Ennustearkisto

Rajuilmaennuste 31.7.2014

Last Updated: Wednesday, 30 July 2014 22:49
Written by Pauli Jokinen

YHTEENVETO

Kesän yksi rajuimmista ellei rajuin ukkospäivä koittaa torstaina, Helenan päivänä. Voimakkaiden tuuliväänteiden säestämänä on koko ukkosiin liittyvien ilmiöiden kirjo mahdollinen: yli 25 m/s ukkospuuskia, rankkasateiden aiheuttamia kaupunki- ja taajamatulvia, 2-4 cm (mahdollisesti yli 4 cm) rakeita sekä rajua salamointia. Olosuhteet ovat olemassa myös yksittäisten trombien muodostumiselle. Tilanteessa ovat ainekset kasassa erittäin voimakkaille ukkosille ja laaja-alaisille vahingoille, ja se saattaa aiheuttaa vaaraa ja haittaa Neste Oil Rallyn järjestelyihin Keski-Suomessa. Epävarmuuksien vuoksi pahimman skenaarion toteutuminen on kuitenkin vielä auki. 

SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS

Ylämatala saapuu Norjan rannikon läheisyyteen sysäten yläselänteen meistä kaakkoon. Tästä johtuen keski- ja ylätroposfäärin suihkuvirtaus voimistuu selvästi Suomen yllä mikä puolestaan kasvattaa syvän kerroksen tuuliväännettä. Keskitroposfäärin instabiilisuus on kohtalaista vain Lapissa, muualla heikompaa. Sitä kuitenkin kompensoi varsin kostea alatroposfääri. 
Norjan pohjoisrannikolla olevaan pintamatalaan liittyvä kylmä rintama matkaa torstain kuluessa Suomen yli itään. Alatroposfäärin runsain kosteus painottuu tämän pohjois-etelä-suuntaisen kylmän rintaman itäpuolelle. Kostea vyöhyke on varsin kapea, pääosin vain 100-200 km. Perjantain vastaiseen yöhön mennessä pintarintama on jo pyyhkäissyt Suomen yli. 
 

SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA

Jo torstain vastaisena yönä voi olla runsaasti salamoivaa kohokonvektiota liikkeellä lämpimään advektioon liittyen etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mahdollisesti myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Lapissa.
 
Päivän mielenkiintoisempi ja vaarallisempi ukkoskehitys keskittyy lännestä itään matkaavan kylmän rintaman etu- eli itäpuolelle. Suurin alatroposfäärin kosteus löytyy varsin kapeana 100-200km levyisenä kaistaleena rintaman etupuolelta. Kylmän rintaman ennakoitu sijainti on karkeasti ottaen aamupäivällä (klo 10) länsirannikon läheisyydessä, iltapäivällä (klo 15) Uudenmaan länsiosa - Pirkanmaa/Keski-Suomi - Taivalkoski ja illalla (klo 21-23) itärajan läheisyydessä.
 
Rajuimmat ukkoset syntyvät edellä mainitun kylmän rintaman läheisyyteen ja sen etupuolelle. Sekä 0-6 km että 0-3 km tuuliväänteet ovat vaara-alueella noin 20 m/s mikä lisää merkittävästi vaaraa aiheuttavan konvektion riskiä. Ensimmäiset voimakkaammat sisämaan ukkoset saattavat koostua osittain supersoluista, mutta päivän mittaan ukkossolut järjestäytyvät yhdeksi tai useammaksi konvektiiviseksi järjestelmäksi. Nämä ukkosrykelmät ottavat todennäköisesti rintaman myötä N-S tai NE-SW -suuntaisen nauhamaisen muodon. Paikoin niiden pohjoisosiin tosin liittyy enemmän luode-kaakko-suuntaisia pullistumia, joiden yhteydessä syöksyvirtausten riski on kaikkein suurin. Todennäköisimmin tällaisia "bow-echo" kaarikaikuja syntyy karttakuvan oranssilla alueella, etenkin Keski-Suomen ja Pohjois-Savon pohjoisosissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 
 
