MYRSKYT 1961
12.06.1961
POHJOIS-SAVOSSA VILJELYTUHOJA
Eräillä Pohjois-Savon paikkakunnilla maanantaina raivonnut harvinaisen voimakas ukkonen kaatosateineen aiheutti melkoisia taloudellisia vahinkoja. Rakeet pieksivät paikoin varhaisperunat aivan tasaisiksi ja seurannut kaatosade nosti siemenperunat osittain maanpinnalle. Myös heinikot olivat kuin jyrällä ajettuja ja juuri tähkälle pääsemässä ollut ruis lakoontui ja ilmeisesti tuhoutui, kerrottiin maakunnan eri puolilta. Myös juurikasvimaat kärsivät suuria vaurioita.
Iisalmessa aiheutui vesivahinkoja ainakin kolmen tukkuliikkeen ja lukuisten yksityisten kellarivarastoissa veden virrattua niihin ja kasteltua tavaroita.
Pohjois-Karjalassa ukkonen häiritsi puhelinyhteyksiä, mutta sademäärät jäivät pieniksi. (Karjalainen)
16.06.1961
YÖLLINEN UKKONEN SYTYTTELI TULIPALOJA
Yöllinen ukonilma riehui perjantaita vasten yöllä kello kahden ja viiden välillä Helsingissä aiheuttaen palokunnalle kaikkiaan seitsemän hälytystä. Pahimmat vahingot syntyivät Mechelininkatu 2:n ullakkopalossa, missä kattoa jouduttiin repimään 200 neliömetrin alueelta. Muita paloja oli mm. Pakilassa, Herttoniemessä ja Puistolassa.
Sadetta kertyi pääkaupungissa 19 mm. Ukkosta esiintyi myös Länsi-Suomen rannikkoalueella Porin ja Rauman korkeudelle saakka.
13-14.07.1961
POHJOISESSA PAHOJA MYRSKYTUHOJA
Oulu, lauantaina 15.7. Peloittavan voimakkaat pyörremyrskyt ovat viime päivinä riehuneet eri puolilla Pohjois-Suomea kaataen tuhansia puita ja rikkoen pahoin myös sähkö- ja puhelinjohtoja. Erityisesti pyörremyrsky on runnellut Puolangan Reinilää, jossa noin kahden kilometrin levyinen rintama repi tuhansia puita juurineen maasta ja kaatoi puhelinpylväitä kilometrikaupalla Puolangan-Oulun sekä Puolangan-Vaalan maanteiden varsilla. Puut ja puhelinpylväät kaatuivat sikin sokin tielle, joten tapahtumista on nyt vasta saatu tieto.
Toinen suuri tuhoalue sijaitsi Utajärven ja Puolangan rajamailla. Sielläkin kaatui tuhansia puita kuin heinää 200 hehtaarin laajuisella alueella. TVH:n toimesta on tiet raivattu läpimentävään kuntoon. Miesmuistiin ei ole näillä seuduilla vastaavanlaista pyörremyrskyä esiintynyt.
Ukonilma rankkasateineen riehui myös Ristijärvellä, jossa vahvat tukkipuutkin sortuivat. Suurimman yhtenäisen alueen myrsky kaatoi mv. Toivo Härkösen tilalla. Eräältä harjulta meni nurin satakunta vahvaa tukkipuuta.
Ruukissa äkillinen ukkosmyrsky hajotti maahan kaksikerroksisen puimalan ja jyräsi viljat lakoon. Myrsky nosteli lehmiä ilmaan, mutta ne säilyivät kuitenkin hengissä.
Nivalassa raivonnut ukonilma surmasi emäntä Vieno Lepistöltä hänen ainoat lehmänsä. Kun emäntä lähti hakemaan niitä suojaan rajuilmalta, tapasi hän kaksi lehmäänsä ja mullikan kuolleina.
Suomussalmen Kerälän kylässä salama sytytti mv. Pertti Pyykkösen navettarakennuksen polttaen sen maan tasalle. Mukana tuhoutuivat mm. traktori työkoneineen, hevosajoneuvot sekä suuri määrä heiniä. Vahingot nousivat noin 2,5 milj. markkaan. Simossa paloi myös pienehkö puimala, jossa oli tuhansia kiloja heiniä.
Kuusamossa salama iski tainnoksiin 14-vuotiaan Veli Karjalaisen, joka oli veljensä kanssa heinätöissä. Urho-veli ryhtyi heti antamaan tekohengitystä jatkaen sitä koko matkan sairaalaan. Iskun saanut palasikin tajuihinsa.
Talon koko karja kuoli Pohjois-Karjalassa
Perjantaina (14.7) vallinneen ankaran ukkossään aiheuttamista tuhoista tulee jatkuvasti tietoja maakunnasta. Kello 14 ajoissa salama iski Kontiolahden Selkien Kortevaarassa pienviljelijä Onni Hiltusen karjaan surmaten sen kokonaisuudessaan. Talon kuusi lehmää ja hieho olivat suojautuneet ukkossäältä ison kuusen juurelle, mihin salama iski silpoen puun yläosan pieniksi päreiksi ja tappaen karjan. Pieneläjälle ison lapsiperheen kanssa tuli korvaamaton vahinko vakuuttamattomista eläimistä.
Rääkkylän kunnan Oravilan kylässä salama iski perjantai-iltana mv. Aapeli Kolehmaisen asuinrakennukseen sähköjohtoja pitkin pökerryttäen kahdeksan henkilöä. Näistä kaksi vietiin kunnanlääkärille tajuttomina, mutta he toipuivat ilman vakavia vammoja.
Kuusjärven Alavissa tappoi salama perjantain vastaisena yönä Heikki Mustosen tilalla kaksi lehmää ja vasikan. Ilomantsissa kohtalonsa kokivat koira ja vasikka. (Karjalainen 16.7)
Viikonvaihteen (14-16.7) ukkoset sotkivat pahoin puhelinliikennettä Pohjois-Karjalassa perjantain ja lauantain aikana. Sunnuntaina Lappeenrannan seudulla raivonnut ukonilma aiheutti huomattavia vahinkoja, josta saatiin selvyys vasta maanantaina puhelinyhteyksien tultua kuntoon. Suurimmat vahingot aiheutuivat Miehikkälän Kalliokoskella navettapalossa, jonka ullakolla olleet 20 traktorikuormaa kuivaa heinää tuhoutuivat. Suuri navettarakennus talleineen ja ajokalustevajoineen paloi kokonaan. Eläimet ehdittiin kuitenkin pelastaa lukuun ottamatta 20 nuorta kanaa. Miehikkälässä salama sytytti myös pari muuta tulipaloa ja salaman tihutöitä sattui myös mm. Lemillä, Luumäellä ja Lappeella.
