16.8.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Pohjois-Atlantilla on laaja ylämatalan alue. Heikko yläselänne liikkuu aluksi Suomen yli itään ja antaa päivällä tilaa lännestä lähestyvälle lyhyelle yläsolalle. Aluksi ylä- ja keskitroposfäärissä esiintyy lämmintä advektiota, mutta iltaa kohti kylmää advektiota. Ylätroposfäärin läntinen suihkuvirtaus on iltapäivällä Suomen etelä- ja lounaispuolella ja maan eteläosa sijaitsee suihkuvirtauksen vasemmalla jarruuntumisalueella.

 

Alempana troposfäärissä pintamatala muodostuu Keski-Ruotsiin ja saapuu illalla maan keskiosaan. Matalaan liittyvä lämmin sektori sulkeutuu vähitellen ja kulkee hyvin kapeana maan etelä- ja keskiosan yli itään. Alatroposfäärin runsain kosteussisältö sijaitsee kapenevassa sektorissa sekä sitä seuraavan takaisin taipuvan okluusiorintaman edessä.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Vuorossa on yksi kesän kimuranteimmista ja epävarmimmista ennusteista. Alatroposfäärin lämmön ja kosteuden advektion (ja mahdollisesti myös auringonpaisteen) myötä ukkosriski kohoaa kartan osoittamalla alueella iltapäivällä ja illalla 20-40%:iin. Iltaa kohti aktiivisuus laskee ja fokusoituu merialueille.

 

Kapeaa sektoria edeltää laajahko rintamasateen alue, jossa keskitroposfäärin lämpötilavähete ei ole suosiollinen syvälle kostealle konvektiolle. Alueen jälkipuolella ylä- ja keskitroposfäärin hiukan kylmetessä alatroposfäärin kosteus ja keskitroposfäärin instabiilisuus löytävät toisensa. Sadekuurokehityksen käynnistyminen mennee selvästi iltapäivän puolelle ja on riippuvainen rajakerroksen saamasta auringonsäteilystä. Tämän jälkeen riskialueelle muodostuu nopealiikkeisiä koilliseen tai itäkoilliseen liikkuvia konvektiosoluja, jotka muodostavat lopulta nauhamaisia muodostelmia. Solut syntyvät melko ”dynaamiseen” ympäristöön, jossa ennustetut hodografit ovat suoria ja melko alapainotteisia ja pilven alarajat ovat melko matalalla. Niinpä supersolujen kehittyminen on mahdollista. Lisäksi etelä-pohjois- ja kaakko-luodesuuntaisten kuuronauhojen yhteydessä voimakkaiden ukkospuuskien esiintyminen on mahdollista varsinkin, kun pintamatalan eteläpuolitse kiertyy kuivaa ilmaa keskitroposfääriin. Mikäli supersoluja kehittyy, niiden yhteydessä voi esiintyä jokunen trombikin, vaikka ”kierteisin” ympäristö matkaakin rintamasateen mukana ukkosriskialueen edellä.

 

Tämänkertaisessa ennusteessa epävarmuustekijöitä on runsaasti: auringonsäteilyn määrä iltapäivällä, yläinversion vahvuus sekä kylmän advektion todellinen voimakkuus illan lähestyessä. Mikäli rintamasateenjälkeinen alue on pilvinen, sadekuurokehitys jää vaatimattomaksi ja ukkosriski on yllä kuvattua alempi. La-illan mallit ennakoivat myös tulppainversion läsnäoloa noin 1-1.5 kilometrin tienoilla, mikä saattaa estää kehityksen pitkälle iltapäivään. Vaaraa aiheuttavan sään kannalta tämä voi tosin olla jopa riskiä lisäävä tekijä, jos/kun tulppa lopulta poistuu. Toisaalta, mikäli lämpötilat pääsevät kohoamaan 20 asteeseen tai sen yli, riskitaso on yllä kuvattua korkeampi. Epävarmuustekijöiden vuoksi vaarataso on jätetty ykköseen. Joka tapauksessa sunnuntaissa on ainekset kesän kovimpaan high shear – low CAPE –tapaukseen. Kaiken lisäksi perusvirtaus yksinään voi myös aiheuttaa pieniä tuulivahinkoja.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 200...700 J/kg, LI -1...-3 K, Shear1km 8-13 m/s, Shear6km 15-20 m/s, MIXR500m 7...10 g/kg

 

 

2.8.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Pienikokoisen ylämatalan keskus liikkuu sunnuntain aikana etelärannikkoa viistäen hitaasti itäkaakkoon. Myös ylemmän troposfäärin alimmat lämpötilat matkaavat keskuksen mukana kohti itää. Keskuksen eteläpuolella on heikohko läntinen ylätropofäärin suihkuvirtaus.

 

Alempana troposfäärissä ikääntyneen okluusiorintaman jäänteet pyörivät Suomen yllä. Runsaimman alatroposfäärin kosteussisällön alue mukailee rintaman jäänteitä kiertyen iltapäivällä Pohjois-Karjalasta Pohjanmaalle ja siitä edelleen maan lounais- ja eteläosaan. Alatroposfäärin lämpimin ilmamassa sijaitsee maan keski- ja pohjoisosan yllä, mistä seuraa, että instabiilisuus alatroposfääristä keskitroposfäärin on melko samaa luokkaa kaikkialla maan etelä- ja keskiosassa (ollen kuitenkin suurimmillaan Suomenlahdella).

