Tuoreimmat

Tuesday, 05 November 2013 18:56

Pannukakku nimeltään Simone

Written by
Rate this item
(4 votes)

Hurrikaanin voimalla puhaltunut Simone-myrsky (tunnetaan myös nimillä St. Jude ja Christian) sai kiehumaan muutakin kuin Pohjanmeren aallot. Uutisointi kävi voimakkaasta syysmyrskystä kuumana aina Pohjanmeren rantavaltioista tänne Fennoskandian perukoille. Simone laittoi Tanskan tuuliennätykset uuteen uskoon, ja Ruotsissakin syntyi uusi lokakuun tuuliennätys. Suomessakin odotettiin hurjaa syystuulta ja varauduttiin muun muassa sähkökatkoihin, mutta lopulta Simonea ei voitu edes luokitella myrskyksi, ja lässähdys oli laajalti yleinen ihmettelyn ja naureskelun aihe. Jälkikäteen voikin kysyä, mitä odotettiin, miksi odotettiin ja kuka odotti?

Uutisointi myrskystä alkoi brittiläisen median johdolla jo edeltävän viikonlopun aikana. Vähitellen uutisia alkoi tipahdella myös Tanskasta ja Ruotsista. Simone oli tulossa Suomea kohti, joten tapaus alkoi vähitellen kiinnostaa myös kotimaista mediaa ja suomalaisia. Viikko alkoi raflaavilla kuvilla ja tuulilukemilla Englannista ja jatkui myöhemmin maanantain aikana uutisilla Hollannista ja Tanskasta. Suomessa uutisoitiin, että Simone tulisi heikentymään ennen saapumistaan meille, mutta en huomannut missään tietoa, joka olisi asettanut lähestyvän puhurin voiman oikeaan mittakaavaan. Lisäksi meille esiteltiin, kuinka pelastustoimi ja sähköyhtiöt olivat varautuneet lähestyvään tuiverrukseen. Vaikutti siltä, että Simonen ympärille kohotettu hype oli imaissut mukaansa myös tahoja, joiden pitäisi pystyä pitämään päänsä kylmänä joka tilanteessa ja katsomaan käytössä olevaa säätietoa niin objektiivisesti kuin mahdollista. Sääammattilaisen näkökulmasta tilanne vaikuttaa suorastaan pelottavalta, jos tässä epäonnistutaan. Asiassa on kyse viestinnän uskottavuudesta, varautumisen onnistumisesta, valtavista summista rahaa ja jopa ihmishengistä.

Vilkaistaanpa seuraavaksi, mitä tarjolla ollut meteorologinen tieto sanoi Simonesta. Alla on kaksi animaatiota, joissa näkyy myräkkää edeltävän vuorokauden säävaroitukset Simoneen ja Tapani-myrskyyn liittyen. Tapani toimii tässä sopivana esimerkkinä harvinaisen voimakkaasta kotimaisesta talvikauden myrskystä. Animaatioista näkyy, että Simonesta ennustettiin kyllä myrskyä eteläisille merialueille, mutta lukemat olivat vain niukasti myrskyrajan yläpuolella.

Tapani-myrskyssä varoituslukemat olivat jo edeltävänä päivänä 27 m/s ja hieman ennen tilanteen alkua jopa 30 m/s. Tämä on rohkea arvio, koska Suomen merialueilla ei ole koskaan mitattu rajumpaa keskituulta kuin 31 m/s. Maa-alueille Simonen tapauksessa annettiin alimman tason tuulivaroitus (keltainen nuoli) aivan etelärannikon tuntumaan. Tapanin tilanteessa toiseksi ylintä tasoa käytettiin jo edeltävänä päivänä ja ylintä eli punaista tasoa kolmesta kuuteen tuntia ennen pahimpia tuulia. Tapani on toistaiseksi ainoa talvimyrsky, josta on annettu sekä ylimmän tason maa-alueiden tuulivaroitus että viranomaistiedote (nykyisin nimeltään vaaratiedote).