Salamasurma Mäntyharjulla
Sunnuntaina kello 13 aikaan iski salama Mäntyharjun Toivolan kylässä mv. Veikko Paasosen omistamaan pieneen asuinrakennukseen. Talon keittiössä oli tapahtumahetkellä kahdeksan henkilöä ja salama iski lattialla sanomalehteä lukevaan perheen 14-vuotiaaseen tyttöön, joka kuoli heti. Muut huoneessa olleet säilyivät vammoitta. Rakennus syttyi tuleen ja paloi perustuksiaan myöten. Salama oli todennäköisesti iskenyt uuniin, josta lenteli laastinkappaleita ympäriinsä. Aineelliset vahingot olivat melkoiset, koska talo oli pahasti alivakuutettu.
Lisäksi aiheutti salama Mäntyharjulla useita sähkömittareiden rikkoontumisia ja muita vahinkoja. (Karjalainen 18.7)
19.07.1961
SALAMASURMIA JA RANKKASADETTA
Kaavilla riehui kello 14 aikaan ankara ukonilma vaatien yhden ihmishengen. Emäntä Iida Vartiainen oli yksin kotona Kaavin Rasimäellä istuen ikkunan ääressä, kun salama iski ikkunaruutuun pään mentävän aukon surmaten 50-vuotiaan emännän ja sytyttäen verhot ja penkin tuleen. Lähistöllä sattui olemaan käynnissä puutavaran lastaaminen kuorma-autoon ja kuljettaja, huomattuaan tulen loimotusta, kiirehti paikalle saaden uhkaavan palon sammutetuksi. Sen sijaan salamaniskun saaneen tekohengitys osoittautui tuloksettomaksi.
Talon isäntä Kalle Vartiainen oli ehtinyt saapua tällä välin kotiin ja oli lähtenyt mopolla kirkonkylälle hakemaan lääkäriä, koska ukkonen mykisti puhelimet. Lääkäri saattoi kuitenkin vain todeta, ettei mitään ole tehtävissä ja aviomies sai niin pahan shokin, että hänet oli kuljetettava sairaalaan.
Pohjanmaalla raivosi myös ukonilma mykistäen puhelimia ja sytytellen palonalkuja. Perhossa nuori mies Tauno Korpi sai surmansa salamaniskusta korjatessaan ukkosen aikana vesijohtolaitteita karjakeittiössä.
Outokummussa keskellä kirkasta auringonpaistetta puhkesi rankka ukkossade, joka muutti hetkessä kadut virtaaviksi vesipuroiksi. Tavallisesti "Kuparikylässä" on totuttu siihen, etteivät ukkospilvet sada, mutta tällä kertaa ilmojen haltija teki poikkeuksen ja vettä tuli varttitunnin ajan sananmukaisesti kuin saavista kaataen. Outokummun lähiympäristön viljelijöille rankkasade aiheutti kiusallisen keskeytyksen heinänkorjuuseen, mutta ei onneksi lakoonnuttanut pahemmin viljalaihoja.
Pohjois-Karjalan pohjoisosissa ukkonen sytytteli metsä- ja rakennuspaloja mm. Sotkamossa, Nurmeksessa ja Kuhmossa. Ala-Sotkamossa tuhoutui noin miljoonan markan arvoinen navettarakennus. (Karjalainen 20.7)
20.07.2019
RAEMYRSKY
Kaikenlaista tuhoa on ukkossää jälleen aiheuttanut eri puolilla Pohjois-Suomea. Alavieskassa salama repi ulkorakennuksen tiilikattoa, sytytti Sievissä ja Rantsilassa muuntajan ja poltti Sievissä mv. Janne Perkiön omistaman heinäladon, joka oli tuntia ennen rajuilmaa ahdettu heiniä täyteen. Metsäpaloja syttyi useita. Posiolla tuhoutui neljä hehtaaria, Sotkamon Maaselässä ja Kuusamon Lämsänkylässä puolitoista sekä Suomussalmella yksi hehtaari metsää.
Kuusamossa ja Kuivaniemellä vallitsi raemyrsky aiheuttaen viljelmille suurta tuhoa. Kuusamossa myrsky lennätteli lisäksi useitten ulkorakennusten katot ympäri niittyjä. Raesateen jälkeen maa oli valkoinen kuin talvella. (Karjalainen 21.7)
21-22.07.1961
RAJUMYRSKYJÄ ERI PUOLILLA
Rajumyrsky kaatoi metsää Muuramessa perjantaina iltapäivällä. Nopeasti noussut myrsky kaatoi metsää yli kolmen hehtaarin alueelta, jonka jälkeen se purkautui Härköpohjan kohdalla kohti Muuratjärveä. Härköpohjan seudulla metsä on arvokasta puustoa ja vahingot nousevat satoihin tuhansiin markkoihin. Myös puhelinpylväitä kaatui ja yhteydet alueelta Jyväskylään ja Korpilahdelle menivät poikki. Myös kaukopuheluyhteydet Jyväskylästä Tampereelle ja Helsinkiin häiriintyivät.
Kiteellä ukkosen mukana liikkunut rajumyrsky rankkasateineen löi viljat ja perunanvarret lakoon. Pienen Säynejärven rannalla mv. Väinö Koffertin maalla myrsky kaatoi useita kymmeniä puita ja katkaisi sähkölinjan. Raju ukonilma sytytteli tulipaloja kello 16 jälkeen, mutta ne saatiin sammutetuksi alkuunsa.
Baltiassa muodostunut matalapaineen keskus liikkui perjantai-iltana pohjoiseen ja syveni maamme lounaisrannikolla aiheuttaen pohjoismyrskyn. Sen voima merellä oli pahimpien puuskien aikana 8-9 beaufortia (20-25 m/s) lauantaina aamuyöllä. Mainittavia haittoja ei tuuli kuitenkaan aiheuttanut lukuun ottamatta Ahvenanmerellä potkurinsa menettänyttä Regina-alusta, joka oli vaarassa ajautua matalikolle, mutta hinausapu ehti ajoissa paikalle. (Karjalainen 22-23.7)
01.08.1961
UKKOSMYRSKY MAIRE
Mairen päivänä riehui maassamme yksi vuosisadan tunnetuimmista ukkosmyrskyistämme. Se liittyi Itämerelle muodostuneeseen heikkoon matalapaineeseen ja sen itäpuoliseen lämpimänkosteaan ilmamassaan ja rintamasysteemeihin.
Myrskyrintama kokonaisuudessaan liikkui Etelä-Suomesta Keski-Suomen kautta luoteeseen, mutta Vaasan tienoilla ja Pohjanmaalla se ei enää aiheuttanut vahinkoja. Vaasaan ukkosmyrsky saapui kello 22, jolloin vielä koko taivas oli kirkkaana yhtämittaisesta salamoinnista. Idässä Puntarikosken voimalaitoksen salamalaskuri Joensuun lähellä rekisteröi 1250 iskua.