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Sunnuntain syvä kostea konvektio noudattaa osittain lauantain kaavaa ja rajoittuu ylämatalan alueelle ja etenkin seuduille, joissa alatroposfäärin kosteutta on runsaasti tarjolla paksussa kerroksessa ja rajakerros pääsee auringon paistaessa lämpenemään riittävästi. Suurin ukkosriski on oheisen kuvan pohjoisella riskialueella, iltapäivällä 40%. Eteläisellä alueella riski on alempi johtuen alla mainituista syistä.

 

Aktiivisuus painottuu selkeästi iltapäivään. Vähäinen salamointi on kuitenkin mahdollista jo yöllä ja aamulla eteläisillä merialueilla, jossa sijaitsee kylmimmät olot keskitroposfäärissä. Maa-alueilla kehitys käynnistynee keskipäivän tienoilla melko laaja-alaisena yksittäisten konvektiosolujen purskeena. Tämän jälkeen syvän konvektion morfologiaan vaikuttaa pohjoisella riskialueella rintaman jäänteissä esiintyvä rajakerroksen tuulikonvergenssi sekä etelässä mahdollinen merituuli. Samalla eteläisellä riskialueella maa-alueiden konvektiosolujen ympärillä oleva subsidenssi lytännee konvektiosolujen kehityksen merellä. Vaaraa aiheuttavan sään riski liittyy lähinnä runsaisiin sademääriin, jotka ovat mahdollisia etenkin pohjoisella riskialueella, missä ohjaavat virtaukset liikuttavat konvektiosoluja rintaman suuntaisesti. Sentin-parin kokoiset rakeetkin ovat mahdollisia.

 

Ennusteen epävarmuudet keskittyvät tällä kertaa eteläiselle riskialueelle. Pohjoisessa numeeriset mallit ovat jokseenkin samalla kannalla kosteudesta ja instabiilisuudesta. Tosin kostean kerroksen paksuudesta ei ollut la-iltana näyttöä edustavien luotausten puuttuessa. Lauantain kehitys enteilee kuitenkin kohtalaista aktiivisuutta myös sunnuntaille, ellei runsas pilvisyys estä lämpötilojen nousua. Tilanteen heikkous on kuitenkin se, että konvektiosolujen ”ruoka” esiintyy kapealla vyöhykkeellä ja se on nopeasti ahmittu. Niinpä aktiivisuus hiipuu illalla varsin nopeasti. Eteläisellä riskialueella mallit ovat eri mieltä kostean kerroksen paksuudesta. Lauantain luotaukset antavat viitteitä, että kostea kerros olisi varsin ohut. Koska osa malleista antaa alkutilassa kosteutta liian runsaasti, olen kallistunut tässä ennusteessa kuivempiin ratkaisuihin ja sitä kautta hieman alempaan ukkosriskiin. Myös konvektiosolujen runsas määrä laskee ukkosriskiä ja yksittäisestä konvektiosolusta ei tällöin välttämättä irtoa kovin montaa salamaa.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MUCAPE 200...800 J/kg, LI -1...-3 K, Shear6km alle 15 m/s, MIXR500m 8...11 g/kg

 

20.7.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Suomen koillispuolella on ylämatala samoin kuin Brittein saarilla ja Skandinavian eteläosassa. Jälkimmäiseen liittyvä yläsola lähestyy Suomea etelästä ja kuihduttaa Suomen yllä olevaa yläselännettä. Yläsolan edessä matkaava heikko kaakkoinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus saapuu iltaan mennessä maan lounaisosaan.

 

Alempana troposfäärissä pintamatala liikkuu Pohjois-Itämereltä hitaasti Pohjanlahdelle. Samalla maan etelä- ja keskiosaan nousee Baltiasta kuihtuva lämpimän ilman sektori. Lämmön advektio voimistuu maanantain pikkutunneilla maan eteläosassa ja etenee aamulla hitaasti kohti pohjoista. Suurin alatroposfäärin kosteussisältö on sektorissa, joka saapuu aamuyöllä maan eteläosaan ja liikkuu iltapäiväksi maan keskiosaan samalla osaksi sulkeutuen. Syvälle konvektiolle otollisimmat lämpötilavähetteet ovat myös sektorissa, mutta ne muuttuvat maanantain kuluessa kostea-adiabaattisillekin prosesseille neutraaleiksi.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Vuorokauden vaihdetta seuraavat noin 12 tuntia tarjoavat mahdollisesti kesän toistaiseksi rajuimman kohokonvektioepisodin sekä maan eteläisimmässä osassa näyttävää yösalamointia. Ukkosriski on Suomen maa-alueilla suurimmillaan maan eteläosassa yöllä ja aamulla 60%. Aamusta eteenpäin riski pienenee vähitellen samalla, kun aktiivisuus painottuu idemmäksi (ja mahdollisesti myös pohjoisemmaksi).

 

Ukkoskuurokehitystä oli Baltiassa pitkin sunnuntaita ja iltapäivän aikana Latviaan muodostui erittäin voimakas lineaarinen konvektiojärjestelmä. Yön aikana jäänteitä iltapäivän ukkospilvijärjestelmistä ajautuu maan eteläosaan ja rajakerroksen stabiloituessa salamoiva syvä kostea konvektio fokusoituu lopulta alueille, joissa yöllinen rajakerroksen suihkuvirtaus syöttää parhaiten lämpöä ja kosteutta ukkospilville. Numeeriset mallit ennakoivat alatroposfäärin suihkuvirtauksen (LLJ) kehittymistä yöllä Viron ja Venäjän rajoille, mistä LLJ jatkaa matkaansa Suomenlahden itäosan yli maan kaakkoisosaan. Myös kosteuden syöttö konvektiosoluille saattaa maksimoitua yön aikana tällä alueella.

