puolet oli katkenneina ja ensimmäiset katkeamiset tapahtuivat kello 15.30 aikaan.
Pahin vaurio, mikä oli tiedossa, sattui Järvenpäässä, missä Helsingin-Riihimäen linjalla kaatui 11 kaksoispylvästä. Se lamaannutti suuren määrän yhteyksiä ja katkaisi mm. Lahden yleisradioaseman lähetykset. Pohjanmaalla Sievissä kaatuivat kilometrin matkalla kaikki pylväät.
Sää muuttui äkillisesti sunnuntaina iltapäivällä ja tuulen nopeus kohosi paikoitellen yli 20 metriin sekunnissa. Seuraavana yönä pakkanen kiristyi. (ESS:n mikrofilmiarkisto)



 

16.7.1957

NELJÄN SENTIN RAKEITA satoi Pertunmaalla Joutsjärven kylässä. Rajuilma kaatoi monin paikoin puita ja puhelinpylväitä mm. Kuortissa. Tulipaloja syttyi salamaniskuista. (ESS:n mikrofilmiarkisto)



 

17.7.1957

MIESMUISTIIN KOVIN UKKOSMYRSKY JA RAESADE raivosi Närpiössä aiheuttaen miljoonavahingot. Paikoin satoi kolmen sentin läpimittaisia jäärakeita, joista suurimpien paino oli 50 grammaa.
Rakeet vaurioittivat kasvihuoneita rikkoen 200-300 lasiruutua. Samoin tuhoutuivat melkein kaikkien talojen ikkunaruudut Närpiön keskustassa. Peruna- ja muut viljelykset kärsivät melkoisia vahinkoja.
Huvilaan iskenyt salama tappoi omistajansa, opettaja Valdemar Häggblomin. (ESS:n mikrofilmiarkisto)


 

 

27.7.1957

TUHOISA UKKOSVUOROKAUSI

Tiheää salamointia, pyörremyrskyjä, rae- ja kaatosateita, tulipaloja eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea.
LAHDEN SEUDULLA lauantaiyönä kello yhdestä neljään riehunut ukonilma oli harvinaisen voimakas, sillä taivas oli tuntikausia miltei yhtenä tulimerenä salamoiden räiskähdellessä yhtä aikaa joka taholla. Ukkosta säesti myös myrskyluonteinen tuuli ja rankkasade, joka sai pian paikat tulvimaan. Useita tulipaloja syttyi Lahden lähiseudulla.

Eräs ukkosen jylinään herännyt kaupunkilainen oli asuntonsa parvekkeella laskenut nähneensä yli 2200 salamanleimahdusta. Luvusta puuttuvat rajuilman alkuosan salamointi sekä ne, mitä ”salamanlaskijan” selän takana leimahteli.
HARTOLAN Metsäkoskella lauantaiaamuna ukkosmyrsky kaatoi 200-300 puuta ja eräästä navetasta lensi katto. Rusinkylässä satoi 2-3 sentin rakeita.
KUOPIOSSA iltapäivällä klo 15.30 aikaan riehunut ukkonen ja kova myrsky kaatoi mm. Väinölänniemen puistossa kuusi suurta koivua.
TUUSNIEMELLÄ paloi koulurakennus maan tasalle. Liukonpellon alueella satoi rajuilman aikana 5 sentin läpimittaisia rakeita. Kasvilavojen ja asuntojen ikkunoita särkyi ja viljapellot kärsivät pahoin.
LYLYSSÄ Pohjois-Hämeessä salama surmasi 82-vuotiaan asemamiehen. KRISTIINAN seudulla ankara ukonilma kaato- ja raesateineen riehui iltapäivästä iltamyöhäiseen saakka. 11-vuotias partiopoika sai surmansa syötyään eväitä puun juurella, johon salama iski.