Mairen tuhotyöt alkoivat Loviisan Valkosta iltapäivällä, josta myrskyrintama liikkui luoteeseen suunnilleen linjalla Pernaja - Liljendal - Myrskylä - Orimattila - Hollola - Padasjoki, minne myrsky ehti illalla klo 20 aikoihin. Rintama oli laajentunut noihin aikoihin Tampereen seudulle ja Päijänteen itäpuolelle. Lehtitiedot kertoivat ukkosmyrskyyn liittyneen ”voimakkuudessaan ennennäkemättömiä pyörremyrskyjä, joista pahin koetteli Loviisaa”.
Myrskyrintama aiheutti mittavia puustotuhoja laajalti matkallaan pohjoiseen. Asuin- ja talousrakennuksia sekä muuntajia paloi useita kymmeniä ja niiden mukana eläimiä, maatalouskalustoa ja viljaa. Jo ennestään sateisesta heinäkuusta kärsineet pellot olivat kaikkialla laossa rankkasateiden ja raekuurojen jäljiltä .
Puhelinliikenne oli myrskyn jäljiltä lamassa miltei kautta koko Etelä- ja Keski-Suomen. Mm. Lahti, Lappeenranta ja Jyväskylä olivat keskiviikon vastaisena yönä lähes kokonaan eristettynä muusta maasta. Yhteydensaanti palokuntiin kärsi pahoin ja teille kaatuneet puut hidastivat avunsaantia osaltaan.
Ihmishenkiä menetettiin
Maire-myrskyn salamointi vaati neljä kuolonuhria. Heinolassa yhteiskoulun 7. luokalle siirtymässä ollut Tuuli Marja Alanen sai surmansa silmänräpäyksessä salamaniskusta veneretken päätteeksi. Hän oli sisarensa kanssa matkalla moottoriveneellä kesäasunnolle, kun myrsky yllätti. He ajoivat lähimpään rantaan ja kun Tuuli Alanen kiinnitti venettä laituriin, iski salama hänet hengettömäksi.
Kontiolahden Notkolassa salama tappoi isännän ja kaikki kuusi lasta joutuivat sairaalahoitoon palovammoistaan. Kolme heistä meni tajuttomaksi iskusta, joka tuli ensin taloon ja siitä aittaan, joissa molemmissa oli ihmisiä.
Turun saaristossa Västanfjärdin Västanskärissä salama vaati kaksi kuolonuhria iskettyään työmies Laasosen taloon. Surmansa saivat 57-vuotias Asta Laaksonen ja perheen 12-vuotias tytär. Perheen 14-vuotias poika sai vakavan shokin. Eräässä toisessa Västanfjärdin kylässä salama poltti sahan ja myllyn. Sahapalo riehui myös Siuntiossa (Eri lehdistä)
Etelä-Suomen Sanomien Maire - uutisointia elokuun 2. päivänä. Etusivun pääotsikko:
UKKOSMYRSKY PYYHKÄISI YLI ETELÄ-SUOMEN
Suurta hävitystä Lahden seuduilla. Puut katkesivat kuin tikut - palokunnilla runsaasti työtä
Jo tiistain, elokuun 1. päivän vastaisena yönä riehuivat kovat ukonilmat lähes kaikkialla Lappeenranta-Vaasa-linjan eteläpuolella. Lahden seudulla miltei yhtämittaisesta kolmen tunnin salamoinnista huolimatta ukkonen aiheutti varsin vähän vahinkoja. Kaikissa Vesijärven ympäristökunnissa jouduttiin olemaan pari tuntia sähköittä kytkimien laukeamisen takia ja myös puhelinyhteyksiä korjailtiin runsaasti.
Iso huvila paloi. Suurin vahinko sattui Nastolan Ruuhijärvellä, kun toimitusjohtaja Gerdt Starckjohannin huvila paloi lyhyessä ajaksi irtaimistoineen poroksi. Kello 1.10 salama iski pihapuuhun jatkaen siitä maata pitkin huvilan nurkkaan ja keittiöön, josta se heitti jääkaapin ja astiakaapin toiselle seinälle. Pian talo oli ilmiliekeissä ja väki joutui pakenemaan yöpukeissaan ulos ukonilmaan. Puolentoista tunnin kuluttua oli puusta rakennettu viiden huoneen ja keittiön huvila porona. Vuonna 1952 rakennetun huvilan vahingot olivat huomattavat, mutta vakuutukset vastasivat vahinkoja.
Kouvolan seudulle etelän puolelta noussut raivoisa ukkosmyrsky saavutti huippunsa vähän puolenyön jälkeen, jolloin taivas oli sananmukaisesti yhtenä tulimerenä. Lähinnä pienehköt tulipalot työllistivät Iitin, Jaalan ja Voikkaan palokuntia. Yksi yhden huoneen asuinrakennus ehti palaa maan tasalle, kun Jaalan palokunta jouduttiin noutamaan 27 kilometrin päästä paikalle puhelinyhteyksien katkettua.
Kouvolan Sanomien mukaan sekä öinen, että myös tiistai-iltana riehunut ukonilma aiheuttivat useita tulipaloja ja palonalkuja, joista huomattavin lienee ollut Valkealan Inkerilässä illalla tapahtunut karjakartanon/puimalarakennuksen palo. Mv. Taisto Maunon tilalla oli iltalypsy käynnissä ja sisällä oli naisväen kanssa sekä talon että naapurin poikia, kun salama iski avoimesta ovesta tainnuttaen yhden pojista. Hänet saatiin ulkona virkoamaan.
Palavasta navetasta saatiin karja pelastettua siipikarjaa lukuun ottamatta. Mykistyneiden puhelinten takia palokunnan tulo viivästyi ja navetta sekä puimala tuhoutuivat mukanaan mm. puima- ja lypsykoneet. Uusi tilan päärakennus saatiin varjeltua syttymiseltä, mutta sen ikkunoita särkyi ankarassa kuumuudessa. Tilan kaikki kiinteistöt olivat vakuutettu 4,5 milj. markasta, mutta navetan osalta ne eivät läheskään vastaa vahinkoja.
(Myrskyvahingoista ei Kouvolan Sanomissa ollut mainintoja kuin kahdesta Kuusankoskella kaatuneesta koivupuusta.)
VARSINAINEN MAIRE-MYRSKY ISKI ILLALLA
Uusi ukkosrintama saapui maahamme etelästä tiistaina iltapäivällä noin 100 kilometrin levyisenä edeten hitaasti kohti pohjoista.