 

Ennustettu troposfäärin dynamiikka ja termodynamiikka viittaavat siihen, että riskialueelle muodostuu useita ”koiran ateria” –tyyppisiä konvektiojärjestelmiä. Yksittäisten konvektiivisten elementtien liikesuunta on likimain pohjoiseen, mutta järjestelmäkokoluokan otukset liikkuvat koilliseen. Synoptinen ja mesomittakaavan tilanne sanelee kuitenkin sen, että järjestelmien eteläiset ja itäiset reunaosat saattavat alkaa liikkua itään tai jopa kaakkoon. Niinpä järjestelmien vähittäinen kaartuminen kohti Venäjää on mahdollista. Ylävirran etenemisvektorit ovat paikoin erittäin lyhyitä, joten runsaiden sademäärien ja taajamatulvien riski on ilmeinen.

 

Käytettävissä olevan potentiaalienergian määrä ja pystyjakauma on kohokonvektiolle tyypillisen epävarma, mutta suurista rakeista tuskin aiheutuu pahemmin haittaa. Jos mittapuuna käytetään legendaarista 22.8.2007 kohokonvektiotapausta, potentiaalienergia jäänee tällä kertaa selvästi pienemmäksi. Sademäärien lisäksi suuri salamatiheys lisää paikoin rajuilmavahinkojen riskiä. Päivällä lämpimän ja kostean sektorin laihtuessa ja potentiaalienergian huvetessa elinolot salamoivalle konvektiolle heikkenevät lännestä alkaen. Idässä paikoin pilkahteleva aurinko ei todennäköisesti riitä lämmittämään rajakerrosta siten, että uusi konvektiopilvikehitys juurtuisi rajakerrokseen.

 

Epävarmuustekijät

Numeeristen mallien 12-24 tunnin ennusteet poikkeavat varsin paljon toisistaan. Laaja-alainen iltapäivän syvän konvektion purske on saattanut heikentää kohokonvektion mahdollisuuksia huonontamalla lämpötilavähetteitä 2-6 kilometrin korkeudella. Tämä lisää ennusteen epävarmuutta etenkin riskialueen länsiosassa. Myös salamoivan konvektion liikkeiden ajoitus on tyypilliseen tapaan hyvin vaikeaa samoin kuin riskialueen pohjoisrajan sijoittaminen. Joka tapauksessa ilmamassa on tämän kesän toistaiseksi ”mehukkainta” ja ainekset kesän kovimpaan kohokonvektioepisodiin ovat kasassa. Tosin tämän kesän mittapuulla siihen ei paljon vaadita :)

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MUCAPE 500...1000 J/kg, LI -1...-4 K, Shear6km alle 15 m/s, MIXR500m 10...14 g/kg

 

 

16.7.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Ylämatalan alue yltää Jäämereltä Skandinavian länsiosan ja Brittein saarten yli lounaaseen. Lyhyt yläsola etenee torstain aikana Norjasta Suomeen. Samalla se aiheuttaa ylä- ja keskitroposfäärin kylmää advektiota iltapäivällä ja illalla maan länsiosassa. Solaan liittyy heikohko lounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka on iltapäivällä Baltian pohjoisosan ja eteläisen Suomen yllä.

 

Alempana troposfäärissä heikko pintamatala liikkuu Keski-Norjasta hitaasti kohti Lappia. Lapin yllä on terävähkö ilmamassaraja siten, että Lapin pohjoispuolisko kuuluu polaari-ilmamassaan. Rajavyöhykkeellä Lapin eteläosassa on melko teräväpiirteinen tuulikonvergenssinauha, jonka eteläpuolella sijaitsee ukkosherkkä ilmamassa. Alatroposfäärin kosteussisältö onkin aluksi suurin Oulun läänin pohjoisosassa. Myöhemmin päivällä kosteutta advektoituu Ruotsin puolelta maan länsiosaan. Keskitroposfäärin lämpötilavähetteet ovat syvälle konvektiolle suotuisimmat Oulun läänissä sekä myöhemmin osassa läntistä Suomea.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Torstain syvä kostea konvektio jakautuu Suomessa kahteen päävyöhykkeeseen: Oulun lääniin ja maan länsiosaan.

 

Riskialueen pohjoisosa

Alueellinen ukkosriski on suurimmillaan iltapäivällä 40-60%. Kehitys käynnistynee keskiviikon tapaan keskipäivän vaiheilla tai jo hieman ennen sitä tuulikonvergenssin potkaisemana ja rajakerroksen lämmetessä. Konvektiosolujen ryhmittymisen sanelee alkuvaiheessa tuulikonvergenssinauha, mutta kylmän ilman patjojen kehittyessä ukkoskuurojen painopiste siirtynee hieman etelämmäksi. Ohjaavat virtaukset kuljettavat yksittäisiä soluja itäkoilliseen, jolloin taajamatulvien riskiä nostava solujen jonoutuminen on mahdollista. Myös rakeet parin sentin kokoon asti ovat mahdollisia. Alatroposfäärin kosteusjakauman vuoksi konvektiosolujen pelikenttä on varsin ahdas, minkä vuoksi ”CAPE-pajatso” saattaa tyhjentyä jo iltapäivän aikana. Tämän jälkeen yläsolan tuoma instabiloituminen ja rajakerroksen toipuminen voivat käynnistää uuden sade- ja ukkoskuurojen ryöpyn.

