2012 Antinpäivän itämyrsky

Last Updated: Wednesday, 23 November 2016 13:32
Written by Leevi Korpela

MYRSKYT 2012

 

 

02.06.2012      

PUUSKISSA JOPA 20 m/s PUHALTANUT ITÄTUULI kaatoi puita ja katkoi sähköjä työllistäen Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta lauantaina. Sähköittä oli enimmillään noin 4 000 taloutta Ilomantsin ja Tuupovaaran alueella sekä Kontiolahden ja Enon rajalla. Ilomantsin Juuansaaressa katosi kalaan lähtenyt mies. Etsinnät aloitettiin iltapäivällä, kun mies ei palannut mökilleen. Myöhään iltaan mennessä etsinnät jatkuivat yhä.

Puuskittainen itätuuli kaatoi puita sähkölinjoille useissa paikoissa myös Kainuussa. Kuhmon, Jormuan ja Puolangan alueilla muutamia satoja talouksia oli ilman sähköä 2-3 tuntia. Puolenpäivän jälkeen Ylä-Kainuussa noin 1500 taloutta kärsi 10 minuutin sähkökatkosta.

Keski-Suomessa kova puuskittainen tuuli kaatoi puita aamupäivällä ja puolenpäivän jälkeen ainakin Jyväskylässä, Muuramessa, Äänekoskella ja Toivakassa. Iltapäivällä puita kaatui vielä Keuruulla, Saarijärvellä, Jämsässä ja Viitasaarella.

Petäjävedellä sattui läheltä-piti-tilanne, kun minibussi oli vähällä jäädä kaatuvan puun alle Liisalantiellä Kintauden länsipuolella. Puu oli kaatuessaan raapaissut bussia ja kuljettaja teki pelastuslaitokselle ilmoituksen. Myräkkä katkoi sähköjä Elenian sähköverkkoalueella vajaalta 1 000 asiakkaalta.

Myös Päijät-Hämeessä tuulenpuuskat työllistivät pelastuslaitosta lauantaina päivällä ja iltapäivällä. Puiden kaatumiset olivat lähinnä yksittäisiä, mutta Lahdessa raivaustöissä oli kuitenkin kolme pelastuslaitoksen yksikköä. Rättärinkadulla  puuska kaatoi puun pysäköityjen autojen päälle.

 

 

 

18.06.2012     

SALAMAT TEKIVÄT TUHOJAAN POHJOIS-KARJALASSA

Maakunnassa koettiin kesän ensimmäinen ukkosmyrsky. Tohmajärven Kaurilassa vettä satoi taivaan täydeltä ja kova tuuli kiusasi asukkaita. Salama iski rautatien vieressä kasvavaan lehtipuuhun, josta sinkoili suuria puunsäleitä muutaman kymmenen metrin päähän. Salama mykisti myös rautatien turvapuomit. Kiihtelysvaarassa salama sytytti kaksikerroksisen omakotitalon vesikattorakenteet tuleen. Liperissä ukkonen poltti tietokoneen modeemin sekä sähköjohtoja. Palokunta kävi paikalla varmistamassa tilannetta ja miltei samaan aikaan salama iski naapurissa sähkömuuntajaan aiheuttaen vain käryä.

Karjalaisen mukaan ukkosmyrskyn jäljiltä noin 3 000 taloutta jäi ilman sähköjä.

 

 

 

08.07.2012

RAJUILMA PITI PALOKUNNAT KIIREISINÄ

Ukkonen ja rankkasateet työllistivät pelastuslaitoksia eri puolilla Länsi- ja Keski-Suomea sunnuntain aikana. Ukkosrintama siirtyi päivän aikana maan länsi- ja lounaisrannikolta itään päin. Voimakkainta salamointi oli Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Satakunnan ja osin Pohjanmaan alueilla. Iltayhdeksän jälkeen varsinkin Jyväskylän seudulla salamoi reippaasti.

Keuruun pelastuslaitos oli alkuillasta erityisen kiireinen ja palokunnalla oli useita yhtäaikaisia tehtäviä käynnissä. Vuorimäentiellä kolme varastokäytössä ollutta piharakennusta paloi maan tasalle. Asuintalo ja kuusimetsä olivat myös vaarassa, mutta raju vesisade auttoi osaltaan estämään tulen leviämisen. Pelastuslaitoksella riitti tekemistä vesivahinkojen torjunnassa, sadevesi tulvi sisään muun muassa Keuruun terveyskeskuksen lattialle.

Muualla Keski-Suomessa myräkästä päästiin vähemmällä, mutta palokunnat joutuivat illan kuluessa pieniin vahingontorjuntatehtäviin ja automaattihälytysten tarkistuksiin koko maakunnassa. Myös vesi pyrki rakennuksiin sisälle kovien sateiden vuoksi. Jämsän Juokslahdella sortui Moiskalantien toinen ajokaista Ruonanlahden risteyksen kohdalla myöhään sunnuntai-iltana.

Sunnuntaina satoi erityisen runsaasti Karviassa ja Multialla. 12 tunnin sademäärät olivat 55 ja 38 mm. (Yle)

 

TULVAUUTISIA

 

Merikarvia-lehti:  Rankkasade tulvi asuntoihin  (julk. 10.7)

Sunnuntain (8.7) ja varhaisen maanantaiaamun aikana sataneet vesimassat tulvivat sisään rakennuksiin Merikarvian keskustassa. Ainakin kunnanvirastossa ja yhdessä asuinkerrostalossa sadevesi aiheutti vahinkoja.

- Palokunta sai hälytyksen aamuyöllä ennen kolmea. Veden pumppaaminen on vienyt useita tunteja. Ei Merikarvialla tämmöistä tulvaa ole ennen sateen takia syntynyt, sanoi aluepalomestari Jorma Kenttä. Keskustan viemärijärjestelmät eivät pystyneet johtamaan pois taivaan täydeltä satanutta vettä, jota erään arvion mukaan ehti tulla 150 millimetriä. Vettä kertyi useisiin alaviin paikkoihin, mm. K-marketin työmaa lainehti järvenä.

 

Virtaamat kuin kevättulvissa

Viime päivien voimakkaat sateet ovat saaneet Pohjois-Satakunnan järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat nousemaan nopeasti. Erityisen voimakkaina sateet tulivat Karvianjoen vesistön pohjoisosiin. Karviassa mitattiin jopa 96 mm sadetta vuorokaudessa, jota ei ole tapahtunut aiemmin mittausaseman 50 vuoden historiassa. Myös Merikarvialla ja Siikaisissa on satanut poikkeuksellisen paljon. Toteutuneiden ja lähipäiviksi ennustettujen lisäsateiden johdosta Karvianjoen vesistön järvien ja jokien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan lähipäivinä kymmeniä senttimetrejä.

Varsinais-Suomen Ely-keskus kehotti Pohjois-Satakunnan virkistyskäyttäjiä erityiseen varovaisuuteen Karvianjoen vesistön joilla, jossa virtaukset voivat kasvaa vaarallisen voimakkaiksi. Lisäksi rantakiinteistöjen omistajien on syytä tarkastaa veneiden, laitureiden ja muiden rantarakenteiden kiinnitykset. Pelto- ja metsäojien tulvimiset voivat myös katkoa tieyhteyksiä. Muualla Satakunnassa vedenkorkeuksien kasvun ennakoidaan jäävän maltillisemmaksi.