Erityisesti kaarikaikujen yhteydessä syöksyvirtaukset voivat olla yli 25 m/s ja tuulituhoja saattaa syntyä laajoilla alueilla. Järjestäytyneissä ukkosrykelmissä voi intensiivisen salamoinnin ohella sataa 2-4 cm rakeita. Mikäli irrallisia supersoluja pääsee muodostumaan, ovat yli 4 cm rakeet myös mahdollisia. Rintaman läheisyydessä alimman kilometrin tuuliväänne on voimakasta eikä yksittäisen (supersolu)trombin mahdollisuutta voida sulkea pois. Nostotiivistyskorkeus on malliluotausten perusteella varsin alhaalla, mikä helpottaa mahdollisen trombin muodostumista. Todennäköisemmin konvektiivinen moodi kuitenkin suosii "suoria konvektiivisia tuulia". Koska ukkosjärjestelmät liikkuvat lähes rintamapintaa myöden koilliseen, voivat sadekertymät nousta erittäin suuriksi. Tästä syystä kaupunki- ja taajamatulviin on syytä varautua. Kehittyvät ukkossolut ovat hyvin nopealiikkeisiä. Ne voivat matkata noin 100 km/h ja suuntana on koillinen. Mahdollisten supersolujen osalta liikesuunta on enemmän itäkoilliseen.
 
Maan eteläosassa vaaraa aiheuttavien ukkoskuurojen riski on pienempi heikomman tuuliväänteen vuoksi ja siksi, että kypsyvät ukkossolut matkaavat alueelta nopeasti poispäin koilliseen. Joissakin ennustemalleissa tosin Virosta saapuu iltapäivän/illan aikana mahdollinen järjestäytynyt konvektiivinen järjestelmä maan eteläosaan, mutta tämän toteutuminen on pieni arvoitus. 
 
Merkittävin epävarmuustekijä torstain tilanteessa liittyy rintamavyöhykkeen itäpuolella olevaan pilvisyyteen, joka voi hidastaa lämpötilan nousua ja selvästi heikentää ukkosten käytettävissä olevaa energiaa. Lisäksi kostea kaistale rintaman etupuolella on varsin kapea ja ukkossolut voivat paikoin runnoa siitä läpi liian nopeasti kohdatakseen idempänä olevan kuivemman ilman. Muut epävarmuudet liittyvät lähinnä rintaman sijaintiin ja sen etenemisnopeuteen. Lisäksi on vielä epäselvää, kehittyykö rintamaan mahdollisesti yksi tai useampi aalto, jotka kontrolloivat sekä lämmön ja kosteuden konvergenssia ja muokkaavat myös alatroposfäärin tuuliprofiilia voimakkaammaksi.
 
Torstain kaltaisia olosuhteita muodostuu ehkä kerran tai kaksi Suomen kesässä, joinakin vuosina ei kertaakaan. Viimeisten viikkojen ukkosista poiketen ovat tuuliväänteet tällä kertaa selvästi voimakkaampia mahdollistaen laaja-alaisetkin tuulivahingot. Koko vaarapaletti on käytännössä mahdollinen, etenkin riskialueen pohjoispuoliskolla. Tilanne muistuttaa jonkin verran kesän 2010 Veeran päivän rajuilman asetelmaa sekä 10.7.2006 esiintynyttä rajuilmaa. Kuluvan kesän lähin vertailukohta on 19.5.2014 rajuilma, jolloin virtausolosuhteet olivat likimain samat, mutta ukkospilvien käytössä olleet kosteusmäärät olivat 2-3 g/kg alhaisempia kuin nyt.
 
Torstaina salamoita paikannetaan mahdollisesti yli 10 000, etenkin jos koilliseen matkaavia ukkosjärjestelmiä syntyy useampia. Äärevästä säästä puhuttaessa ovat marginaalit kuitenkin pieniä ja epävarmuuksien toteutuessa vaaraa aiheuttavan sään riski jää pienemmäksi. 
 

TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE
MLCAPE 400...1000 J/kg, Shear1km 10 - 15 m/s, Shear6km 15 - 20 m/s, MIXR500m 11...14 g/kg, PW 35-40 mm

Add comment


Security code
Refresh