 

Riskialueen eteläosa

Yläsolan tuoma kylmä advektio ja lounaisvirtauksen tuoma alatroposfäärin kosteus kohottavat ukkosriskin iltapäivällä ja illalla 20-40%:iin, Pohjanmaan suunnalla hieman korkeammaksikin. Alatroposfäärin kosteus lisääntyy ensin Pohjanmaalla, joten kehitys saattaa käynnistyä siellä keskipäivän ja iltapäivän tunteina. Konvektiosolut ryhmittyvät ryppäiksi, jotka saattavat kylmän ilman patjojen synnyttyä liikkuu koilliseen jopa 20 m/s. Kaakko-luodesuuntaisten nauhamaisten muodostelmien syntyminen on mahdollista ja tällöin ukkospuuskariski on lievästi kohonnut. Myöhemmin iltapäivällä ja illalla Pohjanmaan ukkoskuurot saattavat sulautua Oulun läänin aktiivisuuden kanssa. Iltaa kohti kosteus lisääntyy myös riskialueen eteläosassa kasvattaen ukkos- ja ukkospuuskariskiä. Tähän liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, jotka on kuvattu alla.

 

Epävarmuudet

Keskiviikon havaintojen valossa on hieman kyseenalaista, onko torstaina alatroposfäärissä läsnä mallien ennustamaa kosteusmäärää. Varmimmalla pohjalla lienee Oulun läänin tilanne, joka tulee olemaan jossain määrin keskiviikon toisinto. Pohjanmaalla ja siitä etelään ennustetuissa kosteusmäärissä on kuitenkin melko suuria eroja. Keskitroposfääri tulee kylmenemään ja alatroposfääri kostumaan, mutta kosteuden todellinen määrä sanelee onko potentiaalienergiaa saatavilla ennustehaarukan ylä- vai alarajan verran. Ero näiden kahden ääripään välillä on merkittävä. Tässä valittu linja on melko konservatiivinen ja perustuu hieman kuivempaan ratkaisumalliin. On myös mahdollista, että Pohjanmaan suunnalla kehityksen käynnistyminen venyy hyvin pitkälle iltapäivään tai jopa iltaan. Lännestä voi myös saapua yläsolaan liittyvää pilvisyyttä, joka voi hidastaa rajakerroksen lämpenemistä.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 500...1000 J/kg, LI -1...-3 K, Shear6km 10-15 m/s, MIXR500m 7...10 g/kg

 

11.7.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Lähestyvää ylämatalaa kiertää useampikin heikohko sola (gfs 12z mukaan) jotka tuovat lounaasta kylmää advektiota ylätroposfääriin. Ensimmäinen olisi klo 15 sa porista jyväskylään linjalla, toinen vähäisempi klo 18 sa jyväskylän tienoilla ja kolmas klo 00 sa vaasa-helsinki tienoilla. Ensimmäisen solan suojanpuolella jetti max 30-40 m/s tuuli 300hpa. Suihkuvirtauksen left exit on iltapäivällä kohdealueen tienoilla. Tropopaussi roikkuu matalalla ~300hPa korkeudella.

Alatroposfäärissä on polaarista mutta melko kosteaksi ja lämpimäksi muuntunutta ilmamassaa aiempien okludoituneen rintaman sateiden jäljiltä, jota tuuli tuo etelästä Baltiasta Suomeen. Ennustettu 850 hPa lämpötila 6-8 astetta kohdealueella tarkoittanee auringon paistaessa max 23 asteen lämpötiloja kohdealueen itäosassa, mutta pilvisyyttä ja jo yöllistä rajakerroksen yläpuolista kuuroilua voi esiintyä ja olla hidastamassa lämpötilojen nousua. Myös yläpilvisyys tekee iltapäivällä taivaan sameaksi, mutta siitä huolimatta lämpötila noussee kuten pilvettömällä säällä. Konvektio käynnistynee  noin 20 asteen lämpötilassa jo aamupäivällä, koska inversioita ei ole ainakaan gfs:ssä nähtävillä. Tämä tarkoittaa melko nopeasti syntyvää laajaa kylmää allasta.

 

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Konvektio käynnistyy pääasiassa auringon lämmityksen vuoksi ja näin ollen meren yllä ei juuri konvektiota synny. Suomenlahden konvektiota estävä vaikutus tarjonnee sopivan rajapinnan solujen synnyn fokukseksi sisämaahan. Voisi arvata, että kehitys lähtee Lounais-Suomen sisämaassa jostain konvergenssinauhasta liikkeelle ensi kerran ja kehittynee sen jälkeen sekä upwind että downwind suuntaan (ja sivuillekin). Pitkäkestoista backbuilding konvektiota voisi löytyä juuri sisämaassa, jossa kostean ilman syöttö (llj 10 m/s) etelästä tarjonnee kohtuullisesti ruokaa konvektiolle. On vaikea sanoa mikä kohta tarkalleen synnyttäisi backbuildingia ja kuinka kaukana rannikolta, mutta ehkä enintään 50 km rannikolta. Virossa syntyvä konvektio voi tosin "saastuttaa" Suomeen saapuvaa ilmaa.