 

Rankkasade sai viemärit tulvimaan (Yle 9.7)

 

Maanantain vastaisen yön rankkasade sai jälleen kellarit tulvimaan. Esimerkiksi Seinäjoella vesivahingoista tuli yhden yön jälkeen tietoon parikymmentä vahinkotapausta. Paikoin sadevesiviemäreiden kapasiteetti on liian pieni rankkasateita varten, erityisesti Pohjan kaupunginosassa. Vahingontorjunnassa riitti työsarkaa koko päiväksi.

 

Ukkoskuuro sai myös Espoon kadut tulvimaan sunnuntai-iltana (8.7)

Sade keskittyi Keilaniemestä länteen viiden kilometrin alueelle, ja mm. Espoon keskuksessa vesi nousi teille. Matalapaineen keskus piti kuurot hengissä pitkään. Pelastuslaitokselle kertyi vedenpumppaustehtäviä toistakymmentä kastuneista kellareista ja vuotavista katoista. FC Hongan jalkapallo-ottelu Jaroa vastaan jouduttiin keskeyttämään 54 minuutin jälkeen, kun ukkonen ja sade kävi liian rankaksi. Reilun puolen tunnin tauon jälkeen ottelua jatkettiin. Ottelun keskeyttäminen rajuilman vuoksi on harvinaista. Edellisen kerran näin on käynyt jalkapallon EM-kisoissa.

 

Rankkasade tulvi kellareihin  (Iisalmen Sanomat julk. 10.7)

Rankkasade ryöpsäytti tulvavedet noin kymmenen kiinteistön kellariin maanantaiaamuna (9.7) Iisalmessa. Vettä tulvi mm. terveyskeskuksen, kulttuurikeskuksen, kaupungintalon, Keisarinkulman ja linja-autoaseman kiinteistöihin. Pahimmat vesivahingot sattuivat terveyskeskuksessa ja linja-autoasemalla toimivan kauneushoitola Salon Mangon tiloissa.

- Koko kalustomme, neljä yksikköä, oli valjastettu pumppaustehtäviin. Kiirettä piti, sillä päällekkäisiä tehtäviä oli kymmenen, sanoi vs. paloesimies Jari Marttila Iisalmen paloasemalta.

Kaupungin tilapäällikön Ahti Kurjen mukaan kaupungin sadevesiverkosto täyttyi rankkasateen vuoksi, mutta vesi ei ole tulvinut näin laajamittaisesti kiinteistöihin hänen 26 vuoden uransa aikana kaupungin palveluksessa. Rankkasade iskee joka kesä, miksi nyt sattui niin paljon vesivahinkoja?

- Todennäköisesti rankkasade oli hyvin paikallinen ja keskittyi ydinkeskustan alueelle. Esimerkiksi Kangaslammilla ei satanut niin paljon, Kurki sanoi.

 

Merikarvialla tulvi taas  (Merikarvia-lehti julk.12.7)

Maanantaiyön sadevesitulvan laineet olivat laskeneet niin ulkona kuin sisällä asunnoissakin, ja tilojen kuivaus oli meneillään. Koettelemus ei kuitenkaan ollut ohi, sillä keskiviikkoaamuna (11.7) Koulutien kerrostalossa loiskuteltiin jälleen kumisaappaat jalassa. Vettä tuli taivaan täydeltä, ja urheilutalonkin alimmassa kerroksessa vettä oli 20 senttimetriä. Moni piha alkoi taas tulvia. Palokunta ja kunnan työntekijät ovat uurastaneet täysillä saadakseen johdettua liiat vedet pois keskustasta ja pitääkseen rakennukset kuivina.

 

Jalasjärvellä satoja hehtaareja veden vallassa  (MTV-3 julk.12.7)

Alkuviikolla Satakunnan Karvialla parissa vuorokaudessa satanut jopa 150 mm:n vesimäärä vastaa lähes kahden kuukauden sadevesikertymää alueella. Sateet ovat saaneet nyt myös jokien virtaamat nousuun Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Eilisen rankkasateet nostivat vedenkorkeuksia myös Keski-Pohjanmaalla, jossa vesi nousi mm. Perhon keskustassa talojen pihoihin.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Harri Myllyniemen tietojen mukaan Jalasjärvellä on satoja hehtaareja veden alla, mikä on kesäaikaan erittäin poikkeuksellista. Myös monet paikalliset tiet ovat veden vallassa, muun muassa Jalasjärven Ala-Vallissa. Tulvariskeistä tiedotettiin jo edellispäivänä. Helpotusta ei ainakaan heti jokien virtaamiin ole tulossa, arvioi Myllyniemi. Paikoittaisten ennätyssademäärien lisäksi myös jokien virtaamat alueella paukuttavat huipputuloksia. Ympäristökeskuksen mukaan Kyrönjoen latvoilla Koskutjoella virtaama on noussut paikalliseen ennätykseensä. Aikaisempi oli vuodelta 1988.

- Ei samanlaisia tuloksia ole edes kevättulvien aikana, kuvailee Myllyniemi poikkeuksellista säätä.

- Virtaamat ainakin Karvianjoessa tulevat nousemaan vielä pari päivää. Viime viikonloppuna sateet imeytyivät vielä kuivaan maahan, mutta nyt maa on märkää, joten valumat menevät jokiin, ojiin ja järviin. Riippuu toki siitä, miten sadetta saadaan lisää.

Ympäristökeskuksen mukaan Jalasjärvelle ylsivät samat ennätyssateet kuin Karviaankin.  Jalasjärvellä on tietojen mukaan satoja hehtaareja peltoja veden alla.

 

PELLOT MUUTTUIVAT JÄRVIKSI, ISO OSA SADOSTA MENETETTY  (Yle Pohjanmaa julk. 11.7)

Kolmasosa Markku Huhtaniemen perunapelloista muuttui muutamassa yössä järvimaisemaksi. Karvianjoen pinta on noussut viikonlopusta paikoin jopa kolme metriä, pellollakin vettä on puolisen metriä. Rankkasateiden aiheuttamia tulvia ei Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan rajalla olevassa Karviassa ole koettu kymmeniin vuosiin.

- Tilanne on pahempi kuin tavallisesti kevättulvien aikaan, keskiverto kevättulvaraja on ylittynyt parillakymmenellä sentillä ja vesi levinnyt satojen metrien alueelle pelloille. Tällainen pelkästä sateesta johtuva tulva on harvinaista, kertoo Huhtaluoma.

Huhtaluoma on huolissaan perunasadostaan, sillä herkkä peruna tukehtuu nopeasti veden alle. Hän arveli kolmasosan sadosta jo menetetyn täysin, mikä keskisadolla laskettuna merkitsee noin 800 tonnia. Veden pikainen vetäytyminen pelloilta pelastaisi vielä osan sadosta.

 

Tulvavedet veivät perunasadon mennessään  (julk. 12.7)

Pohjanmaalla rankkasateet ovat jättäneet veden alle hehtaareittain perunapeltoja. Suomen suurimmassa perunantuottajakunnassa Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto kertoi, että tuhot ovat paikoin totaaliset. Kristiinankaupunkilaisen perunanviljelijä Peter Klåvusin mukaan Merijärven kylässä  perunapeltoa on veden alla jopa 150 hehtaaria. Jos ennustetut lähipäivien rankkasateet toteutuvat, on Pohjanmaalle tulossa aikamoinen kato. Valtakunnallinen huippusato on ainakin menetetty.