Loviisan kaupunki myrskyn alkulähteillä sai kokea elämänsä pahimman rajuilman. Kaupunkia kohtasi voimakas pyörremyrsky, joka alkoi Valkosta ja pyyhkäisi yli kaupungin kohti sisämaata. Se eteni noin 50-250 metrin levyisenä. Tuhansia puita kaatui kuin veitsellä leikaten. Voimakas tuuli murskasi kirkon, paloaseman, sairaalan ja kahden koulun katot ja heitteli tiiliskiviä ilmaan. Kaikkiaan lenteli Loviisassa peltikattoja yltympäriinsä. Lisäksi kaatui kaupungin lähimetsissä pari kolmiomittaustornia.
Vesitornista pyörremyrsky tempaisi irti 100 kilon painoisen teräsluukun heittäen sen 50 metrin päähän maahan. Kaupunki sai myös merkillisen ”nähtävyyden”, kun tuuli käänsi rullalle palolaitoksen katon ja asetti koko tötterön kauniisti paloaseman eteen, jossa sitä ihmettelemässä kävi runsaasti kaupunkilaisia. Rauma-Repolan lautatarhassa hajosivat suuret lautatapulit kuin korttitalot ja proomut irtosivat laitureista. Saksalaisen rahtialuksen ankkuri ei pitänyt myrskyssä ja tuuli painoi sen karille. Uimaranta oli kuin ”maailman hirmuisimmat lättähatut olisivat temmeltäneet siellä”.
Loviisa pimeni täydellisesti sähköjen katkettua. Erikoista myös oli, että kaupunginhallituksen istunnon päättyessä valtuutetut pyrkivät raatihuoneesta koteihinsa, mutta myrsky painoi ovia sellaisella voimalla, ettei ulos ollut menemistä. Näin he joutuivat käsittelemään myrskyn mahdollisia seuraamuksia tuoreeltaan jatkuneessa "pakkoistunnossaan". Raivaustyöt aloitettiin seuraavana päivänä, mutta kestänee useita viikkoja ennen kuin kaupunki on entisellään. Suurimmat kustannukset tulevat sähkönjakeluverkon kunnostamisesta, mutta kaupunki ja lähiympäristö olivat muutoinkin pahoin runneltuja.
Myrskyrintama eteni pohjoiseen
Illansuussa ukkosmyrsky näytti voimansa Lahden seudulla. Suora sitaatti keskiviikon lehdestä:
”Keskipäivän hiostava sää enteili illaksi samantapaista rajuilmaa kuin edellisenä yönäkin, mutta kävikin niin, että ilmojen haltija ei tyytynyt ukonilmaan ja sateeseen, vaan lähetti sata kilometriä leveän myrskyrintaman koko Etelä-Suomen harmiksi. Jo seitsemän jälkeen illalla tuli ensimmäinen varoitus salamoiden ja rajujen tuulenpuuskien muodossa. Kadut olivat Lahdessa täynnä tuulen repimiä oksia ja hennommat rungot eivät kestäneet näitä alkuvalmistelujakaan.”
Puhelinyhteydet katkesivat
- Pahalta näyttää,totesi insinööri Jorma Rasila Lahden Keskinäisen Puhelinyhdistyksen vikakonttorista tiistai-iltana. Puhelinyhteyksien kannalta oli myrsky viime vuosien tuhoisin. Puita oli kaatunut linjoille ja yhteen aikaan yhteydet olivat poikki lähes kaikkiin suuntiin. Pahimmalta näytti linja Lahdesta Koskelle.
- Kaikki irrotettavissa olevat miehet on lähetetty myrskyn tuhoja korjaamaan ja töitä riittänee aamuun saakka. Kello 22 mennessä noin 20 miestä on saatu lähetettyä teiden varsille,kertoi Jorma Rasila.
Valtion puhelimesta katkesivat kaukoyhteydet illalla Lahdesta mm. Hämeenlinnaan, Tampereelle, Poriin, Lappeenrantaan, Imatralle, Kotkaan, Loviisaan, Mäntsälään, Mikkeliin, Jyväskylään, Jämsään ja Kuhmoisiin. Helsinkiin päästiin vain yhtä linjaa pitkin. Yhteydet saatiin suurimmaksi osaksi kuntoon noin kello 21.15.
Ukkosen raivotessa pahimmillaan keskeytti Lahden radioasema lähetyksensä ja myös teleprinttiyhteys oli jonkun aikaa poikki.
Puuta kaatui kuin heinää
Varsinainen myrskykeskus liikkui Lahden etelä- ja länsipuolelta. Varsinkin metsien reunustama Hämeenlinnantie tukkeutui kaatuneista puista ja sinne muodostui pitkiä autokolonnia ja ruuhkia.
Helsingintien poikki lojui säännöllisin välimatkoin kaatuneita puita, mutta liikenteelle ei tullut niin pahaa haittaa, koska kaatuneista rungoista ulottui tielle yleensä vain latvat.
”Metsät sen sijaan olivat lohduttoman näköisiä. Missä vähänkin oli aukeata ja rajuilma pääsi ottamaan vauhtia, eivät paksutkaan rungot kestäneet sen voimaa, vaan katkeilivat puolivälistä. Siellä täällä Suuret turvelaikut nousivat juurien mukana pystyyn ja oksankappaleet peittivät asfalttia kilometrikaupalla. Kaatuneita maitolaitureita lojui ojanpientareilla ja puhelinlinjat kiemurtelivat maantiellä.”
Sadevesi oli syönyt tienpenkkoja uhkaavanlaisesti, joskin suuremmilta sortumilta vältyttiin. Syrjäiset metsätiet peittyivät suuriin lätäköihin ja äkillisen pimeyden takia kävivät vaarallisiksi liikenteelle.
Laajimmat puustotuhot olivat linjalla Orimattila-Hollola-Lammi. Yksinomaan Hollolan Kukonkoivussa tuhoutui metsää 250-300 hehtaaria noin 3x3 km:n alalta. Kaatuneiden ja katkenneiden runkojen yhteismäärä viidentoista tilan metsissä oli 30.000. ESS:n toimittajan kuvakerrontaa:
"Kukonkoivun seutuvilla myrskyn voima oli yllättävän suuri vai lieneekö maaperä ollut otollista ukonilmalla. Pahimman pauhun aikana ilma oli yhtenä oksa- ja neulamerenä, vesiryöppyjen piiskatessa salamien säestämänä metsiä ja peltoja. Valtavat sademäärät nakersivat tienpenkkoja ja monin paikoin maantie peittyi kokonaan vesilammikoihin. Äkkiä langennut pimeys toi vielä lisäyksen hornamaiseen tunnelmaan. Eipä sitten ollut ihme, että myrskynpyörre tempasi keskusurheilukentän suuren katoksen taivaalle pudottaen sen ylösalaisin parinkymmenen metrin päähän alkuperäisestä sijaintipaikastaan."
