Tuoreimmat

Sunday, 05 September 2010 00:00

Väärin varoitettu, väärin varauduttu

Written by
Rate this item
(0 votes)

Heinä-elokuun rajuilmat koettelivat pelastustoimen lisäksi myös Ilmatieteen laitoksen toimintakykyä. Sää- ja turvallisuuskeskuksessa, jossa itse työskentelen, tehtiin erikoispitkiä päivystysvuoroja ja laadittiin massoittain varoituksia. Muun muassa Radio Suomessa luettavia (muita) viranomaistiedotteita annettiin säätilanteisiin liittyen enemmän kuin aiempina vuosina kaikissa säätilanteissa yhteensä. Lisäksi www.fmi.fi -etusivulla vilisi päivästä toiseen oransseja “nostolaatikoita” kertomassa vaaraa aiheuttavasta säästä.

Kun rajuilmat niittivät metsää, riipivät kattopeltejä ja saivat lopulta aikaan myös henkilövahinkoja, alkoi luonnollisesti syyllisten etsintä. Kohtuuttoman pitkiksi venyneiden sähkökatkojen vuoksi syyniin joutui pelastus- ja sähkölaitosten toimintakyky ääritilanteissa. Tässä rytäkässä Ilmatieteen laitos selvisi melko vähin kolhuin ja sai kiitosta varoituspalveluistaan pelastusylijohtaja Partaselta. Pelastus- ja sähkölaitoksia sen sijaan syytettiin alimitoitetusta reagoinnista ja hitaasta tuhojen raivauksesta. Mielestäni kritisointi oli turhan kovaa ottaen huomioon tilanteen poikkeuksellisuuden. Esimerkiksi aiempia Asta-rajuilman kaltaisia yöllisiä syöksyvirtausparvia ei tunneta Suomen säähistoriasta. Päiväaikaankin sattuvien tapausten frekvenssiksi on arvioitu kerran vuosikymmenessä. Lisäksi se, että syöksyvirtauksia esiintyy laajalti neljänä päivänä reilun viikon aikana, on erittäin harvinaista. Jotta tämäntapaisten “avohakkuu-ukkosten” jäljet pystyttäisiin siivoamaan nopeasti, pelastus- ja sähkölaitosten olisi todennäköisesti moninkertaistettava henkilöstönsä määrä. Epäilen, että tästä maasta ei löytyisi kovin montaa vapaaehtoista veron- ja sähkölaskun maksajaa, joka lähtisi rahoittamaan tämän tason varautumista. Aivan vastaava oli tilanne viime talven junaliikenteen vaikeuksien kanssa: raiteita huoltavan henkilöstön määrää ei ole mitään järkeä mitoittaa kerran 50 vuodessa esiintyvän äärisään mukaan.

Rajuilmaepisodin osa kolme eli Lahjan päivän rajuilma pyyhkäisi Pirkanmaan ja Tampereen yli. Voimakkaita syöksyvirtauksia aiheuttanut ukkospilvijärjestelmä matkasi päivän aikana pahemmin heikkenemättä maan lounaisosasta Kainuuseen ja siitä edelleen Venäjälle. Maan lounaisosassa rajuilma oli vielä kohtalaisen säyseä, mutta alkoi voimistua Pirkanmaalla. Tämän lopputuloksena Pirkanmaan pelastustoimi sai tukuittain säähän liittyviä tehtäviä. Ilmatieteen laitos antoi rajuilmaa koskevan ensimmäisen viranomaistiedotteen klo 17. Se koski Pirkanmaan pohjoisosaa ja Etelä-Pohjanmaata. Tamperelaisten kannalta tiedote tuli myöhään (tosin tiedote ei edes koskenut Tampereen aluetta). Aamulehti otti kuitenkin Ilmatieteen laitoksen toiminnan suurennuslasin alle ja uutisoi seuraavasti: “Tampereen yli kulki voimakas ukkosmyrsky noin kello 16.30 aikaan lauantaina, mutta Ilmatieteen laitos antoi voimakkaista ukkospuuskista varoittavan viranomaistiedotteen vasta kello 17.15. Tiedote annettiin Pirkanmaan pohjoisosiin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan.” Jutussa haastatellaan Ilmatieteen laitoksen viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikuraa ja kysytään, miksi tiedotetta ei annettu aiemmin.

Katsotaanpa, mitä todellisuudessa tapahtui ja kuinka kansaa varoitettiin. Sää- ja turvallisuuskeskus antoi Lahjan päivänä klo 12 alimman tason varoituksen ukkospuuskista maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Tässä vaiheessa Lahja-rajuilma oli vielä merellä eikä sen puuskista oltu saatu ensimmäistäkään havaintoa. Noin klo 14 Lahja rantautui Kemiön tienoilla, jossa havaintoverkon tuulimittarit värähtivät ensimmäisen kerran näyttäen noin 15 m/s puuskia. Tämän jälkeen Forssaa lähestyessään Lahja alkoi saada hienoisia kaarikaiun piirteitä. Osuma Tampereelle tuli klo 16.30 ja heti perään Tampereen Siilinkarin asemalle humahti noin 25 m/s puuska. Tähän mennessä Lahjan reitillä pelastustoimella oli ollut melko rauhallista. Kun voimakkaista ukkospuuskista tuli näyttöä sekä havaintojen että pelastustoimen tehtävien muodossa, Ilmatieteen laitoksella tehtiin päätös viranomaistiedotteen antamisesta. Klo 17 päivitettiin viranomaistiedotteen lisäksi myös viralliset varoitukset, ja Lahjan ennustetulla reitillä ukkospuuskavaroitus nostettiin toiselle vaaratasolle. Loppupäivän aikana laadittiin vielä kaksi viranomaistiedotetta pohjoisemmille alueille Lahjan edetessä kohti pohjoiskoillista.