Kristiinankaupungin Härkmeressä runsaat sateet vesittivät perunasadon yhdessä yössä noin 100 hehtaarin peltoalalla. Vuorokausiksi veden alle jääneille perunamaille on turha lähteä perunannostoon. Noin 150 millin sademäärää eivät Härkmeren pengerrysalueen pumputkaan riittäneet käsittelemään. Kristiinankaupungin alueella vesi nousi pelloille noin 500 hehtaarilla vahingoittaen vilja- ja perunaviljelmiä. Monella tilalla yllättävä kesätulva aiheutti katastrofin. Taloudelliset tappiot ovat mittavat, mutta tarkkaa arviota on vielä vaikea antaa. Härkmeren perunasadon hävitystä kävi katsomassa myös kansanedustaja Mats Nylund.

- Meillä on semmoinen satovahinkojärjestelmä, joka voi korvata osan näistä vahingoista, ei koskaan kaikkea. Tuottajajärjestö yrittää neuvotella ministeriön kanssa, voimmeko luokitella tämän katastrofialueeksi, Nylund sanoi.

 

RANKKASATEITA, TULVIA JA SADE-ENNÄTYKSIÄ.  Heinäkuun alku oli maan keskiosissa erittäin sateinen. Eniten vettä tuli Satakunnan pohjoisosassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Yksittäisistä havaintoasemista suurin sademäärä mitattiin Isojoella, jossa heinäkuun 11 ensimmäisen päivän aikana satoi 206,5 mm. Määrä on Suomen suurin 50 vuoteen. Aiempi heinäkuun alun ennätys vastaavalta ajalta oli Kerimäen 169,8 mm vuodelta 1988. Toiseksi eniten tämän kuun alussa on satanut Karvialla, 168 mm. Siellä mitattiin sunnuntaina 8.7 myös suurin vuorokautinen sademäärä 96 mm.

 

 

 

18.07.2012

UKKOSMYRÄKKÄÄ ITÄ-SUOMESSA

Ukkospuuskat ja salamat katkoivat sähköjä iltapäivästä alkaen Pohjois-Savossa. Sähkönjakelussa oli häiriöitä etenkin Koillis-Savossa Nilsiässä, Rautavaaralla ja Riistavedellä, mutta myös Ylä-Savossa ja Kuopion seudulla. Enimmillään sähköttömiä asiakkaita oli Savon Voiman alueella yli 2000.

Useita yksittäisiä puita kaatui pitkin Pohjois-Savoa. Salaman isku räjäytti puita muun muassa Kuopion keskustassa Männistössä ja Sankaripuistossa, missä suuri kuusi hajosi säpäleiksi. Virtapiikki rikkoi laitteita, esimerkiksi Kuopion moottoritien muuttuvia liikenneopasteita. Ukonilma alkoi Kuopiossa kello 15.30 aikoihin ja raivosi noin tunnin. Myöhemmin se ehti mm. Varkauden päälle. Salamointi oli erittäin näyttävää ja runsasta. (Savon Sanomat)

Pohjois-Karjalan yli pyyhkäissyt raju ukkosrintama rankkasateineen juoksutti pelastuslaitosta tehtävästä toiseen keskiviikkona iltapäivällä. Hälytyksiä tuli eniten Outokummussa.  "Tämä on urani aikana ehkä pahin ja kiireisin ukkosmyrsky", totesi Outokummun pelastuslaitoksen yksikönjohtaja Teemu Valjus.

Salamoinnin ohella erityisesti rankka vesisade aiheutti useita tehtäviä pelastuslaitokselle. Esimerkiksi Kuusjärventiellä olevan rautatiesillan alle kerääntyi vettä jopa 70 senttimetriä. Yksi auto jouduttiin hinaamaan sieltä kuiville. Vesi tulvi myös erääseen paikalliseen ravintolaan ja uhkasi paikoin nousta myös talojen sisään. Outokummussa salama iski kahteen taloon Kalattomantiellä, mutta tulipaloilta vältyttiin. Kontiolahdella puolestaan salama iski talon viereiseen mäntyyn. Kaksi henkilöä loukkaantui lievästi ja heidät vietiin lääkärin tarkistettavaksi. Nurmeksen kirkkoon iskenyt salama rikkoi paloilmoitinlaitteiston.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kyseessä oli kesän tähän mennessä aktiivisin ukkospäivä. Puoli kahdeksan mennessä illalla oli havaittu noin 3100 maasalamaa ja 1200 pilvisalamaa.

 

 

 

28-29.07.2012

RAJU UKKOSMYRSKY RIEPOTTELI SUOMEA

Baltiasta saapunut ukkosmyrsky on riepotellut Lounais- ja Etelä-Suomea sekä Pohjanmaata. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan kyseessä oli kesän tähän mennessä voimakkain ukkonen ja salamointi on ollut todella runsasta. Varsinais-Suomesta vähän ennen puoltayötä liikkeelle lähtenyt myrsky liikkui kohti koillista ja jatkui sunnuntaiaamuun asti. Ukkostaminen oli rajuinta aamun tunteina länsirannikolla Vaasasta Kokkolan suuntaan.

Kuluvan kesän yhden vuorokauden salamaennätys rikkoutui aamupäivällä, kun kello 11 mennessä ehti iskeä jo liki 6 000 maasalamaa, arvioi päivystävä meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta. (Ilmatieteen laitoksen myöhemmin julkaistussa tiedotteessa mainittiin koko yön salamamääräksi noin 7 000 maasalamaa. Suurimmat salamatiheydet mitattiin Järvenpäässä ja Mäntsälässä).

Kostean kuuma, liki trooppinen ilmamassa oli leviämässä sunnuntaiksi osaan maata. Päivän kuluessa korkeimmalle lämpötila kohosi Porvoossa, jossa elohopea kipusi 28,9 asteeseen. Kokkolassa mitattiin 28 astetta. Suhteellinen ilmankosteus kohosi Kaakkois-Suomessa jopa yli 90 prosenttiin ja muuallakin 70-80 prosenttiin.

 

Runsas salamointi ja puuskaiset tuulet aiheuttivat häiriöitä sähkönjakelussa Fortumin verkkoalueilla Länsi-, Lounais- ja Etelä-Suomessa. Pidemmät katkot johtuivat salamoinnin rikkomista muuntajista. Enimmillään sähköä vailla oli 6 000 asiakasta Fortumin alueella. Yhtiö nelinkertaisti viankorjaushenkilöstönsä ja lähes kaikki viat on saatu korjattua aamuun mennessä.

Elenian (ent. Wattenfall) alueella Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla  oli pahimpien ukkoskuurojen aikana sähköittä enimmillään noin 4 600 asiakasta. Hetkittäin määrä nousi vielä suuremmaksi.

Raju ukonilma aiheutti useita tulipaloja maakunnissa ja varsinkin Pohjanmaalla, jossa salamat sytyttivät useita rakennus- ja maastopaloja. Pelastuslaitoksella oli toistakymmentä hälytystehtävää. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Varsinais-Suomessa ei hätäkeskuksen mukaan aiheutunut niin paljon vahinkoja kuin oli pelätty. Aurassa on laskettu jopa 12 salamaa minuutissa ja alueella satoi myös rakeita.