Varoitusten lisäksi Ilmatieteen laitoksen mediatiedotteessa todettiin Simonen lähestyessä: ”Maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomeen saapuva myrsky on jo heikentynyt Suomeen saapuessaan. Matalapaineen reitti on varmentunut säämalleissa ja kovimmat tuulet jäävät Suomen eteläpuolelle.” Lisäksi Twitterissä toistettiin samaa viestiä: ”Tuuli nousee myrskylukemiin eteläisillä merialueilla. Meillä kyseessä on voimakkuudeltaan normaali syysmyrsky.” Syystä tai toisesta näiden kaikkien viestien ja signaalien läpimeno esimerkiksi mediassa oli varsin laimeaa. Hurjimmissa uutisissa kehotettiin ihmisiä jopa pysymään sisätiloissa.

Tämän blogimerkinnän päämäärä ei ole selvittää, kuka oli oikeassa ja kuka väärässä. Sen sijaan tämä on säätä ennustavan meteorologin julkinen huolenilmaus ja vetoomus, jotta myrskytilanteisiin liittyvä viestintä säilyisi uskottavana ja varautuminen olisi mitoitettu oikein. Median vastuuta ei voi tässä liiaksi korostaa. Pidän lukijamäärien ja klikkausten jahtaamista sään ylilööpityksen avulla moraalittomana. Mielestäni rohkeutta ei ole se, kuka uskaltaa repäistä karmaisevimman otsikon, vaan se, kuka uskaltaa polkea syntyneen hypen tarvittaessa lyttyyn. Myrskytiedottamisen ja säävaroitusten uskottavuuden menettäminen olisi äärimmäinen takaisku ihmishenkien ja omaisuuden varjelemiselle.

Vetoan myös viranomaisiin ja muihin yhteiskunnan perustoiminnoista vastaaviin tahoihin, että he voisivat pitää yllä kylmän viileää harkintaa ympärillä vellovasta hypestä huolimatta. Keskimäärin lienee turvallista ja järkevää olla hieman ylivarautumisen puolella, mutta toistuvat ylilyönnit voivat rasittaa henkilöstöä ja lopulta hankaloittaa toiminnan käynnistymistä oikeasti haastavassa tilanteessa. Tarjolla olevaa, värittymätöntä Suomea koskevaa säätietoa pitäisi pystyä tarkastelemaan mahdollisimman objektiivisesti ja tarvittaessa varmistamaan tilanteen vakavuus meteorologeilta.

Viestien alkulähteillä ovat luonnollisesti meteorologit. Vaikka tapaus Simone meni säänäkökulmasta katsoen melko hyvin, välillä ennusteissa voi olla suuriakin virheitä. Meteorologien tehtävänä onkin kommunikoida itse ennusteen lisäksi sen epävarmuus. Arvioiden antamisessa tulisi olla sitä varovaisempi, mitä suurempia epävarmuudet ennusteessa ovat. Nyt tapahtuneen perusteella lienee tarpeellista painottaa omaa viestiään, jos se poikkeaa siitä, mitä naapurimaiden meteorologit kertovat. Tämä tehoaa todennäköisesti parhaiten, jos viestin saa ulos jo hypen nousuvaiheessa. Vertailukohtien ja toistuvuuksien antaminen voi myös auttaa tulevan tilanteen raamittamisessa ja hillitä hypen nousua.

Edellä mainittujen tahojen lisäksi myös suurella yleisöllä on vastuu uida uutisvirrassa kriittisesti ja yrittää suodattaa virrasta vain kotimaata koskevat faktat. Tämä ei ole välttämättä helppoa ja saattaa edellyttää aiempaa kokemusta myrskytilanteiden seurannasta. Jos meteorologit ja media eivät kykene asettamaan lähestyvää myrskyä oikeaan mittakaavaan, yksittäisen kansalaisen on jokseenkin mahdotonta tehdä sitä itse.

Jotta ketju päivystävän meteorologin työpöydältä ihmisten ja omaisuuden suojeluun tähtääviin toimenpiteisiin asti olisi kunnossa, ketjun jokaisen lenkin on oltava ehjä. Täydelliselläkään varoituksella ei tee mitään, jos sitä ei osata kommunikoida oikein, viestiä ei ymmärretä tai sitä ei oteta riittävän vakavasti. Inhimillisiä erehdyksiä tapahtuu, mutta yhtäkään ketjun lenkkiä ei saisi tietoisesti ja pikavoittojen toivossa heikentää. Jos ketju heikentyy tai katkeaa, seuraukset ovat äärimmäisen vakavat.

Read 12320 times Last modified on Monday, 25 November 2013 23:09