Puuskatuhot ovat mahdollisia, erityisesti downwind puolella kylmää allasta Pohjanmaalla ja kohdealueen laidoilla. Ennustetussa luotauksessa ei ainakaan ole nähtävillä kuivia kerroksia vaan pikemmin tasaisen kosteaa, mikä suosii rankkaa sadetta eikä puuskia. Ennustetut mixed layer CAPEt ova jopa 1000 J/kg, joten muutaman sentin rakeet ovat mahdollisia. GFS ennustaa kastepisteiden nousua yli 14 asteeseen, mutta ennusteen realistisuuteen on vaikea ottaa kantaa suuntaan tai toiseen ennen kuin lähempänä h-hetkeä. 12z gfs analyysiaikoihin ei ainakaan yliennustumista ole näkyvissä.

Lcl tasot ovat kovin matalia, alle 900 hPa joten siltä osin tilanne on tornadoille otollinen, mutta heikohko matalan kerroksen shear ei ole niin suosiollinen, mutta jos jostain syystä supersolu syntyy niin siihen voisi liittyä pieni tornadoriski.

Absoluuttisesti kosteutta ei ole hurjasti, ilmakehän integroitu vesisisältö gfs:ssä on alle 2,5 cm. Konvektion järjestäytyminen nauhoiksi ja kasvu vastavirtaan sekä reilu pystyliike lisäävät merkittävästi riskiä taajamatulvimiselle. Voimakkain konvektio syntynee lisäksi Suomen väkirikkaimmalle alueelle maan lounais ja eteläosaan. Tulvaepisodin mahdollisuutta lisää myös tilanteen melko pitkä kesto stationaarisena tuulten ja kosteuden osalta. Myös yläkerran lämpötilävähete säilyy vahvana aamusta aina keskiyöhön asti. Vaarataso 1 kartalla laitettiin mahdollisen rankan sateen vuoksi etelärannikon tuntumaan.

Illan myötä konvektio heikkenee, mutta la-su yönä heikko pintamatala tai pintasola nousee baltiasta ja tuo jatkuvampia sateita Suomeen yöstä alkaen. Itä-Lapissa tulee joitain sade- tai ukkoskuuroja, mutta jäänevät selvästi perjantain tapauksen voimakkuudesta jälkeen. Odotettavissa on ainakin mukavasti salamointia ja helposti autolla chasettavaa konvektiota ja allekirjoittanut kyttää mielenkiinnolla taajamatulvia.

 

 

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE (etelässä):
MLCAPE 400...1000 J/kg, LI -1...-4 K, Shear6km 10-15 m/s, MIXR500m 7...9 g/kg

 

 

10.7.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Ylämatala on Skandinavian eteläosan yllä ja Venäjällä oleva yläselänne vahvistuu. Perjantain aikana lyhyt yläsola liikkuu Baltiasta maan etelä- ja keskiosan yli pohjoiseen. Suuressa osassa maata keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy kylmää advektiota. Heikko eteläinen ylätroposfäärin suihkuvirtaus on päivällä itärajalla ja hiukan Venäjän puolella.

 

Alempana troposfäärissä matalapaine liikkuu Pohjanlahdelta Ruotsin ja Norjan ylle. Matalapaineen lämmin sektori on kaukana Venäjällä, josta okluusiorintama kiertyy päivällä Lapin poikki Ruotsiin. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö sijaitsee okluusiorintamassa ja hieman sen jälkipuolella, jonne virtaa kaakosta lisää kosteutta (hämärtäen päivällä okluusiorintaman rakennetta ja sijaintia).

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Perjantaina syvän kostean konvektion kannalta avainasemassa on okluusiorintaman jälkipuolella esiintyvä keski- ja ylätroposfäärin kylmä advektio. Tällöin suurimman alatroposfäärin kosteussisällön ja ehdollisesti epävakaan keskitroposfäärin vyöhyke kohtaavat likimain oheisen kartan osoittamalla alueella. Ukkosriski on korkeimmillaan myöhään iltapäivällä 40-60% eteläisen Lapin ja Oulun läänin itäosan yllä. Yötä kohti aktiivisuus laskee, mutta pitkäikäisimmät ukkoskuuroryppäät selviytynevät lauantain puolelle.

 

Torstain luotausten perusteella näyttää, että rintaman jälkipuolen muovautuminen syvälle kostealle konvektiolle otolliseksi vaatii reilusti ”työtä”. Kylmä advektio parantaa olosuhteita pitkin yötä ja aamua etelästä alkaen ja niinpä ukkoskuurojen todennäköisyys kasvaa aluksi riskialueen eteläosassa. Iltapäivällä ukkoskuurot keskittyvät Oulun läänin itäosaan ja Etelä-Lappiin ja liikkuvat siitä edelleen pohjoiseen. Ottaen huomioon tilanteen synoptiset raamit ukkoskuurot esiintyvät todennäköisesti kaakkois-luoteissuuntaisena katkonaisena vyöhykkeenä. Yksittäisten konvektiosolujen liikesuunta on riskialueen länsiosassa luoteeseen ja itäosassa pohjoiseen. Niinpä länsiosassa konvektiosolujen ja –soluryppäiden jonoutuminen on mahdollista, mikä nostaa taajamatulvien riskiä. Itäosassa, missä dynamiikka on länttä vahvempaa, ukkospuuskariski on kohonnut etenkin itä-länsiorientaation ottavien lyhyiden ukkoskuuronauhojen yhteydessä. Lisäksi ukkoskuuroalueella 2-3 cm kokoon yltävät rakeet ovat mahdollisia. Idässä vallitsee supersoluille marginaalisesti otolliset olosuhteet, joskin solujen yleinen järjestäytyminen ei välttämättä jätä paljon elintilaa supersolukonvektiolle.