 

Kesän rajuin ukkonen keskeytti festivaalin Turussa. Down By The Laituri-festivaali jouduttiin keskeyttämään myöhään lauantai-iltana. Tapahtuman järjestäjän Pasi Tammisen mukaan järjestäjät seurasivat myrskyn kehittymistä yhdessä pelastuslaitoksen kanssa, ja viimeisenä esiintyjänä olleen Dingon aloitettua soittonsa sää muuttui liian vaaralliseksi.

- Tilanne oli uhkaava ja salamat valaisivat koko taivaan, niin tehtiin ratkaisu, että paikallaolijoiden turvaamiseksi tapahtuma keskeytetään, Tamminen totesi. Salamoinnin lisäksi myös tuuli nousi vaarallisen voimakkaaksi.

- Tuuli oli älytön. Mielessä oli, miten Sonispheressä kävi, Tamminen kertoo. Vuonna 2010 järjestetyssä metallifestivaalissa tuuli lennätti lavarakennelmia, telttoja ja muuta materiaalia päin yleisöä, joista yksi kuoli ja 40 loukkaantui.

Alkuyönä ukkonen oli kaikkein voimakkainta merellä noin 50 km Turusta lounaaseen.  (TS)

 

Iltapäivällä ukkonen riepotteli Pohjois- ja Etelä-Karjalaa aiheuttaen sähkökatkoksia siellä täällä. Etelä-Savossa sähköhäiriöistä kärsi noin 1 000 kotitaloutta lähinnä Kangasniemen ja Haukivuoren alueilla. Pieksämäen ja Huutokosken välillä junat myöhästelivät turvalaitevian vuoksi.

Sunnuntai-iltaisen ukkosmyrskyn vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla jäi yli 4 000 asiakasta ilman sähköä. Suurimmat sähkökatkot tapahtuivat kello 18 jälkeen Kalajoella, Haapavedellä, Nivalassa ja Vihannissa. Ukkonen liikkui Etelä-Kainuuseen, mutta siellä selvittiin vähin vaurioin.

Myrsky kaatoi asuntovaunun Vihannissa. Onnettomuuden vuoksi liikenne seisoi lähes tunnin kantatie 85:llä Vihannin kohdalla Pohjois-Pohjanmaalla. Tiellä oli kilometrin jonot kumpaankin suuntaan ja puita kaatunut kahden kilometrin matkalta. Näkemästään kertoi IS:lle paikalle sattunut Arttu Saari. Vihannin palolaitoksen esimies Raine Niinimaa kertoi asuntovaunun kaatuneen ukkospuuskan voimasta. Henkilövahinkoja ei tullut. Vaunu oli onnettomuushetkellä lähes pysähdyksissä eikä sisällä ollut ketään. (IS, julkaistu 29.7 klo 20.22)

 

 

 

29-30.07.2012 

SALAMAT RÄISKYIVÄT POIKKEUKSELLISEN TIHEÄÄN

Edellisen yön salamointinäytös toistui entistä rajumpana sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Lähes koko eteläisen Suomen yli jyrännyt ukkonen yltyi voimakkaaksi myös länsirannikolla sekä Pohjanmaalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan kovimmin salamoi maan lounaisosissa, etenkin Paraisilla, Dragsfjärdissä ja Hangossa sekä näiden eteläpuolisilla merialueilla. Varsinais-Suomessa Kemiön lähistöllä peräti kolmella 10 x 10 kilometrin kokoisella alueella mitattiin 100 salamaa tunnissa. Päivystävän meteorologin Jari Tuovisen mukaan luku on huima.

- Jos tämän kokoisella alueella mitataan 80 salamaa tunnissa, puhutaan poikkeuksellisen rajusta salamoinnista, Tuovinen sanoi.

Tuovisen mukaan sunnuntain aikana havaittiin kaikkiaan 19618 maasalamaa ja noin 9 000 pilvisalamaa. Vartti enemmän aikaa, niin 20 000 maasalaman raja olisi mennyt rikki, mikä olisi riittänyt tilastojen top kymppiin. Maanantaina aamukolmen jälkeen iski vielä lähes 2260 maasalamaa lisää pääasiassa Keski-Suomessa. Salamointia mitataan kansainvälisen UTC-ajan mukaan, Suomen aikaa kello 03:sta 03:een. Poikkeuksellinen 20 000 salamaa vrk:ssa rikottiin viimeksi v. 2010 Sylvin päivänä (24 000 salamaa). Suomen ennätys, yli 40 000 salamaa on kesäkuulta 1988.

Maanantain vastaisena yönä mitattiin puuskissa myös rajuja yli 20 m/s tuulilukemia järvialueilla. Ukkosrintama siirtyi yön aikana Varsinais-Suomesta Pirkanmaan yli Keski-Suomeen.

Fortumin verkkoalueella Lounais- ja Etelä-Suomessa sähkökatkoista kärsi enimmillään noin 4 000 kotitaloutta. Suurin osa vioista saatiin korjattua aamuun mennessä.

Elenia Verkon alueella Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa yön myrskyjen aikana oli sähköittä enimmillään useita tuhansia asiakkaita, aamupäivällä vielä parituhatta.

 

Varsinais-Suomessa ukkosmyrskyn tuhojen vähyys yllätti pelastuslaitoksen, vaikkakin ilmoituksia tuli runsaasti. Tarkastuksia tehtiin aika paljon mm. automaattihälytysten vuoksi ja ihmiset soittelivat savunhajusta, kun salamat iskivät maastoon. Ongelmia oli kuitenkin vähemmän mihin etukäteen oli varauduttu.

Yön ukkosmyrsky työllisti pelastuslaitosta ympäri Pirkanmaata. Hätäkeskus sai noin 60 myrskyyn liittyvää ilmoitusta. Voimakas sade aiheutti etenkin Tampereen alueella runsaasti vesivahinkoja ja automaattihälytyksiä. Vesivahinkojen lisäksi pelastuslaitos joutui raivaamaan kymmenittäin kaatuneita puita. Tehtävien hoitamista vaikeutti hälytysten samanaikaisuus. Laajimmat sähkökatkot tapahtuivat Teiskossa, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa. Yön jäljiltä ilman sähköä jäi kummassakin tuhannesta kahteentuhanteen taloutta ilman sähköä.

 

Kanta- Hämeen alueella eniten sähkökatkoja oli lounaassa mm. Hämeenlinnassa ja Hattulassa, Päijät-Hämeessä taas Sysmässä ja Padasjoella.

Keski-Suomea ukkonen riepotteli aamuyön tunteina. Myrsky katkoi puita etenkin Korpilahden ja Muuramen tienoilla ja Jyväskylässä mm. Keljossa. Pelastuslaitoksen päivystyspäällikkö Pauli Nurmisen mukaan  tuhot olivat normaalin ukkosmyräkän luokkaa ja ukkonen ylitti maakunnan suhteellisen nopeasti, noin 1 – 1,5 tunnissa. Tehtäviä kertyi 20-25 yön ja aamun aikana. Sähköt olivat aamukahdeksan aikaan poikki vielä noin 1 500 Elenian asiakkaalta.