IMATRALLA RIEHUI HIRMUMYRSKY lauantai-iltana klo 18-19 välillä tuhoisin seurauksin. Pahin myrskykeskus oli Vuoksenniskan ja Kaukopään alueilla.
Myrskyrintama oli 2,5-3 kilometriä leveä ja noin 10 km pitkä. Se lakaisi liikkumisalueeltaan maahan puuston lisäksi talojen kattoja, aitoja, puhelin- ja voimavirtapylväitä jne. Viljapellot näyttivät maata vasten kammatuilta ja alueen tiet ja kadut tukkeutuivat. Kymmenisen minuuttia kestäneen rajuilman aikana monet ihmiset pakenivat kellareihin ja maakuoppiin.
Immolan järvellä Ruokolahden kunnassa myrskyn puhjetessa kalastamassa ollut nelihenkinen seurue joutui vedenvaraan, jolloin kolme miestä hukkui yhden onnistuessa pelastautumaan uituaan kahden kilometrin pituisen matkan. Hukkuneet olivat Paavo Rämö ja hänen poikansa Toivo, sekä Eino Salakka. Onnettomuus sattui Käkösenluodon tuntumassa.
Saimaan vesistöstä löydettiin useita kumollaan olevia veneitä, mutta muilta kuolonuhreilta vältyttiin kuin ihmeen kaupalla. Myrskyn voimaa kuvailtaessa mainittiin, että kaksi Saimaalla sijaitsevaa metsäistä saarta oli ”rajuilmakeskuksen mentyä ohi kuin jättiläiskoneella kaljuksi leikattuja”. Haapasaaren leirialueella myrsky tuhosi 20 telttaa ja leirikeittiön. ”Leiriläiset säilyivät kuin ihmeen kautta hengissä”.
Taloudelliset vahingot muodostuivat erittäin suuriksi. Enso-Gutzeit Oy:n ja Kaakkois-Suomen rajavartioston omistamista metsistä kaatui useita kymmeniä tuhansia tukkipuita yhteensä vähintään 150 hehtaarin alueelta. Enson 100-120 hehtaarin tuhoalueesta huomattava osa oli ns. erittäin hoidettua metsää. Myös yksityismetsille tuli huomattavia vahinkoja. Raivausta riittänee useamman kuukauden ajaksi.
Immolan rajavartioston alueella pelkästään sähköverkoston kunnostamiseen arveltiin hupenevan 1,5 milj. markkaa. Etelä-Suomen Sanomista 30.7:

 

TÄYDELLINEN KAAOS VUOKSENNISKALLA

”Lehdellemme kerrottiin, että myrskyn jättämä jälki on ollut kerrassaan kaaosmainen. Jälkiä raivataan pois kuumeisella kiireellä, mutta vieläkin vallitsee ”hävityksen kauhistus” niillä paikoin, jota pitkin hirmuinen tuulimyrsky oli taivaltanut. Yleisten kulkuväylien raivaus aloitettiin heti myrskyn mentyä ohitse ja osallistui näihin töihin lukuisten yksityisten henkilöiden lisäksi koko Immolan varuskunta ja joukko Enso-Gutzeitin miehiä. ”
Pääväylillä, kuten Savonlinna-Joensuu valtatiellä sujui liikenne jo sunnuntaina joten kuten, mutta pienempiä teitä oli vielä maanantainakin tukossa.

 

KAUHUNTÄYTEISIÄ HETKIÄ

”Monet kokivat jännittävä ja kauhuntäyteisiä hetkiä koettaessaan suojautua yli pyyhkivältä rajumyrskyltä. Muutamat löysivät suojapaikan maantien ojasta, missä kaatuneet puut eivät heitä vahingoittaneet. Autoilijat tekivät viisaimmin pyrkiessään mahdollisimman aukeille paikoille. Puiden läheisyydessä seisovat autot sen sijaan kärsivät useissa tapauksissa pahoja vaurioita kaatuvien puiden ruhjoessa niitä.
Järvellä olijat kertoivat huomanneensa myrskyn nousevan mustista pilvistä ja risteilevistä salamoista. Varsinaisen pyörremyrskyn ja näiden alkuvaroitusten välillä oli sen verran aikaa, että ainakin lähellä rantaa olijat ehtivät pois vesiltä.”