Orimattilassa myrskyn tuhoreitti kulki linjaa Pakaa - Kantele - Humaloja – Vähä-Mallusjoki, siitä yli Hasin ja Unkerin kulmakuntien, edelleen Järvikylän - Niemisten kylien kautta Luhtikylään. Monien tilojen metsät menivät kokonaan nurin, kattoja hajosi ja lenteli satojen metrien päähän, mm. Kalliomäen talon toisen lappeen peltikatto 300 metrin päähän pellolle. Useiden tiilikattojen tiiletkin lentelivät hajalleen samoin kuin seipäillä olleet ruislyhteet. Matti Mäkelän suuri puimala hajosi lautakasaksi. Maitokopit teiden varsilta kaatuivat nurin mukanaan eräässä niistä suojautuneena olleet kolme poikaa.
Orimattilan myrskytuho vastaa pitäjän metsien 2-3 vuoden hakkuita. Tuhoalueen laajuudeksi mainittiin lehtitiedoissa noin 2x6 kilometriä.
Elokuun yhdeksäntenä päivänä satalukuinen joukko metsänomistajia kokoontui Orimattilassa kuulemaan ohjeita Metsänhoitoyhdistyksen tiedotustilaisuuteen. Paljon puhuva oli piirimetsänhoitaja Mauno Uusitalon lausunto Etelä-Suomen Sanomille:
”Monen moisilla metsäisillä taistelukentillä olemme olleet ja käyneet, mutta eipä totta vie tuollaista jälkeä ole juuri tavattu. Täydellisillä tuhoalueilla, joita on huomattavia määriä Orimattilassa, Hollolassa, Koskella, Lammilla ja Padasjoella, on murrokossa eteneminen varsin hankalaa. Tilanteet metsissä ovat erittäin sekavia ja harmillisen yksilöllisiä...
...Sen jälkeen, kun on saatu selvitellyksi ratkaisevat peruskysymykset, onkin ponnekkaasta, tärkeimmäksi muodostuvasta puunkorjuu- ja ajotyöstä kysymys. Tässä mielessä meillä tulee olemaan, saatuamme työt asiallisesti käyntiin, todella kiire. On ennätettävä suorittaa ensivaiheen työurakka ennen lumen tuloa."
Silloinen käsitys luonnonvoimista: ”Niin tämä elokuun alun kiukkuinen vihuri kuin muutkin luonnon esitykset ja voimannäytökset, jotka viimeisen vuosikymmenen aikana ovat kieltämättä oloissamme määrällisesti lisääntyneet ja vaikutuksiltaan tehostuneet, panevat meidät kriitillisesti tarkastelemaan tapahtuneita ilmiöitä."
Lammin Evolla kello 19-20.30 kaatui metsäkoulun kauneimmasta hongikosta peräti 40 000 runkoa. Kilometreittäin oli puuta nurin myös Lammilta Jyväskylään menevällä tiellä ja lukuisilla pikkuteillä, tuhansia runkoja. Kaaosta saatteli ankara ukonilma.
Heinolan koillispuolella Paistjärvellä koettiin Mairen tuhovimma ESS:n kuvaamana:
”Tiistai-iltana kulki hirvittävän voimakas ukkosrintama kaatosateineen ja seudulla ennennäkemättömän hirmumyrskyn saattamana Räävelin itäpuolitse pääasiassa Pärnämäen maantien suunnassa pahimmanhävityskeskuksen sattuessa metsäalueelle, joka rajoittuu Sonnakseen, Kuijärveen ja Saarijärveen. Tällä kolmion muotoisella alueella hävitys muistuttaa sota-aikojen tykistökeskityksen jälkiä järeiden tukkipuiden maatessa 300 hehtaarin alueella luokonaan maassa”…”Eivätkä tuhot rajoitu vain mainittuun pääkeskukseen Paistjärvellä, vaan niitä on eri tilojen metsissä Pärnämäentien varrella, alkaen Sulkavankoskelta, kaikkiaan liki 40 kilometrin matkalla.”
Moottorisahojen terävä laulu helähti soimaan kello 4 aikaan aamuyöllä Paistjärvellä, kun paikkakuntalaiset purkivat talkoovoimin myrskyn kasaamia sulkuja maanteillä. Pelkästään valtion metsissä arvioitiin kaatuneen järeää tukkipuuta yli 10 000 runkoa. Pienemmät havupuut mukaan laskien runkomäärä nousee "pyörryttäviin lukuihin". Yksityismetsistä erittäin rumaa jälkeä tuli mm. mv. Vilho Sihvonlahden omistamassa järeässä hoitomännikössä kilometrin matkalla.
ESS:n edustajan kuvaus: ”Paistjärven tuhoista näimme ensimmäiset merkit jo Muikkusalmen sillan yli ajettuamme ja pahimman hävityksen keskelle päästyämme avautui katastrofimaisemaa kahden puolen maantietä kilometrien matkalla. Tuhoalueen leveys oli noin 2,5 kilometriä eikä metsäteknikko Puolakka vielä osannut kertoa, kuinka pitkälle se ulottuu Kuijärven eteläpuolella ja vastaavasti toisessa päässä Sonnaisten taakse. (Ilmeisesti jälki ei ole siellä enää yhtä rumaa).
Silminnäkijät kertoivat ”puilla metsässä olleen niin kiire maahan, etteivät ne joutaneet edes kaatumaan normaalisti”, vaan nyt ”menivät puut maahan silmänräpäyksessä kuin korpraalin käskystä, että mätkähti vain.”
Kolme miesryhmää työskenteli moottorisahoineen eri puolilla aukoen sivuteitä taloihin. Ihmiset kertoivat joutuneensa jättämään autonsa mottiin myrskyn yllättäminä ja noutaneensa ne vasta teiden auettua.
Sysmässä alkoi erityisen ankara ukkonen klo 19 jälkeen. Taipaleen kylällä kaatui useita lähes 100-vuotiaita mäntyjä sähkölinjojen päälle. Eniten myrsky runteli Onkiniemen ja Kalhon välistä noin 8 kilometrin pituista aluetta. Puita kaatui ja kattoja vaurioitui; mm kahdesta koulusta repeytyivät katot. Palokunnalla oli kolme hälytystä tulipaloihin heti kello 20 jälkeen. Yksi ulkorakennus paloi maan tasalle.
Sen sijaan Luhangalla, Leivonmäellä ja Pertunmaalla ei ukkonen aiheuttanut suurempia vahinkoja.