Trombi tai syöksyvirtaus teki tuhojaan Keski-Suomessa Kyyjärvellä sunnuntai-iltana (29.7). Pahemmilta vahingoilta vältyttiin, mutta Koskimäen kylä oli eräässä vaiheessa motissa, kun puita kaatui jokaiselle kylään vievälle kolmelle tielle, muun muassa Sinisen tien molemmin puolin. Palokunta korjasi puut teiltä illan aikana.

Vapaa-ajan asunnollaan usein aikaa viettävä Keskisuomalaisen lukija kertoi sähköyhtiön ilmoittaneen katkoksesta sunnuntaina kello 18 aikaan. Hän tuli myöhemmin illalla Jyväskylästä Kyyjärvelle katsomaan tilannetta.

- Kylän ohitse virtaavan joen varsi muuttui hetkessä ryteiköksi. Puita kaatui kylällä lähes joka kodin pihasta. Omassa pihassamme Koskimäentien varrella kävi sen verran hyvä tuuri, etteivät puut kaatuneet asuinrakennuksen päälle. Autokatoksena toimiva peltihalli oli kaatunut, kukat lennellet ja antenni mennyt nurinniskoin, lukija kuvaili tapahtumia. (KSML)

 

KOVA UKKOSMYRSKY HEITTELI KALAMAJOJA RAJAVYÖHYKKEELLÄ

Kova ukkosmyrsky aiheutti tuhoja Virolahdella Huovarin saaressa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kova tuuli (tai trombi) oli siirtänyt useita kalamajoiksi kutsuttuja pienikokoisia rakennuksia kymmeniä metrejä pois paikaltaan. Monet rakennukset olivat kääntyneet ylösalaisin, osa näytti säästyneen päällisin puolin vahingoittumattomina. Merivartioston mukaan tieto ukkosmyrskyn aiheuttamasta tuhosta levisi nopeasti kalamajojen omistajien keskuudessa. Maanantaiaamuna monet olivat jo tarkastamassa vahinkoja. Huovarin saari sijaitsee valtakunnan itäisellä merirajalla rajavyöhykkeellä. (Yle)

Kaakonkulma-lehti myrskystä:

- Juha-Pekka Tompuri soitti minulle ja sanoi, että Huovarissa on käynyt katastrofi, siellä on putkat säpäleinä. Sanoin, että älä viitsi valehdella, kuvaili yksi mökkinsä menettäneistä, klamilainen Hannu Peltola. Peltola ihmettelee vieläkin tuhoa. Kansan suussa kalaputkina tunnetuista 28:sta mökistä vain puolenkymmentä oli säilynyt kokonaan ehjinä. Muille oli käynyt enemmän tai vähemmän huonosti.

- Oma mökkini aivan pirstaleina. Kävin siellä vielä lauantaina ja keiteltiin kahvit. Maanantaina mökkiä ei enää ollut. Aivan uskomatonta, siellähän ne olleet sata vuotta, eikä mitään tällaista ole koskaan tapahtunut, Peltola hämmästeli. Syylliseksi tuhoon epäiltiin trombia tai vastaavaa luonnonoikkua. Mikään tavallinen tuulenpuuska se ei kuitenkaan ollut.

 

Vantaalainen Antti Virkki koki salaman lähi-iskun, kun hän seurasi ukkosta yöllä omakotitalonsa kuistilla Vantaan Korsossa. - Noin 10 metrin päässä olevaan koivuun iski salama. Kuului valtava pamaus ja kyllä säikähdin. Vähään aikaan en kuullut yhtään mitään. Salamaniskun seurauksena pihakoivu halkesi pystysuunnassa useista eri kohdista ja kaarnat kuoriutuivat puusta banaanimaiseen tyyliin. Kuoret lensivät pitkin pihaa. (MTV-3)

 

 

 

30.07.2012

UKKOSMYRSKY SAI OULUN TULVIMAAN

Vettä kellareissa, Stockmann kiinni, kymmeniä kaatuneita puita. Maanantai-iltapäivän ukkosmyrsky nosti veden tielle useissa paikoissa Oulua, muun muassa keskustassa, Madetojan salin edustalla ja Tuiran Koskitiellä. Aleksanterinkadun ja Albertinkadun risteyksessä pystyi soutelemaan kumiveneellä. Myös eteläinen ja pohjoinen alikulkukäytävä oli veden vallassa. Pelastuslaitos neuvoi autoilijoita ajamaan vaihtoehtoisia reittejä.

Ukkonen aiheutti palokunnalle noin 40 vahingontorjuntatehtävää Oulun ja Haukiputaan alueilla, joista suurin osa Oulussa. Kyse oli etupäässä vesivahingoista. Tilanne alkoi pelastuslaitoksen osalta hieman helpottamaan illalla yhdeksän jälkeen, mutta käynnissä oli vielä lukuisia raivaustehtäviä. Virpiniemessä myrsky kaatoi silminnäkijöiden mukaan kymmeniä puita ja myös sähköt menivät poikki.

- Oulun alueella on kaatunut kymmeniä puita ajoradalle ja pyöräteille, ja niiden raivaamisessa menee vielä useita tunteja. Lisäksi vettä pumpataan pois useista kiinteistöistä, sanoi päivystävä palomestari Veli Nikula.

Tavaratalo Sockmannilla jouduttiin sulkemaan toinen ja kolmas kerros heti ukkoskuuron alettua vesivahingon takia, kun viemäriputkesta tuli vettä 200-300 neliömetrin alueelle. Ensimmäinen kerros pysyi aluksi auki, mutta ennen seitsemää tuli tieto, että koko tavaratalo suljetaan. Keskustassa sijaitsevassa Beauty Center-kuntokeskuksessa viemärivesi nousi jumppasaliin ja pukuhuoneisiin, Scandic-hotellissa mm. huoltokäytäville ja parkkihalliin. Vettä imuroitiin pois yömyöhään eri paikoista.

Sääoloihin mukautuneet parikymppiset pojat keräsivät erikoista huomiota seilatessaan kumiveneellä pitkin Aleksanterinkatua. Ihmiset ottivat kuvia ja naureskelivat, että eipä ole tällaista tilannetta ennen nähty. Aleksin ja Tervaväylän risteyksen kohdalla kadulla oli ainakin 25 senttiä vettä.

 

Yksi pahiten myrskytuhoista kärsinyt alue oli Haukiputaan Jussilanperä. Myrskyvirtaus vei mennessään kokonaisia metsäalueita.

- Hirveän näköistä jälkeä, ihan kuin kranaattitulituksen jäljiltä, kuvaili toiminnanjohtaja Mikko Harju Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksestä.

- Vaikka pahin tuhoalue on varsin kapealla vyöhykkeellä, se tuhosi parhaassa iässä olevaa nuorta kasvatusmetsää. Tuhansia motteja on mennyt nurin. Osaa oli syksyllä ja keväällä harvennettu ja hoidettu ja nyt se pitää hakata aukoksi. Surkea homma.

Harjun mukaan jokivarressa Jussilanperän alueella moottorisaha pärisee lähes joka pihassa. Puita on kaatunut talojen ja saunamökkien päälle. Alueen sähköt olivat poikki pahimmillaan 12 tuntia. (Kaleva)

 

Iltalehden mukaan niin ikään Haukiputaalla Ukonkaivoksen suunnalla myrsky aiheutti hurjan näköistä jälkeä, kun puut kaatuilivat teille ja sähkölinjoille. Palopäällikkö Petri Hintikka Oulun pelastuslaitokselta kertoi, että puita oli mennyt paljon nurin ja teitä oli poikki. Akuutti tilanne kesti noin puoli kuudesta seitsemään. Yhdeksään mennessä pahin tuho oli saatu raivattua.