--
LUHANGASSA raivosi ankara ukonilma pyörremyrskymäisen tuulen tehostamana lauantai-iltana kello 20-21 aikaan. Myrskyalue ulottui useita kilometrejä leveänä Luhangan kirkonkylän eteläpuolelta pohjoiseen lähes Korpilahden korkeudelle saakka (25-30 km). Kulkusuunta oli idästä länteen.
Tammijärven kylää myrsky riepotteli erityisesti aiheuttaen useassa talossa melko suuriakin taloudellisia tappioita. Maanviljelijä Uuno Halttusen tilan 18 metriä pitkän puimalarakennuksen oli pyörremyrsky luhistanut täysin. Sisällä olleet maatalouskoneet, mm. puimakone, särkyivät käyttökelvottomiksi. Tilan metsästä kaatui runsaasti suuria puita ja vahinkojen yhteismääräksi arvioitiin yli 500.000 markkaa.
Juho Pietikäisen puimala taas jäi sen verran koholle kaatumisesta huolimatta, että maatalouskoneet säilyivät ehjinä.
Mv. Emil Ahdin uudesta suuresta asuinrakennuksesta myrsky kieritti neljäsosan peltikattoa rullalle heittäen sen 40 metrin päähän. Rullaus oli niin tiukka, ”ettei niitä olisi ihmiskäsin niin pieneen rullaan saanutkaan”, kuten lehti kirjoitti. Saman talon vilja-aitasta toinen kattolape hävisi kokonaan.
Useissa taloissa suuria pihapuita kaatui rakennusten päälle ja pelloilla heinäseipäitä meni nurin kymmenittäin.
Puhelin- ja sähkölinjat kärsivät suuria vahinkoja pitkin Luhangan pitäjää kaatuneista puista. Useissa kohdin linjat olivat pitkin matkaa kaikki alhaalla. Tukkipuun kokoiset koivut ja petäjät sulkivat täysin maantien Tammijärveltä Luhangan ja Korpilahden suunnalle. Tammijärvellä iltamissa olleiden autolla liikkujien toimesta saatiin tie Luhangan kirkolle raivatuksi liikkumisen mahdollistavaan kuntoon.
Vielä vähän ennen puoltayötä sivusi Luhangan kirkonkylää sen eteläpuolelta uusi voimakas ukonilma kaataen taas suuria aloja metsää ainakin viideltä eri tilalta. Kymmeniä tukkipuita kaatui jälleen Luhanka-Tammijärvi- tielle.
Myrskyn aikana satoi työmies Matti Laineen suorittaman mittauksen mukaan 3. sentin rakeita. Ikkunoita rikkoutui, perunanvarret katkesivat ja muu viljelys painui aivan maan pintaa myöten.
--
Voimakas ukkosrintama pyyhkäisi lauantai-iltana 27.7 myös yli Helsingin.
Jo 26 päivän lehdessä kerrottiin: ”Maassamme viime päivinä raivonnut ukkossää on ulottanut vaikutuksensa kautta koko maan. Ankarimmin on ukkonen riehunut Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Karjalassa kerrotaan ukonilmoista jollaisia ei ole koettu miesmuistiin ja Länsipohjassa elettiin keskiviikkona todellisen tuomiopäivän tunnelman vallassa.” (Ulvobergin kylässä satoi 144 mm). (ESS:n mikrofilmiarkistot)



 