Tampereen seudulla teki ukkosmyrsky miltei samanlaista tuhoa kuin Loviisassa. Lentokentällä mitattiin tuulen voimakkuudeksi ajoittain 42 m/s ja se kaatoi mennessään paksuja puita. Tampereen lähiympäristössä arvioitiin ukkosen ja siihen liittyneen kaatosateen aiheuttamat vahingot kymmeniksi miljooniksi markoiksi.
Tuntemattoman sotilaan esitys Pyynikin kesäteatterissa sai todellisuuden tuntua suuren puun rojahtaessa kesäteatterin päälle. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut. Myös Pirkkalassa "pyörremyrsky kiskoi paksuja puita juurineen".
Alustavissa arvioinneissa myrskyn suurimmat metsätuhot olisivat olleet Tampereen pohjoispuolella Ylöjärvellä ja mahdollisesti Orimattilassa. Tuhojen tarkempi vertaaminen eri alueiden kesken oli muutamia päiviä tapahtuman jälkeen luonnollisesti vaikeaa.
(Kooste Etelä-Suomen Sanomien mikrofilmiarkistosta).
JÄLKIRAIVAUSTA (Kouvolan Sanomat 4-5.8)
Myrskyn tuhoja raivataan Loviisassa 300 miehen voimalla
Hirmumyrsky "Mairen" runtelemassa Loviisassa lähiympäristöineen jatkuivat laajat raivaus- ja kunnostustyöt torstaina täydellä teholla lähes 300 miehen voimin. Kaupungissa, joka myrskyiltana tiistaina pimeni täydellisesti, saatiin torstaina palautettua virrat noin kahteen kolmasosaan. Välittömästi myrskyn jälkeen saatiin kunnostettua sähkölinjat sairaalaan, vesilaitokseen ja meijeriin ja myöhemmin muihin tärkeisiin laitoksiin.
Kymenlaakson sähköyhtiön käyttöins. Edw. Swen, jonka kotitalon päälle tuuli rojahdutti valtavan puun, kertoi, että sähkönjakelu saataneen kokonaisuudessaan kuntoon perjantaina, tosin suurelta osin väliaikaisesti. Hollolan ja Hl. Kosken asukkaat saavat kuitenkin viettää iltansa kynttilänvalossa ainakin sunnuntaihin saakka, sillä Loviisasta johtava 20 000 voltin suurjännitejohto oli myrskyssä 5 kilometrin matkalta pudonnut maahan.180 miestä kunnosti linjoja miltei yötä päivää. Orimattilaan saakka suurjännitejohto oli jo kunnossa.
Puhelinyhteydet saatiin torstaina pääpiirteittäin kuntoon, ehkä parin päivän päästä ne olisivat entisellään. Noin 50 miestä valtion puhelinlaitoksesta oli korjaustöissä. Myrskyn aiheuttamat vahingot on alustavasti arvioitu yksistään Loviisan seudulla kymmeniksi miljooniksi markoiksi, josta enin osa sähkövaurioita.
Loviisan palopäällikkö piti tilannetta myrskyn aikana erittäin kriitillisenä palolaitoksen kannalta. Loviisan uudessa vesitornissa oli vettä vain noin 300 kuutiometriä, mikä ei olisi riittänyt alkuunkaan, jos kaatuneet voimajohdot olisivat aiheuttaneet tulipaloja, mitä nyt ei syttynyt. Kun virta oli poikki koko kaupungissa, ei vesitornin pumppukaan toiminut.
MYRSKY SILPOI METSIÄ, EVOLLA SUURTUHO
Laajat vahinkoarvioinnit alkoivat vakuutusyhtiöiden toimeksiannosta mahdollisimman nopeasti tuhoalueilla. Myrskyn metsille aiheuttamat vahingot olivat suurimmat linjalla Loviisa - Orimattila - Hollola - Lammi - Padasjoki - Ylöjärvi, missä jo summittaisesti voitiin todeta kaatuneen maahan satoja tuhansia runkoja.
Ennennäkemätöntä tuhoa syntyi Evon arvokkaassa valtionpuistossa Padasjoen alueella, missä ennakkoarvioinnit tuhoista pettivät pahasti. Kahdessakymmenessä minuutissa myrsky kaatoi noin 50 000 runkoa kilometrin levyisellä alueella. Lisäksi tuuli katkoi tai taivutti käyttökelvottomaksi parisenkymmentätuhatta runkoa.
Maahan kaatuneista lähes miljoonasta kuutiojalasta puita suurin osa kaatui juurineen ja voidaan käyttää tukkipuina. Toisaalta metsänhoidollisesti vahinko on korvaamaton, sillä "Maire" heitti yhdellä iskulla maahan kaiken sen, mitä vuosikymmenten ajan on kehitetty ja hoidettu. Vaikka tuhoalue on verrattain kapea vyöhyke, nousevat myrskyvahinkokorvaukset yksistään Evon osalta yhtä suuriksi kuin koko viime vuodelta, kertoi metsävakuutusyhdistyksen puheenjohtaja metsänhoitaja Pasi Lehmusluoto lehdistölle perjantain retkeilyn yhteydessä.
Vakuutusyhtiöiden Tiedotuskeskuksesta kerrottiin STT:lle, että varovaistenkin arvioiden mukaan nousevat myrskyn vakuutetulle omaisuudelle aiheuttamat tuhot kokonaisuutena kymmeniin miljooniin markkoihin.
Varsinkin Orimattilasta ja Ylöjärveltä on ilmoitettu suurista vahingoista, mutta muualta maasta ei ole kerrottu myrskytuhoista, vaikka ukkosrintama eteni Itä-Suomen kautta pohjoiseen. Metsävahingoista vain vähäinen osa jäänee metsänomistajien tappioksi, sillä metsävakuutus on yleisintä Etelä-Suomessa (75%).
Tiistai-illan ja keskiviikkoyön myrskyissä vahingoittui runsaasti myös rakennuksia ja puistoja. Vakuutusyhtiöt korvaavat näitä vuoden alusta käyttöön otetuilla koti-, kesähuvila- tai palovakuutuksen perusteella.
Mairen päivän salamaniskut vaativat neljä kuolonuhria
Voimakas ukonilma Västanskärissä Västanfjärdissä Kemiön saarella vaati kaksi kuolonuhria tiistain vastaisena yönä. Salama iski 00.30 aikaan työmies Laaksosen taloon surmaten 57-vuotiaan Asta Laaksosen ja tämän 12-vuotiaan tyttären Eilan. Perheen 14 vuoden ikäinen poika Pentti sai shokin.