Oulun alueella nähtiin Ilmatieteen laitoksen mukaan 400 salamaa puolessa tunnissa. Vettä saatiin 26 millimetriä kahden tunnin aikana kello 17-19. Oulun Linnanmaalla epävirallisen säähavaintoaseman mittaustulos oli 40,2 mm vettä tunnin aikana. Päivystävä meteorologi Pauliina Kuokka kertoi, että ukonilma syntyi, kun Venäjältä ja Etelä-Suomesta virrannut lämmin ja kostea ilmamassa törmäsi Oulun seudulla viileämpään ilmarintamaan. Kuokka luonnehti myrskyä ”voimakkaaksi rajuilmaksi.” Itäisessä Suomessa oli aurinkoista ja hyvin helteistä. Lieksassa Pohjois-Karjalassa mitattiin kesän lämpöennätys 31 astetta. 30 astetta ylittyi myös Tohmajärvellä sekä Valtimolla Pohjois-Savossa. 

 

Keijusalamat tallentuivat Mikkelissä. Mikkelin Ursan Aki Taavitsainen ja Janne Lauanne onnistuivat kuvaamaan maailman pohjoisimmat keijusalamat Ursan tähtitornista, kun kesän rajuimmat ukkoset jylläsivät taivaalla. Tuhannet salamat valaisivat eteläistä ja lounaista taivasta. Kun Mikkelissä oli alkuillasta ja -yöstä lähes selkeää, se mahdollisti kuvaamisen ukkosrintaman yläpuolelle, mikä on edellytys pilvestä ylöspäin suuntautuvien yläsalamoiden näkymiselle, Mikkelin Ursasta kerrottiin.

Yläsalamoita on useita tyyppejä, joista tunnetuimmat ovat punaiset keijusalamat (sprite). Mikkelissä kuvattu keijusalama oli alatyypiltään ns. Carrot sprite. Se kuvattiin noin reilun 200 km:n päästä lounaan suunnalta. Keijusalama on hyvin nopeana yksi vaikeimmin havaittavista luonnonilmiöistä, joka voi kohota jopa 90 km korkeuteen. Kirkkain osa on tyypillisesti 65-75 kilometrin korkeudessa ja välähdys kestää vain 3-10 millisekuntia.

Taavitsainen ja Lauanne ovat aiemminkin kuvanneet harvinaisuuksia, mm. elokuussa 2010 Suomen ensimmäisen viuhkasalaman, blue jet. -Tämä on aivan uskomattoman palkitsevaa vuosien uurastuksen jälkeen,tuulettaa Aki Taavitsainen.

 

 

 

27.08.2012     

AAMUYÖN UKKONEN JA RANKKASATEET ovat aiheuttaneet runsaasti tuhoja Varsinais- Suomessa maanantaina. Useita tunteja jatkuneet rankkasateet koettelivat erityisesti Turun keskustaa aiheuttaen haittaa liikenteelle, koska viemärit eivät ehtineet vetää vesimääriä kyllin nopeasti. Aikaisin aamulla mm. Koulukadun tunnelissa oli liikennettä haittaava määrä tulvavettä. Liikennevaloissa oli myös häiriöitä. Vettä tuli yöllä noin kello yhden ja kuuden välillä.

Katuja on jouduttu sulkemaan Pansiontien ja Ruissalontien suunnalla tulvivan veden takia. Aamupäivällä Turun Kakskerrantiellä Honkaistentien ja Hirvensalon sillan välillä liikenne ohjattiin muutamaksi tunniksi kiertotielle Honkaistentien kautta. Tulvavesi ja sen mukana kulkeutunut roska ja irtain tavara haittasi myös junaliikennettä satamaan. Ennen aamuseitsemää rautatieaseman infotauluilla kerrottiin, että kovan sateen vuoksi matkustajat kuljetetaan Turun satamaan junan sijasta busseilla.

Tukkeutuneiden viemäreiden vuoksi vesi pääsi tulvimaan myös kiinteistöihin, kertoi päivystävä päällikkö Petri Nenonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Aamuyhdeksän jälkeen vettä pumpattiin pois mm. Turun Port Arthurissa sijaitsevasta vanhusten Portsakodin kellarista. Pumppauskohteita oli jonossa pahimmillaan yli kymmenen pumppaukset jatkuvat ainakin aamupäivän taloyhtiöiden kellareista.

Salama iski aamuviiden jälkeen Paraisilla Nauvon ja Korppoon väliä liikennöivään maantielautta Prostvikiin. Kukaan ei loukkaantunut, mutta lautta vaurioitui ja jouduttiin korvaamaan kapasiteetiltaan pienemmällä Nagu 2:lla.

 

 

 

18.09.2012     

ENSIMMÄINEN SYYSMYRSKY jätti tuhannet kotitaloudet ilman sähköä, kun voimakas tuuli kaatoi puita sähkölinjoille illan ja yön aikana. Laajimmat katkot olivat Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa, sekä Keski-Suomen pohjoisosissa ja Ylä-Savossa. Lähes kaikki viat saatiin korjattua aamun aikana. Yöllä katkoja oli myös Etelä-Suomessa.

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla katkoista kärsi pahimmillaan 9 000 asiakasta, Keski-Suomessa Elenian alueella 1500 ja Kainuussa 3 500 asiakasta.

 

Myrsky riepotteli etenkin Pohjanmaan rannikkoa tiistain vastaisena yönä. Pohjanmaan pelastuslaitoksella yö oli kiireinen. Pelkästään Vaasan seudulla myrskyyn liittyviä pelastustehtäviä kirjattiin parissa tunnissa 14 ja ilman sähköä oli pahimmillaan noin 8 000 taloutta. Myräkkä katkoi puita, irrotti kattopeltejä ja rikkoi veneitä.

Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa oli ennen puoltayötä tuhansia sähköttömiä asiakkaita ja Kokkolassa parituhatta, erityisesti Öjassa. Pietarsaaren Energian mukaan kaatuneiden puiden jälkiä korjailtiin yön mittaan parinkymmenen hengen voimin. Sähköt olivat mm. Fäbodassa poikki yli viisi tuntia.

Kovat tuulet puhalsivat noin puolentoista tunnin ajan. Pietarsaaren Kallanissa tuulen nopeus ylsi puuskissa jopa 32,6 metriin sekunnissa, keskituulen ollessa voimakkaimmillaan 25,7 m/s. Kokkolan Tankarissa vastaavat lukemat olivat 28 ja 23 sekuntimetrin luokkaa. Myrsky eteni yön mittaan Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kautta kohti Kainuuta ja Lappia. Tuuli kuitenkin laantui matkalla pohjoiseen, eivätkä  kovimmat myrskytuulet yltäneet esimerkiksi Perämeren pohjukkaan saakka. Kemin edustalla puhalsi voimakkaimmillaan noin 17 metriä sekunnissa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella oli yhteensä vain viisi myrskyyn suoraan liittyvää tehtävää.