 

Numeeriset mallit olivat torstai-iltana melko yksimielisiä perjantain ukkosherkästä alueesta. Epävarmuudet liittyvät lähinnä siihen, kuinka nopeasti ylemmän troposfäärin kylmä advektio eliminoi yläkerrosten stabiilisuutta, riskialueen pilvisyyteen sekä alatroposfäärin kosteuden todelliseen määrään. Kylmän advektion mahdollinen hidastuminen sekä runsas aamun/aamupäivän pilvisyys myöhästyttävät ukkospilvikehityksen käynnistymistä. Torstain luotausten perusteella kosteuden vaje ei näytä muodostuvan ongelmaksi. Sen sijaan kosteuden todellinen määrä sanelee sen, liikutaanko perjantaina ennustetun CAPE-haarukan ala- vai ylärajalla. Osa malleista ennakoi kosteuden lisääntyvän torstaista, mihin ei voi aivan varauksetta luottaa. Joka tapauksessa kosteus tulee riittämään tämän kesän mittarilla vähintään kohtalaiseen salamointiin. Ylärajalle päästäessä voidaan jopa hätyytellä tämän kesän salamaennätyksiä.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 400...1000 J/kg, LI -1...-3 K, Shear6km 10-15 m/s, MIXR500m 7...10 g/kg

 

 

 

1.7.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Suomi kuuluu vähitellen heikkenevän yläselänteen alueeseen. Keskiviikon aikana selänteen harjaa kovertaa lännestä saapuva lyhyt yläsola, jonka pohja ulottuu iltapäivällä Pohjanmaalta eteläiseen Ruotsiin. Yöksi sola liikkuu Venäjän puolelle, joskin uusi yläsola saapuu luoteesta maan pohjoisosaan.

 

Osa sunnuntaina eteläisen Suomen yllä olleesta kosteudesta on kiertynyt korkeapaineen ympäri Ruotsin kautta jälleen Suomeen ja on keskiviikkona osa Jäämerellä matkaavan pintamatalan lämmintä sektoria. Alatroposfäärin suurin kosteussisältö majailee aluksi Oulun läänin yllä, mutta liikkuu päivän mittaan etelämmäksi siten, että ”kosteusakseli” yltää illalla Pohjois-Karjalasta Pirkanmaalle. Myös ilmamassan lämpötila on korkein ja keskitroposfäärin instabiilisuus suurin ”kosteusakselilla”.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Keskiviikon syvä kostea konvektio tulee olemaan oheisen kuvan osoittamalla alueella iltapäiväpainotteista. Korkeimmillaan alueellinen ukkosriski on 40-60% myöhäisen iltapäivän ja alkuillan aikana maan keskiosan pohjoisosassa sekä Kainuussa (kartan punainen katkoviiva). Iltaa kohti aktiivisuus laskee, joskin yläsola ja mahdollinen alatroposfäärin kosteuden advektio pitänevät idässä hengissä jonkinmoista kuuroaktiivisuutta yöhön saakka.

 

Kartan osoittamalla alueella ukkoskuuroille suotuisat olot luo erityisesti alatroposfäärin kosteuden (ja osin myös lämpötilan) nousu. Keskitroposfäärin instabiilisuus on kohtalainen laajalla alueella Suomessa, mutta esimerkiksi aivan etelässä kosteusvajaus pitää ukkosriskin likimain nollassa. Mielenkiintoisen lisän päivän tilanteeseen tuo lännestä lähestyvä yläsola, mikä todennäköisesti helpottaa lämmön advektion luoman tulppainversion poistumisessa.

 

Merkittävä ukkoskuurokehitys lähtee todennäköisesti käyntiin Vaasa-Kajaani-linjalla, jossa alatroposfäärin kosteussisältö on päivällä suurin. Aiemmat kokemukset vastaavista ilmamassoista ovat osoittaneet, että merkittävä kehitys starttaa yleensä vasta keskipäivän jälkeen. Tällä kertaa riskialueen lämmön advektio voi padota kehitystä hyvinkin pitkälle iltapäivään.

 

Tilanteen dynamiikka on varsin keskikertainen, mutta konvektiosolujen järjestäytyminen on silti todennäköistä. Laajemmassa mitassa yläsolalla on todennäköisesti vaikutusta aktiivisen alueen muotoon. Pienemmässä mittakaavassa ulosvirtausalueiden sulautuminen johtanee ukkoskuuroryppäisiin, jotka ottavat paikoin pohjois-etelä- tai lounais-koillisorientaation. Ennustetut tuuliprofiilit ennakoivat, että mesobeta-elementtien yhteydessä etenemis- ja liikevektorit menevät paikoin täysin päittäin. Tämän vuoksi taajamatulvien mahdollisuus on kohonnut. Lisäksi ennustettu konvektion käytettävissä olevan potentiaalienergian määrä on tämän kesän eliittiä nousten kilojoulen rajamaille. Niinpä yksittäisten syöksyvirtausten ja 2-4 cm kokoon yltävien rakeiden riski on ilmeinen.