Salamasurman lisäksi Kemiön Sammalassa salama sytytti Gunnar Hollstenin ja Runar Sjöstrandin omistamat sahan ja myllyn, jotka tuhoutuivat perustuksiaan myöten. Lautatarhan palokunnat saivat suojelluksi. Vahingot arvioitiin 3 milj. markaksi. Ukonilma seudulla oli kovin miesmuistiin. Se alkoi kello 22 ajoissa jatkuen voimakkaana kolmisen tuntia. Kaatosateet aiheuttivat maanviljelijöille tuntuvia taloudellisia menetyksiä.
Heinolassa yhteiskoulun 7. luokalle siirtymässä ollut Tuuli Marja Alanen sai surmansa silmänräpäyksessä salamaniskusta veneretken päätteeksi. Hän oli sisarensa kanssa matkalla moottoriveneellä kesäasunnolle, kun myrsky yllätti. He ajoivat lähimpään rantaan ja kun Tuuli Alanen kiinnitti venettä laituriin, iski salama hänet hengettömäksi.
Pielisjärven Kontiovaarassa iltapäivän ankaran ukonilman aikana salama iski Notkolan taloon surmaten isännän, mv. Vilho Leppäsen, joka oli ensimmäisessä aitassa marjakoria tekemässä. Hänen kanssaan aitassa ollut 8-vuotias Irma-tytär säilyi vahingoittumatta. Salaman voimasta isännän kello oli pysähtynyt kello 15.10. Viereisessä aitassa ollut talon Tyyne-emäntä kuuli voimakkaan räsähdyksen ja näki miten salama aitan edessä kynti melko syvän vaon ja heitti multaa ja kiviä aittaan. Salama kulki keskimmäisen aitan ohi sytyttäen sitten kolmannen samassa ryhmässä olleen aitan katon tuleen. Tuli saatiin kuitenkin heti sammumaan osaksi rankkasateen ansiosta.
Talon asuinrakennuksen tuvassa radion lähellä ollut Pirjo-tyttö meni iskusta tajuttomaksi ja hänen lähellään olleelta Seija-tyttöseltä paloi otsahiuksia, vasemman käden ihoa ja silmät vioittuivat. Reijo-pojan salama tainnutti, mutta hän selviytyi. Radioantennin toinen pää oli johdettu aittojen viereen.
Ukkosmyrsky siirtyi Pohjois-Karjalaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.
Karjalainen 3.8:
ANKARA UKONILMA SYTYTTI TULIPALOJA MAAKUNNASSA
Keskiviikon vastaisena yönä vallitsi Pohjois-Karjalassa tavallista voimakkaampi ukkossää. Etelä-Suomessa tihutöitään tehnyt myrsky siirtyi iltayöstä maakuntaan aiheuttaen lukuisia tulipaloja, sähköhäiriöitä ja vaurioita puhelinyhteyksiin. Yöllinen raju ukkossää salamointeineen muodosti mahtavan näyn sielläkin, missä se ei aiheuttanut suoranaisia vahinkoja. Joensuussa noteerattiin pahimmillaan 60 leimahdusta minuutissa.
Viinijärven seudulla kerrottiin raivonneen ukonilman, jollaista ei ole nähty paikkakunnalla miesmuistiin. Juojärven Korpivaaran kylässä voimakkaasta salamaniskusta syttynyt tulipalo poltti mv. Ilmari Hyvärisen suuren hirsisen talon maan tasalle. Kylän kaikki puhelimet olivat epäkunnossa, eikä palokunta ehtinyt 15 kilometrin päästä Viinijärveltä ajoissa paikalle.
Tarinan tuttu kulku tuohon aikaan: "Ukonilman raivotessa Korpivaaran kyläläiset kokivat noin kello 23.45 erittäin voimakkaan salamaniskun ja jyrinän. Ilmari Hyvärinen nukkui perheineen aittarakennuksessa ja tajusi salaman iskeneen aivan lähelle. Isäntä näki aitan oven avattuaan talonsa olevan tulessa. Yritettyään perheen avustamana pelastaa talon irtaimistoa hän oli juossut salamojen ja lieskojen kilpaa leimahdellessa työnjohtaja Dimitri Timosen taloon, jonka puhelin oli kuitenkin epäkunnossa, samoin kuin Juojärven rautatieasemankin puhelin. Tj. Timonen lähti autollaan hälyttämään palokuntaa 15 kilometrin päästä jne...(apu ei ehtinyt ajoissa)
Avuksi tulleet kyläläiset kantoivat sankoilla vettä kaivosta, joka tyhjentyi pian. Paloautolla haettiin vettä Juojärven satamasta useita kertoja. Lähirakennusten irtaimisto siirrettiin etemmäksi paikalta ja palokunta onnistui pelastamaan muut paitsi päärakennuksen".
Raivoisa ukonilma riehui puoliyön jälkeen Juuassa aiheuttaen yhden huvilarakennuksen palon sekä paljon työtä sähkö- ja etenkin puhelinmiehille. Nunnanlahdessa salama rikkoi 15 puhelinkonetta. Eino Romppasen perikunnan omistama huvilarakennus syttyi noin kello 1.20 palaen nopeasti maan tasalle.
Pielisjärven Louhivaarassa salama poltti heinäladon mukanaan 8 000 kg heinää. Kinnasniemen Multimäessä Tauno Mononen ja hänen suurilukuinen lapsilaumansa pääsivät pelkällä säikähdyksellä, kun salama rikkoi pahoin talon perustuksia, 13 ikkunalasia ja radion pirtin täyttyessä kokonaan savuun.
Pitkiin aikoihin kovin ukonilma iski Kiteelle puolenyön maissa. Suurimman vahingon salaman sytyttämä tulipalo aiheutti Kiteen Puhoksessa, missä entinen Koivikon hovin 90 lehmän navettarakennus tuhoutui perustuksiaan myöten. Rakennuksen mukana menehtyi kaksi vasikkaa, 55 000 kg heinää, paalutuskone ym. Puhelimien ollessa mykkinä agronomi Knut Palosuon täytyi ajaa kirkolle antamaan palohälytys. Tällä välin tuli ehti saamaan yliotteen. Palokunta työskenteli koko yön ja vielä aamulla olivat liekit osittain valloillaan 100 metriä pitkän rakennuksen sisustassa. Muutaman kymmenen metrin päässä ollut tilan päärakennus säästyi tuholta.
Kiteenkylässä paloi riihi, Loukunvaarassa lato ja heinät. Potoskavaarassa kaatui useita puita ja sähköpylväitä. Lisäksi satoi sormenpään kokoisia rakeita monissa paikoin.
"Ilomantsissa keskiviikon vastaisen yön raivokas ukonilma oli paitsi tuhoisa, myös samalla harvinaisen komea ilmiö elokuisen tummalla taivaalla noin neljä tuntia kestäneenä taukoamattomana salamointina", kirjoitti Karjalainen.