Merivesi nousi myrskyn takia Perämerellä yli metrin normaalista. Oulussa lukema oli aamulla 130 senttiä normaalin yläpuolella ja vesi nousi muun muassa Oulun keskustan vierasvenesatamassa laitureiden päälle. Vedenkorkeus oli Kemissä 100, Raahessa 110 ja Pietarsaaressa hieman yli 100 cm yli normaalitason.

 

 

 

30.11.2012       

ITÄTUULI TEKI ANTINPÄIVÄN MYRSKYSTÄ POIKKEUKSELLISEN - Suomenlahdella mitattiin ennätysluokan tuulia ja aallokkoa

Voimakas talvimyrsky riepotteli yöstä alkaen eteläisiä merialueita sekä maan eteläosaa Varsinais-Suomesta Etelä-Savoon ulottuvalla alueella. Voimakkaimmillaan tuulet olivat Etelä-Suomessa perjantaiaamun ja aamupäivän aikana, maan keskiosissa tuulisinta oli päivällä ja iltapäivällä.

Suomenlahden merialueella aallokko oli poikkeuksellisen korkeaa. Keskituulet olivat 27 sekuntimetrin luokkaa ja puuskat noin 35 m/s. Kirkkonummen Mäkiluodon havaintoasemalla mitattiin aamulla 10 minuutin keskituuleksi 29 metriä sekunnissa. Tämä on suurin tuulennopeus, mitä Ilmatieteen laitos on rekisteröinyt Suomenlahden havaintoasemilla. Hangon meriasemalla tosin vuoden 1995 tammikuussa mitattiin lounaismyrskyssä peräti 31 metrin sekuntinopeus. Mäkiluodon tuulimittaus on myös tehty tavanomaisesta poikkeavassa 31 metrin korkeudessa merenpinnasta, kun yleinen normi on 10 metrin korkeus. Havainnot eivät näin ollen ole aivan vertailukelpoisia.

Maa-alueilla tuulilukemat olivat enimmillään 21-22 m/s, mikä on tavanomaista talvimyrskyissä. Saimaalla idän ja koillisen välinen keskituuli oli 17 metriä sekunnissa. Viime vuoden tapaninpäivän myrskyssä tuulennopeus ylitti 30 m/s. 

Idän puolelta puhaltanut talvimyrsky oli joka tapauksessa poikkeuksellinen, arvioi Ilmatieteen laitos. Meritilannepäivystäjien mukaan korkein yksittäinen aalto oli 9,4 metriä. Sama arvo on mitattu 15.11.2001 Janikan päivänä lounaismyrskyn vallitessa. Sekä lounais- että itätuulet voivat kasvattaa näin korkeita aaltoja, mutta tätä suuremmaksi aallokko ei juuri pysty kasvamaan Suomenlahden kapeuden vuoksi.

Helsingin edustan aaltopoijulla merkitsevä aallonkorkeus oli 5,2 metriä, mikä sekin on poikkeuksellinen lukema. Olosuhteet Suomenlahdella olivatkin erittäin haastavat, kun lisäksi lumipyryn vuoksi näkyvyys oli erittäin heikko. Suomenlahden itäosassa merivesi laski matalalle, Haminassa se kävi noin – 90 senttimetrin tasolla.

 

LAIVALLA MENO MYRSKYSSÄ KUIN VUORISTORADALLA (Yle)

Talven ensimmäinen myrsky keinutti Itämeren aallokossa puskevia laivoja voimalla. Tukholmasta Helsinkiin matkanneet alukset olivat useita tunteja myöhässä. Matkustajat saivatkin perjantaina kokea yhden elämänsä kenties jännittävimmistä laivamatkoista. Pahin paikka oli kuitenkin edessä vasta aivan loppumatkalla.

Viking Gabriellalla matkustanut Arto Kumpula kertoi laivalta, että laivan piti olla Helsingissä aamukymmeneltä, mutta ollaan myöhässä jo kuusi tuntia. Keinutus tuntui jo kropassa.

- Kyllä tämä todella tuntuu. Nukuin viime yönä 1,5 tuntia ja kävin käytävällä aamuyöllä kävelemässä. Siellä kaikki istui paikoillaan ja tunnelma  odottava, että mitähän tässä vielä käy.

Silja Serenadella matkustanut Ismo Heikkinen puolestaan kertoili:

- Vessassa menee melkein vaahtopäät pöntössä. Myöhästymisen vuoksi laivayhtiö tarjoaa ruoat, pitänee ottaa syvä lautanen. Merisairaus meinaa iskeä, sen näkee täällä. Syöminen ja juominen on haastavaa.

Laivalla matkustajat on pidetty hyvin ajan tasalla myrskytilanteesta, myös nettiyhteydet ja kännykät helpottavat tiedonsaantia, mitä on tapahtumassa.

Kapea Kustaanmiekka Suomenlinnan kupeessa on suurin koetinkivi molemmille laivoille. Kapea salmi on isoille laivoille muutenkin haastava ja myrskytuulella erityisen vaativa, sen tiesivät myös monet matkustajat. Ismo Heikkinen Serenadelta:

- Kustaanmiekka pelottaa. Vanhasta kokemuksesta tiedän, että se on vaikea paikka ja kun tämä tuuli on nyt historiallisesti idästä, niin se tekee siitä entistäkin vaikeamman. Heikkinen toivoi vain pääsevänsä takaisin maihin, vaikka tietääkin lennon Ouluun menevän sivu suun ja kotiinpaluun siirtyvän huomiseen. Hän naurahtaa, että ”tämä on tämmönen hyvin varusteltu vuoristorata, jossa ruoka ja sauna ovat ilmaisia.”

Silja Serenade kallistui uhkaavasti tuulen voimasta Helsingin edustalla. Tallink Siljan viestintäpäällikkö Marika Nöjd kertoi laivan kallistuneen poikkeuksellisesti, kun käännöksen aikana iso aalto ja voimakas sivutuuli iskivät alukseen samanaikaisesti. Tilanne säikäytti laivan matkustajia, mutta varsinaisesta vaaratilanteesta ei Nöjdin mukaan ollut kyse. Kapteeni Antti Rossin mukaan kallistuma ei ollut järin suuri, mutta yhtäkkisenä se tuntui isolta. Kukaan ei saanut vammoja, mutta jonkin verran astioita rikkoutui ja tavaroita putoili hyllyiltä.

Laiva joutui myös myrskyn takia odottelemaan Helsingin edustalla satamaan pääsyä, mihin se saapui puoli viiden aikaan yli seitsemän tuntia myöhässä.