10.7.1958

PAIKALLINEN HIRMUMYRSKY raivosi torstaina iltapäivällä klo 15. aikaan Polvijärven Sotkumassa. Kymmenessä minuutissa kaatui pääasiassa yksityisten metsissä tuhansia runkoja. Alueen sähkö- ja puhelinolot sekä liikenneyhteydet menivät täyskaaokseen, minkä vuoksi tiedot levisivät muualle vasta myöhemmin. Myrsky repi puita juurineen tai katkoi rungosta. Useista taloista repeytyi kattoja ja särkyi ikkunoita. Vielä perjantaina oli Polvijärven-Joensuun maantie suljettu liikenteeltä kaatuneiden puiden takia.
Lyhytaikainen myrsky toi tullessaan erittäin ankaran raekuuron aiheuttaen pahan tuhon viljelykasveille.
Paikallinen rajuilma liittyi ankaraan ukkosrintamaan, joka kulki torstaina läpi koko Pohjois-Karjalan. (ESS:n mikrofilmiarkistot)



 

27-28.8.1959

VOIMAKAS SYKLONI aiheutti myrskysäätä merellä ja sisämaassa. Useamman päivän kestäneet voimakkaat tuulet saavuttivat huippunsa yöllä. Pohjanlahdella ja Pohjois-Itämerellä se puhalsi 10 boforin voimalla (Suurin mitattu keskituuli 23 m/s Ulkokallassa, N-NW). Veneilijöitä joutui suojautumaan saariin merellä ja ne aiheuttivat ilmoituksia meripelastukselle.
Sisämaassa Pieksämäen ratapihalla tapahtui lievä törmäysvahinko tuulen siirrettyä yöllä noin 50 tyhjän vaunun letkaa. Kuopion eteläpuolella radalle kaatuneet puut saivat veturimiehet itse raivatuksi pois.
Lähinnä yksittäisiä puita kaatuili eri puolilla maata aiheuttaen puhelu- ja sähkönjakeluhäiriöitä. Helsinki Vantaalla NW-keskituuli 18 m/s.
(ESS:n mikrofilmiarkisto ja IL:n tilastot)



 

25-26.7.1960

ANKARA UKONILMA UUDELLAMAALLA. Heinäkuun 25-26 päivien välisenä yönä raivosi Uudellamaalla ankara ukonilma, jonka aikana salamointi oli harvinaisen voimakasta. Nurmijärven geofysikaalisessa observatoriossa rekisteröitiin rajuilman aikana elektronisella salamanlaskijalla 1780 iskua ja ilmiön ollessa voimakkaimmillaan havaittiin yli 100 salamaa minuutissa. (Myöhemmin lukemiksi on ilmoitettu 2807 iskua).
Ukkonen riehui voimakkaimpana Helsingissä ja herätti erikoista huomiota sen vuoksi, että se alkoi juuri geofyysikkokongressin avajaispäivänä juhlaillallisten aikana, joten lähes 2000 geofyysikkoa eri puolilta maapalloa sai tilaisuuden seurata tätä mahtavaa luononilmiötä.
Ukonilma syntyi lämpimässä ja harvinaisen kosteassa kaakkoisessa ilmavirtauksessa. Kun ilmamassan tasapainotila oli hyvin epävakaa, syntyi siinä voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, jotka aiheuttivat voimakasta ukkospilvimuodostusta salamoineen ja rankkasateineen.
Helsingissä mitattiin ukkosen aikana 88 mm sadetta eli enemmän kuin normaalisti koko elokuussa. Sade oli ajoittain niin rankkaa, että viemäriverkosto ei ehtinyt niellä vettä ja kaduille muodostui paikoin ½ metrinkin paksu vesikerros. Vesi nousi Vantaanjoessa 60 cm.
Rajuilma katkaisi pääkaupungin sähkönjakelun koko yöksi sekä aiheutti runsaasti vesivahinkoja, liikennehäiriöitä ja tulipaloja.
Uudellamaalla esiintyi monin paikoin pyörremyrskyn voiman saavuttaneita ukkosmyrskyjä ja ankaria raekuuroja. Porvoossa esimerkiksi satoi ”nyrkinkokoisia” rakeita. (vuoden 1966 Sääkalenterista)