Ensimmäinen hälytys annettiin palokunnalle noin kello 00.40. Ilomantsin keskustassa oli seurakuntatalon ullakko tulessa. Hälytyksen suoritti naapurissa asuva kunnanlääkäri tri Hallantie polkupyörällä asemalle ajaen, koska puhelimet olivat vioittuneet. Tarmokkain toimenpitein ja hyvän vedensaannin turvin palo saatiin rajatuksi ullakon ja sen irtaimiston vahinkoihin.
Puolitoista tuntia myöhemmin Sonkajan Ruokosuolla paloi talousrakennus mukanaan yhdeksän lammasta ja viisi kanaa sekä 4 500 kiloa uutta heinää, 1 000 kiloa jauhoja, kaksi uutta polkupyörää ym. taloustavaraa. Vahingot 1,5 miljoonaa mk.
Joensuun valtionpuhelimesta kerrottiin lehdelle, ettei raju ukkossää aiheuttanut maakunnallisesti suurempia häiriöitä. Laajan ukkosvyöhykkeen keskus oli Etelä-Suomessa, jonka vuoksi kaikki yhteydet menivät poikki mm. Helsinkiin. Korjausryhmien lähdettyä liikkeelle saatiin yhteydet Pohjois-Karjalaan välttävään kuntoon jo keskiviikkoaamuna. Paikallisyhteyksiä ukkonen katkoi kuitenkin maakunnan alueella paikoin pahastikin.
Pohjois-Karjalan Sähkö ilmoitti, ettei yön ukonilma aiheuttanut mainittavia vahinkoja. Liperin Juojärvellä rikkoutui muuntaja ja eri puolilla sattui pieniä sähkökatkoksia, mutta suuremmista ei ole ilmoitettu.
04.08.1961
KAKSI LASTA KUOLI SALAMANISKUSTA KITEELLÄ
Salama surmasi kaksi lasta talon rappusille Kiteen Suorlahden Hallakorvella. Vallinnut ukonilma ei tuntunut varsin kovalta, mutta yhtäkkiä kuului valtava rysähdys ja salama repi pärekaton, särki kamarin välikaton ja rikkoi radion sekä surmasi sisältä rappusille menneet Einar Savolaisen viisivuotiaan Jukka Veli Sakarin ja Aira Savolaisen kuusivuotiaan Juha Pertti Sakarin, sekä tainnutti hetkeksi ullakolla nukkuneen Reino Päivisen salaman kulkiessa vuoteen alitse.
Vähän ennen kello 13 liikkui Kiteellä ukonilma ja se tuntui keskiviikon vastaisen yön ukkoseen verrattuna vähäiseltä, mutta seuraukset muodostuivat ikäviksi. Surmansa saaneet pojat tavattiin heti kuolleena rappusilta vierekkäin kaatuneina. (Karjalainen)
08.08.1961
RAEKUURO PUI VILJAT Lapinjärven ja Iitin rajalla. Aamulla klo 5.30 jälkeen nousi pohjoisesta ukkosrintama, joka yli tunnin ajan kylvi raekuuroja Iitin Haapakimolasta Muikkulan ja Taasian kylien läpi aina 2-3 kilometriä Lapinjärven puolelle asti. 10 kilometriä pitkällä ja 2 kilometriä leveällä alueella oli sateen tauottua maassa 5-10 sentin raekerros.
Viljelyksillä ja puutarhoissa syntyi pahaa jälkeä. Toistakymmentä tilaa menetti kaurasatonsa käytännöllisesti katsoen kokonaan yhteensä 40-50 hehtaarin alueelta. Jyvät olivat varisseet peltoon. Peruna- ja juurikasvimaat hakkautuivat riekaleiksi maata vasten. Myös omena- ja marjasadot kärsivät. (ESS:n mikrofilmiarkisto).
Kouvolan Sanomat aiheesta 9.8:
Rakeet tekivät tuhoa Iitissä. Peukalonpään kokoisia rakeita satoi varhain tiistaiaamuna Iitin Muikkulan kylässä ja lähitienoolla aiheuttaen täydellisen tuhon puutarhoissa ja viljapelloilla. Varhain kello 4 aikaan alkoi ukonilma Iitissä ja se nousi Muikkulan päälle kello 5. Kello 5.25 alkoi sataa valtavia rakeita, jota kesti puolen tunnin verran ja sen jälkeen oli maassa noin 15 cm raepeite.
Sateen tauottua paljastui, kuinka puutarhojen omenapuista olivat omenat putoilleet ja muuttuneet mustiksi, marjapensaista varisivat marjat sekä lehdet ja viljapelloilla karisivat viljat kokonaan. Kertoman mukaan raerintama oli leveydeltään ainoastaan 1-1,5 kilometriä. Vielä illalla oli varjopaikoissa rakeita 10 sentin paksuudelta.
21.08.1961
POUTAPÄIVÄN PYÖRREMYRSKY ELIMÄELLÄ
Raju pyörremyrsky rikkoi kauniin poutapäivän leppoisuuden perjantaina Elimäen Ratulassa. Vähäisen pilven alapuolelle syntynyt pyörre teki ällistyttävää tuhoa osuessaan pihapiiriin.
Pyörre syntyi peltoaukealla vetäen mukaansa multaa, ruohoa ja roskia. Sen suunta muuttui kohti Pauli Nurmisen taloa ja Ratulan koulua. Nurmisen talon puutarhasta pyörre imaisi ilmaan marjapensaita ja omenapuita. Seuraavaksi se tempaisi irti osan ulkorakennuksen pärekatosta, josta parinkymmenen neliön suuruinen kappale paiskautui asuinrakennuksen katolle tunkeutuen osaksi ullakolle. Samanlainen kappale lensi 50 metrin päähän perunapeltoon.
Vielä rajumman kohtelun sai osakseen kansakoulun uudehko opettajainasuntola, josta katto kohosi ilmaan kuin paperi. Osa siitä putosi nurin kääntyneenä takaisin alustalleen, mutta suuria kappaleita kiskaisi pyörre mukaansa. Iso peltirulla löytyi myrskyn ohi mentyä parinsadan metrin päästä pellolta ja toinen joesta, jossa pystyssä törrötti myös joitakin Nurmisen puutarhasta kadonneita omenapuita. Myös osa välikattorakenteita lensi pellolle.
Pyörteen kohdalle osunut Nurmisen ulkorakennus kärsi katon menetyksen ohella niin pahoja vaurioita, että omistaja harkitsee rakennuksen purkamista. Asuinrakennus on liikahtanut, mutta palomuurit todettiin ehjiksi. Opettajainasuntolan kattorakenteet joudutaan lähes kokonaan uusimaan. Rakennuksilla ei ollut vakuutuksen ns. myrskyehtoa. (ESS:n mikrofilmiark.)