 

Aallot laivan yläkansille saakka Tallinnan-linjalla

Matkustajat kokivat kauhunhetkiä Tallinnasta Helsinkiin jo yöllä kello 23 lähteneellä Tallink Star-aluksella, kun aallot löivät sen kylkiin. Laiva joutui hidastamaan vauhtiaan merkittävästi ja saapui Helsinkiin puolitoista tuntia aikataulusta jäljessä vähän ennen kahta yöllä. Vesipärskeet kohosivat jopa laivan yhdeksännen kerroksen baarin ikkunoihin. Keinunta liikutti tuoleja ja pöytiä, koristejoulukuusi ja mainoskylttejä kaatui. Kuulutukset varoittivat useaan otteeseen laivassa liikkumisen vaaroista. (MTV-3)

Oksennuspusseille käyttöä. Tallinnan-laivalla näkee harvoin yhtä vakavailmeistä väkeä kuin perjantaina iltapäivällä. Osa matkustajista voi silmin nähden pahoin Tallink Siljan Superstar autolautan yhdeksännen kerroksen keulabaarissa matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Valkoisia oksennuspusseja kertyi nurkkiin ja vatsanesteitä livahti myös laivan kokolattiamatoille. Kova keinutus sai monet hakeutumaan makuuasentoon joko laivan sohvalle tai lattialle. Myrsky oli Suomenlahdella niin voimakas, että vesi piiskasi laivan ikkunoita yhdeksännessä kerroksessa asti. Alus lipui lopulta turvallisesti Helsingin Länsisatamaan puoli neljältä iltapäivällä kolme tuntia aikataulustaan myöhässä. (STT)

Perjantaina iltapäivällä Tallink Superstarilla matkannut Ylen toimittaja Mikko Lindqvist kertoi ennätysaaltojen tuntemuksista laivalla:

- Välillä näkyi ikkunoista vain taivasta ja välillä pelkkää merta. Olin laivan keulassa, kahdeksannen kerroksen kahvilassa ja tyrskyt pyyhkivät siitäkin yli. Meno oli muutenkin aikamoista, kun molemmin puolin oli ihmisillä oksennuspussit sylissä ja pulloja lenteli pitkin poikin.

Toimittajan mukaan Tallinnasta lähtiessä osa väestä kertyi laivan alaosiin ihailemaan myrskyä, mutta avomerellä maininkien yltyessä ihmiset hiljenivät.

 

MYRSKY KATKOI SÄHKÖT TUHANSILTA

Talvimyrsky kaatoi puita ja sähköt katkesivat tuhansilta kotitalouksilta Etelä- ja Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Sähkökatkoja oli eniten aamun tunteina ja ne koskivat noin  8 000 Fortumin asiakasta, joista noin puolet Etelä-Suomessa ja puolet Lounais-Suomessa.

Haastavin tilanne oli saaristoalueilla ja Kirkkonummen Porkkalanniemellä, jossa olosuhteet olivat kovan tuulen ja lumikertymien vuoksi erittäin hankalat. Fortumin käyttöpäällikkö kertoi, että näkyvyys alueilla on erittäin heikko ja saaristossa liikkuminen veneellä kovan aallokon vuoksi mahdotonta. Viankorjaajat lähtevät liikkeelle vasta tuulen laannuttua. Fortumin mukaan erityisesti Uudellamaalla Inkoon ja Tammisaaren saaristossa sekä Porkkalanniemellä on syytä varautua siihen, että sähköt saadaan vasta huomenna lauantaina. Mantereen puolella ilmoituksen mukaan kaikki sähköviat oli saatu korjattua kello 15 mennessä.

Noin 12 000 Elenian asiakasta oli perjantaina kello kahdeksan aikaan ilman sähköä pääosin Hämeessä ja Itä-Hämeessä, mutta myös Pirkanmaalla ja osin Etelä-Pohjanmaalla. Sääennusteiden mukaan puuskatuulet voimistuvat vielä aamun ja aamupäivän aikana, eli vikoja tulee verkkoon koko ajan, arvioi käyttöpäällikkö Turo Ilonen Eleniasta.

Suur-Savon Sähkön alueella sähköt olivat poikki enimmillään noin 7 000 kotitaloudelta ja Kymen Sähkön piirissä sähkökatkot koskivat yhteensä noin 11 000 asiakasta.

 

Talvimyrsky aiheutti pelastuslaitoksille kosolti kiireitä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen alueella oli iltaan mennessä saatu 70 tehtävää, jotka liittyivät myrskyvahinkoihin. Suurin osa tehtävistä oli puiden raivausta teiltä. Lisäksi tuuli irrotteli kattopeltejä siellä täällä. Päijät-Hämeessä  sähkökatkoja Elenian verkossa oli noin 1 600 taloudessa. Eniten näyttivät kärsineen päivän mittaan Itä-Hämeen Hartola, Heinola, Nastola ja Sysmä. Kussakin kunnassa oli pahimmillaan satoja talouksia ilman sähköjä. Myös Lahti Energian jakeluverkossa oli päivällä sähkökatkoksia muutamassa sadassa taloudessa.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Antti-myrskyssä kaatui puustoa noin 300 000 kuutiometriä, lähes 10 miljoonan euron arvosta. Suuria yhtenäisiä tuhoalueita ei muodostunut., vaan metsätuhot muodostuivat hajallaan pitkin Etelä-Suomea olevista pienistä vahinkoalueista. Eniten tuhoja oli Salpausselän eteläpuolella ja Suomenlahden rannikolla. Hajallaan olevien tuhopuiden korjuu on hidasta ja hankalaa.

Antti-myrskyssä oli erityispiirteitä, joita Ilmatieteen laitoksen meteorologin Toni Hellisen mukaan ei yleensä talvimyrskyissämme ole. Yleisesti ottaen myrskytuulet puhaltavat meillä lounaasta, mutta tällä kertaa oli itätuulta.. Pelättiin tämän voivan vaikuttaa esimerkiksi puiden kaatumiseen, koska puut eivät ole tavallaan "tottuneet" itätuuleen, Hellinen selvitti.

 

Maanteillä lumipyry muutti ajokelin paikoin erittäin huonoksi, mutta tieliikenne sujui olosuhteisiin nähden melko hyvin. Suurimmat ongelmat olivat pääosin Uudellamaalla ja siitä Turkuun päin. Peltiä rytisi monin paikoin. Turun moottoritiellä kaatui kaksi rekkaa ja Porvoossa valtatie 7:llä heittelehti rekka Veckjärven sillalla kaiteen läpi pudoten 10 metriä alas katolleen. Kuljettaja loukkaantui, mutta oli tajuissaan onnettomuuspaikalla.

Tieliikennekeskuksessa odotettiin paljon suurempaa puhelumäärää pyrypäiväksi, mutta ihmiset osasivat ilmeisesti ennakoida hyvin lumimyräkän.

Junavuoroissa oli peruutuksia ja myöhästymisiä. Kymmenkunta kaukojunavuoroa lähinnä Turun, Tampereen ja Kouvolan suunnille peruttiin. Matkustajat pyrittiin viemään perille muiden junien kyydissä. VR:n mukaan syynä viivästyksiin on vaihteisiin pakkautuva lumi, jota ei saada poistetuksi tarpeeksi nopeasti. Eniten ongelmia on Helsingin ratapihalla. Myös turvalaiteviat myöhästyttivät raideliikennettä. VR siirtyi aamulla pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä harvennettuihin aikatauluihin. Junat ruuhkautuivat etenkin Helsingin rautatieaseman ja Pasilan asemien väliselle rataosuudelle.

 

Suomen lumisin paikka löytyi talvimyrskyn jälkeen yllättävältä kolkalta. Ilmatieteen laitoksen mittauspaikalla Hangossa oli lauantaiaamuna (1.12) 47 senttimetriä lunta. Täysin luotettavaa lumen kertymistä on kuitenkin vaikea mitata, kun lumisade tulee voimakkaan tuulen kera. Helsingin mittauspaikalla lukema oli 37 cm. Kittilässä Pohjois-Suomessa lunta oli 46 cm.