Entäpä Aamulehden esittämät kysymykset. Olen pitkälti samoilla linjoilla Heikuran kanssa:

Miksi tiedote Pirkanmaalle annettiin vasta myrskyn jälkeen?
Viranomaistiedotteet ovat Ilmatieteen laitoksen voimallisin keino viestiä vaaraa aiheuttavasta säästä. Sen vuoksi niitä ei voi antaa turhaan ja laatimiseen vaaditaan havaintoihin pohjautuvaa näyttöä vaaraa aiheuttavasta säästä. Tällä kertaa näyttö ei ollut tarpeeksi vahvaa ennen Lahjan saapumista Tampereelle.

Tiedotteen mukaan viranomaistiedote voidaan antaa, kun voimakkaan sääilmiön ennustetaan alkavan seuraavan kolmen tunnin aikana suurella todennäköisyydellä tai on jo tietoa tuhoista. Se olisi siis voitu antaa aiemminkin?
Jos otetaan huomioon havaintoihin pohjautuva näyttö Lahjan reitiltä ennen Tamperetta, tehty ratkaisu oli oikea. Tiedote olisi toki voitu antaa vaikkapa aamupäivällä, mutta epäonnistuneen tiedottamisen riski olisi ollut ilmeinen.

Ovatko viranomaistiedotteen kriteerit kohdallaan, kun se tuli vasta myrskyn jälkeen?
Tiedote ei koskenut Tampereen aluetta, vaan se annettiin Lahja-rajuilman pohjoispuolelle, jonne se ehti siis ajallaan. Kriteerit ovat kohdallaan, koska tiedotteiden uskottavuuden säilyttämiseksi niitä ei voida antaa turhaan.

Salaman kuvia ei ollut esimerkiksi Tampereen ennusteessa netissä päivälläkään. Eiväthän ihmiset mene katsomaan erikseen varoituskarttaa.
Paikkakuntakohtaiset sääennusteet eivät (yleensä) sisällä varoitustietoja. Ilmatieteen laitos päivittää säävaroituksiaan 24/7/365, ja varoitukset ovat jatkuvasti saatavilla mm. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Jos tulevaksi päiväksi on suunnitteilla sääherkkää toimintaa, on syytä tarkistaa voimassa olevat varoitukset ja nähdä yhden lisäklikkauksen vaiva. Säävaroitusten koonti yhdelle erilliselle sivulle antaa hyvän mielikuvan säätilanteen vaarallisuudesta ja on siksi perusteltua.

Kun ukkonen tuulineen pelmahtaa paikalle niin sanotusti puskista ja aiheuttaa vielä vahinkojakin, on toki perusteltua kysyä, miksi se tuli puskista ja varoitettiinko siitä asianmukaisesti. Kuten yllä olevasta ilmenee, viranomaistiedotteilla ei kuitenkaan voi leikkiä ja pelata varman päälle.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen kävijäseurannassa on tullut ilmi, että reilut 90% liikenteestä kohdistuu paikallissääsivuille. Varoitussivun kävijämäärä on häviävän pieni tähän verrattuna. Osaksi tästä syystä tulevan verkkosivu-uudistuksen yhteydessä varoitukset nostetaan paremmin näkyviin paikallissääsivuille. Kaikesta päätellen suuri yleisö seuraa siis 24/7-säävaroituksia varsin niukalti. Huolimatta viime vuosien myrskyistä ja rajulmoista, Suomessa eletään sään kannalta huolettomasti. Toki maamme on säänkin suhteen jonkinasteinen lintukoto, mutta yhteiskunnan jatkuvan sääherkkyyden kasvun vuoksi suuren yleisönkin olisi hyvä opetella uusia tapoja kuluttaa sääpalveluja. Tässä muutoksessa tärkeässä roolissa on Ilmatieteen laitos, jonka täytyisi tuoda varoituspalvelujaan saataville yhä helpommin ja näkyvämmin.

Se, että varoitukset hohkaavat punaista verkossa, radiossa ja televisiossa, ei välttämättä riitä. Varsinkin kesäaikaan suuri osa ihmisistä ei seuraa tiedotusvälineitä kovinkaan tarkasti. Jos tieto uhkaavasta säätilanteesta halutaan oikeasti saada mahdollisimman monelle ihmiselle, lähes ainoaksi tavaksi jäävät massatekstiviestit. Tämä on helppo ymmärtää esimerkiksi yöllisen Asta-rajuilman tapauksessa. Henkilökohtaisesti toivon kovasti massatekstiviestijärjestelmän käyttöönottoa. Alustavien tietojen mukaan järjestelmä voisi olla parhaassa tapauksessa käytössä jo 2011. Tällöin tiedottamisesta tulee huomattavasti nykyistä henkilökohtaisempaa eikä massatekstiviesteillä ole varaa leikkiä sitäkään vähää mitä nykyisillä tiedotteilla. Tämä taas tietää lisää painetta, puristusta ja adrenaliinia sääpäivystyksiin. Enpä silti valita - itse kuulun niihin “masokistimeteorologeihin”, jotka jaksavat tasapaksun ja harmaan stratuksen läpi juuri äärisäistä seuraavan paineen ja adrenaliinipiikin avulla.

Read 3418 times