 

Tiistai-illan numeeriset mallit olivat jokseenkin yksimielisiä ukkosriskialueen sijainnista. Eroja oli kuitenkin siinä, kuinka länteen aktiivinen alue yltää ja toisaalta rajakerroksen kosteuden määrässä. Joka tapauksessa kosteus tulee riittämään melko pirteään salamointiin. Oma veikkaukseni onkin, että keskiviikko tulee lyömään kuluvan kauden salamaennätyksen (tai nousemaan ainakin top3:een).

 

 

24.5.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Ylämatalan alue ulottuu Jäämereltä Suomen poikki Venäjän lounaisosiin. Jäämereltä Suomeen yltävä yläsola väistyy päivän mittaan itään ja antaa tilaa lännestä lähestyvälle yläselänteelle. Suomi kuuluu edelleen kosteahkoon ja jo hieman muuntuneeseen polaari-ilmamassaan. Yllämme olevan ilmamassan ja keskileveysasteiden ilmamassan erottava rintamavyöhyke suihkuvirtauksineen on edelleen selvästi ennustealueen eteläpuolella.

 

Alempi troposfääri on Suomen yllä jokseenkin ”barotrooppinen”. Ylämatalaan liittyvä melko voimakas pintamatala liikkuu Venäjällä koilliseen. Niinpä meillä alemman troposfäärin virtaukset kääntyvät pohjoisen puolelle. Alatroposfäärin suurimman kosteussisällön alue fokusoituu lauantaista kapeaksi pohjois-eteläsuuntaiseksi vyöhykkeeksi Suomen ylle. Yläsolan avustamana ylä- ja keskitroposfääri kylmenevät maan etelä- ja keskiosassa kohottaen tällä alueella instabiilisuutta.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Aiempien päivien tavoin myös sunnuntain syvä kostea konvektio painottuu iltapäivään. Alatroposfäärin kosteuden lisääntyminen ja instabiilisuuden kasvu laajentavat aktiivista aluetta lauantaista selvästi etelämmäksi. Kartan osoittamalla alueella ukkosriski on iltapäivän tunteina 20-40%. Auringon laskiessa konvektiosolujen määrä ja voimakkuus hiipuvat nopeasti.

 

”Tasapaksussa” ilmamassassa ja heikon konvektiivisen eston vallitessa kuuropilvikehitys käynnistyy jälleen keskipäivällä tai paikoin jo hieman ennen keskipäivää. Aiempien päivien kehitys ja sunnuntain heikko ”dynamiikka” huomioiden konvektio jää osittain yksisoluiseksi. Paikoin solut kuitenkin ryhmittyvät pienehköiksi monisoluisiksi kokonaisuuksiksi. Vaaraa aiheuttavan sään riski rajoittuu jälleen solujen hitaan liikkeen vuoksi lähinnä taajamatulviin sekä paikoin 1-2 sentin kokoon yltäviin rakeisiin. Ennustetut tuuliprofiilit ounastelevat jälleen, että osa monisoluisista ukkoskuuroryppäistä saattaa olla ”taakserakentuvia”, mikä myös puoltaa kohonnutta taajamatulvariskiä.

 

Numeeriset mallit olivat lauantai-iltana laajalti samalla kannalla syvän kostean konvektion esiintymisalueesta. Runsas aamupäivän pilvisyys saattaa kuitenkin paikoin lykätä kehityksen käynnistymistä selvästi iltapäivän puolelle. Lisäksi lauantai-illan havaintojen mukaan maan keskiosassa rajakerroksen kosteus oli paikoin vähäisempi kuin malleissa. Mikäli yllä kuvattu kehitys toteutuu, keskisen Suomen kosteusvajauksen pitäisi poistua sunnuntain alkupuoliskolla. Ylemmän troposfäärin kylmän advektion pitäisi myös poistaa lauantain syvää konvektiota etelässä hillinnyt stabiilisuus. Sunnuntai tuleekin todennäköisesti jatkamaan kohtalaisen aktiivisten toukokuisten ukkospäivien sarjaa.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 200...500 J/kg, LI 0...-2 K, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 4...7 g/kg

 

 

 

 

21.5.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:

Brittein saarilla ja Skandinavian länsiosassa oleva ylämatalan alue liikkuu hieman lännemmäksi. Polaari-ilmamassan ja keskileveysasteiden ilmamassan erottava rintamavyöhyke suihkuvirtauksineen on selvästi Suomen eteläpuolella. Lähinnä maan eteläosassa keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy heikkoa kylmää advektiota.

 

Alempana troposfäärissä ilmamassa on Suomessa varsin ”tasapaksua”, mutta lämpenee aavistuksen keskiviikosta. Samalla alatroposfäärin kosteus lisääntyy maan etelä- ja keskiosassa. Myös alatroposfäärin virtaukset ovat Suomen alueella hyvin vaatimattomia.

 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:

Maahamme advektoituva alatroposfäärin kosteus ja lämpö lisäävät ukkosriskiä keskiviikosta. Kartan osoittamalla alueella alueellinen ukkosriski on iltapäivän aikana 20-30%. Iltaa kohti aktiivisuus laskee nopeasti. Riskialueen itäpuolella instabiilisuus on vähäisempää (alla lisää) ja toisaalta alueen pohjoispuolella rajakerroksen kosteus on riskialuetta niukempaa.

 

Lämpötilan kohotessa kuuropilvikehitys käynnistyy laajemmin noin keskipäivän tienoilla. Tilanteen vaisun dynamiikan vuoksi syntyvät konvektiosolut ovat osittain yksittäisiä, mutta muodostavat siellä täällä lyhytikäisiä monisoluisia kokonaisuuksia. Vaatimattomien tuuliprofiilien vuoksi konvektiosolut ovat hidasliikkeisiä. Ennustettujen tuuliprofiilien mukaan laajempien ”mesobeta-elementtien” etenemis- ja liikevektorit menevät paikoin lähes ”päittäin”. Mikäli näin käy taajama-alueilla, sadevesi voi kastella kellareita. Lisäksi voimakkaimpien solujen yhteydessä rakeet aina noin senttimetrin kokoon asti ovat mahdollisia.

 

Mallit ovat lähes yhtä mieltä alatroposfäärin kosteuden lisääntymisestä ja kohenevasta instabiliteetista. Sen sijaan mallit eivät keskiviikkona saaneet täysin kiinni keskitroposfäärin ohutta stabiilihkoa kerrosta. Tämä kerros saattaa olla läsnä vielä torstainakin maan itäosassa. Lisäksi alatroposfäärin kosteudessa vaikuttaisi keskiviikon havaintoihin verrattuna olevan joissain malleissa lievää yliarviota. Kun tähän lisätään vielä paikoitellen runsaahko aamupäivän pilvisyys ja vaatimaton konvektiivinen esto, lopputulos on alkukaudelle tyypillisen haastava low CAPE – low shear –tilanne. Kuuropilvikehitys näyttäisi lähtevän käyntiin 1-2 tunnin aikana laajalla alueella, jolloin kertynyt potentiaalienergia ”vuotaa” monilukuisen kuuropilvijoukon läpi melko vaisulla tavalla taivaalle. Joka tapauksessa torstaissa on koossa kaikki ainekset tyypilliseen toukokuiseen ukkospäivään.

 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 100...400 J/kg, LI 0...-2 K, Shear6km < 15 m/s, MIXR500m 4...6 g/kg

 

 

 

 

11.5.2009

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Fennoskandia kuuluu ylämatalan vaikutuspiiriin ja terävähkö yläsola liikkuu maanantain kuluessa Suomen yli itään. Yläsolan etupuolella on lounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka väistyy hitaasti kaakkoon. Samalla keski- ja ylätroposfäärissä esiintyy kylmää advektiota etenkin maan etelä- ja keskiosassa.

Alempana troposfäärissä viileähköä polaari-ilmamassaa leviää luoteesta Suomeen. Lisäksi terävä lounais-koillissuuntainen pintasola saapuu iltapäiväksi maan etelä- ja keskiosan ylle. Pintasolan etupuolella alatroposfääriin on virrannut (ilmamassan viileys huomioiden) melko kosteaa ilmaa.

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maanantaista muotoutuu ukkoskauden alkupuolelle tyypillinen iltapäiväpainotteinen polaari-ilmamassan sade- ja ukkoskuuropäivä. Alueellinen ukkosriski on suurimmillaan maan eteläosassa ja Lapissa iltapäivällä noin 20%.

Sunnuntaihin verrattuna eteläisellä riskialueella ylemmän troposfäärin kylmä advektio sekä rajakerroksen kosteuden lisääntyminen kasvattavat ukkosriskiä. Kuten polaari-ilmamassassa yleensä, myös nyt konvektiivinen esto on vähäinen ja konvektiosolujen kehitys pääsee käynnistymään jo ennen keskipäivää. Kehityksen käynnistymisessä avittaa pintasolan tuulikonvergenssi. Iltapäivällä lyhytikäisiä sade- ja ukkoskuuroja kehittyy riskialueelle melko tiuhaan, mutta illan kuluessa aktiivisuus laskee nopeasti auringon laskiessa. Yläsolan alueen virtaukset ovat heikkoja ja niinpä konvektiosolut eivät juuri järjestäydy. Pintasola ja iltapäivällä rannikon läheisyydessä mahdollisesti myös merituuli saattavat kuitenkin kasata soluista löyhiä nauhamaisia rakennelmia.

Vaaraa aiheuttavan konvektion riski jää hyvin pieneksi. Suurin uhka lienee solujen hitaan liikkeen vuoksi tulviminen taajamissa. Lumirakeita satanee monin paikoin ja siellä täällä maa voi muuttua niistä valkoiseksi.

Su-illan malliajot olivat maanantain kuuroherkkien alueiden sijainnista lähes yksimielisiä. Rajakerroksen kosteudessa oli kuitenkin tuttuun tapaan melko suuria eroja. Riskialueiden välissä kosteutta on liian vähän ukkoskuuroille. Itä-Suomessa kosteus riittää sadekuuroihin, mutta ukkosriski jää varsin pieneksi. Vain kartan osoittamilla alueilla kosteutta näyttäisi olevan riittävästi, jotta konvektiosolujen sekaolomuotokerrokseen muodostuisi riittävän voimakas nousuvirtaus.

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
MLCAPE 200-500 J/kg, LI 0...-3 K, Shear1km < 10 m/s, Shear6km < 15 m/s, SRH1km < 100 m2/s2, MIXR500m 3...5 g/kg